Mies järkytti lasta (ja minua)

Itse näin 4-vuotiaana kun hirvi nyljettiin eikä yhtään tehnyt huonoa syödä hirvenlihakeittoa sen jälkeen.

 

Onpas ilkkujia taas liikkeellä ihan kaksplussan tapaan. Eli lapsi oli järkyttynyt, koska kalan tappaminen ja perkaaminen näytettiin hänelle ilmeisesti pyytämättä ja yllättäen, lasta ei oltu valmistelu siihen. On myös eri asia tietää periaatteessa, että mitä kalalle tehdään kuin että se tehdään tuossa nenän edessä. Toi vitsailu oli vielä todella typerää.

Ei, en olisi minäkään mielissäni, jos lastani oltaisiin järkytetty toimimalla noin. Eilen sai jossain ketjussa kovasti ymmärrystä 13-v poika, joka itki kun elävältä hämähäkiltä vedettiin jalkoja irti. Nyt ei saisi 6-vuotias järkyttyä nähtyään kaloja tapettavan ja perattavan. Juu, miten vaan.

 

Onpas ilkkujia taas liikkeellä ihan kaksplussan tapaan. Eli lapsi oli järkyttynyt, koska kalan tappaminen ja perkaaminen näytettiin hänelle ilmeisesti pyytämättä ja yllättäen, lasta ei oltu valmistelu siihen. On myös eri asia tietää periaatteessa, että mitä kalalle tehdään kuin että se tehdään tuossa nenän edessä. Toi vitsailu oli vielä todella typerää.

Ei, en olisi minäkään mielissäni, jos lastani oltaisiin järkytetty toimimalla noin. Eilen sai jossain ketjussa kovasti ymmärrystä 13-v poika, joka itki kun elävältä hämähäkiltä vedettiin jalkoja irti. Nyt ei saisi 6-vuotias järkyttyä nähtyään kaloja tapettavan ja perattavan. Juu, miten vaan.

Eihän tuossa mitenkään ilmennyt, että lapsi olisi järkyttynyt, muuta kuin sen verran, että ap oletti lapsen järkyttyneen. Lapsihan oli hänen kertomansa mukaan kiinnostunut ja ehkä jopa innoissaan. Äiti järkyttyi. Jos tämä siis olisi ollut totta.

 

Ei, en olisi minäkään mielissäni, jos lastani oltaisiin järkytetty toimimalla noin. Eilen sai jossain ketjussa kovasti ymmärrystä 13-v poika, joka itki kun elävältä hämähäkiltä vedettiin jalkoja irti. Nyt ei saisi 6-vuotias järkyttyä nähtyään kaloja tapettavan ja perattavan. Juu, miten vaan.

En ketjua ole lukenut, mutta pieni vivahde ero näissä on jo alku asetelmassa. Kala perataan syötäväksi. Miksei joku voisi myös hämähäkkikeittoakin tehdä, mutta epäilen.

 

Eilen sai jossain ketjussa kovasti ymmärrystä 13-v poika, joka itki kun elävältä hämähäkiltä vedettiin jalkoja irti. Nyt ei saisi 6-vuotias järkyttyä nähtyään kaloja tapettavan ja perattavan. Juu, miten vaan.

Eläinten kiduttaminen ja ravinnoksi teurastaminen ovat kaksi täysin eri asiaa.
Meidän tytöt eivät halua että sisään eksyneet ampparit ja hämyrit tapetaan vaan ne pitää toimittaa elävänä ulos. Kalassa käyn tyttöjen kanssa usein eikä niitä hetkauta kalan perkaaminen mitenkään.

 

Kai tää aloitus on vitsi?

On se.

 

[QUOTE="vieras";28496650]On se. [/QUOTE]

Jaa'a... Olen kyllä törmännyt sellaisiin ihmisiin, joiden voisi kuvitella tällaisesta järkyttyvän ja muutoinkin luonteeltaan sellaisia viherpiiperöitä ja puunhalaajia!

 

[QUOTE="vieras";28496609]Eihän tuossa mitenkään ilmennyt, että lapsi olisi järkyttynyt, muuta kuin sen verran, että ap oletti lapsen järkyttyneen. Lapsihan oli hänen kertomansa mukaan kiinnostunut ja ehkä jopa innoissaan. Äiti järkyttyi. Jos tämä siis olisi ollut totta.[/QUOTE]

Luin aloituksen uudestaa. Lapsi tuli kertomaan "naama punaisena", oletin ekalla kerralla että itkusta punaisena, mutta voi tosiaan olla muutakin. Ok, sitten taitaa olla provo.

Tuohon, että hämähäkkejä kiusataan huvikseen ja kalaa tapetaan ruoaksi - joo, mutta saa kai se kalankin tappaminen katseleminen järkyttää tai surettaa? Vai kielletäänkö lapsilta nämä tunteet, kun kerran eläimiä syövät.

 

Luin aloituksen uudestaa. Lapsi tuli kertomaan "naama punaisena", oletin ekalla kerralla että itkusta punaisena, mutta voi tosiaan olla muutakin. Ok, sitten taitaa olla provo.

Tuohon, että hämähäkkejä kiusataan huvikseen ja kalaa tapetaan ruoaksi - joo, mutta saa kai se kalankin tappaminen katseleminen järkyttää tai surettaa? Vai kielletäänkö lapsilta nämä tunteet, kun kerran eläimiä syövät.

Kuka tunteita kieltää? saahan sitä tuntea ja lapsellehan aina voi selventää asioita ja tuntemuksia - pitäisikin. Sen sijaan että varjellaan todellisuudelta. Mitä "kasvatusta" tämäkin aloitus taas kannattaa.

Tässäkin äiti olisi oikeasti joutunut toteuttamaan oikeaa vanhemmuutta, eli selventämään vielä lisää mitä kalastuksessa "tapahtuikaan". Mutta ei, eihän hänestä ollut vastaanottamaan "hankalampia" elämän kysymyksiä kuten onko ihmisellä sisällä suolia. Puhumattakaan että erottelemaan lapselle miksi kaloja tapettaan ja mikä siinä on oikea tapa (väärin tapa on juurikin pistää kala elävänä lillumaan johonkin kuppaseen muoviämpäriin, jonka vedestä happi pikku hijaa huoenee ja kala hiljalleen tukehtuu kuoliaaksi)

 

Eikö ap sun lapsesi tiedä että ihmiset syövät lihaa=eläimiä, eläimet syövät toinen toisiaan jne. Jos tämän tietää, niin varmasti myös ymmärtää että sille pitää ensin jotain tehdä että siitä saadaan sitä ruokaa.
Meillä 3 vuotiaskin kyselee että mitä mikin syö, ja rehellisesti vastaan. Samoin kun kerron että esim. ketut yrittää napata kaneja kiinni jotta saa syödäkseen. Alusta asti kun rehllisesti ja luonnollisesti puhuttu asioista, niin ei lapsi ihmettele.

Luultavasti sunkin poikasi oli innoissaa ja ylepänä tulossa sulle kertomaan. Tai sitten sä olet pilannut sen, tekemällä turhan herkän. Lapsi on jo kuitenkin 6v, ihan normaaliin kehitykseen kuuluu kiinnostus siitä mitä syö ja mistä se on tullut. Eikö teillä lapsi ole koskaan kysynyt ruosta "mitä tämä on?" Tai jos on, niin oletko satuillut vastauksen?

 

Voi meidän pientä traumatisoitua lasta joka kaks vuotiaana kattoo virestä kun kissa leikkii hiirel ja lopuks syö sen.

 

Minä toisaalta ymmärrän aloittajaa. Olen itse (ja lapseni myös) hyvin herkkä luonne, enkä pytyisi edes televisiosta katsomaan eläinten teurastusta. Minulle tulisi tuosta sekä fyysisesti että henkisesti paha olo ja siksi ymmärrän suolten ja veren järkyttävän ihmisiä.

 

Tuota noin.. Ap, ihanko oikeesti esittelet mieluummin pojalle kalojen kiduttamista (ongintaa) muttet sitä miksi näin tehdään? Hyvähän se on lapsen tietää, ettei niitä kaloja huvinvuoksi koukulla kiusata. Vai mitä sille lapselle pitäs vastata, kun ruokapöydässä lapsi ihmettelee miksi juuri ongitut kalat on palasina keitossa ja mitä niille tapahtui siinä välissä?

 

Ja tuo kaupungissa asuminen ei kyllä ole mikään puolustus. Kyllä me kesäisin käytiin mökillä kalassa (ja nähtiin alle kouluikäisenä kun kaloja perataan) ja esim helsingissäkin voi kalastaa.. Ja joutuu niiltä kaupasta ostettaviltakin kaloilta sisälmyksiä poistamaan kun tiettyjä kaloja ostelee Hohhoijaa!

 

[QUOTE="Haave";28497074]Minä toisaalta ymmärrän aloittajaa. Olen itse (ja lapseni myös) hyvin herkkä luonne, enkä pytyisi edes televisiosta katsomaan eläinten teurastusta. Minulle tulisi tuosta sekä fyysisesti että henkisesti paha olo ja siksi ymmärrän suolten ja veren järkyttävän ihmisiä.[/QUOTE]

Sunkin "vaivan" olisi voinnut hoitaa jos lapsena sinulle olisi selvennetty asioiden merkityksiä. Ihmisilllä toki on eri herkkyysasteita, mutta osa on myös kasvatusen tulosta. Jos lapsen kanssa ei keskustella "järkyttävistä luonnollisista" asioista hänelle voi kasvaa hyvinkin viattomasta asiasta peikko sisälle.

 

Hyvä, että edes isä vaivautuu opettamaan penskallesi elämän tosiasioita. Ei ruoka taivaasta tipu.

Meillä lapset ovat vaippaiästä asti olleet mukana kalareissuilla ja vierestä seuranneet kalojen perkausta. Välillä ollaan törmätty autotallissa isin metsästysreissun jälkeen kuolleeseen kauriiseen tai jänikseen, jotka ovat riippuneet katosta verta valuen. Vain kerran olen säikähtänyt, kun hämärässä luulin nurkassa kyyhöttävää otusta eläväksi. Onneksi osoittautui kuolleeksi supiksi.

 

Voi voi, kuinkahan meidän muksu traumatisoituu, kun huomenna pitäis naapurin navetassa poikia lehmän, ja meille on luvattu eturivin paikat. Soittavat heti, kun alkaa tapahtumaan..

Mä pääsen kätilöimään avuksi, jos apua tarvitaan ja muksu oppii taas kerran jotain ihmeellisestä elämästä.

Kalanperkuu on ihan tuttua, jänisjahdissa noilla on ollut huono tuuri, niillä kerroilla kun muksu on ollu mukana, ei ole saatu saalista..

 

Kai tämä koko juttu on vitsi...

Meillä lapset tyttö 4 v ja poika 2,5 v ovat aina katsomassa kun kaloja tapetaan ja perataan. JA käyvät meidän matkassa myös metsällä ja kyllä, ovat nähneet miten jäniksiä ja lintuja ammutaan ja suolistetaan. Hirvenkin suolistamista ovat kaadolla olleet katsomassa. Eivät ole mitenkään traumatisoituneet, ihan luonnollisina asioina näitä pitävät ja sitähän ne ovat. Meillä lapset tietää mistä se ruoka lautaselle tulee... Säälittää tuo aloittajan suhtautuminen asiaan (jos nyt koko jutussa mitään perää oikeasti edes on).

Ja aloittaja vielä, sinustakos on sitten kiltimpää ja eettisempää antaa niiden kalojen sätkiä siellä veneen pohjalla tai pienessä sankossa itsensä kuoliaiksi kuin kalauttaa niiltä taju kankaalle heti veneeseen noston jälkeen..?

 

Voi voi, kuinkahan meidän muksu traumatisoituu, kun huomenna pitäis naapurin navetassa poikia lehmän, ja meille on luvattu eturivin paikat. Soittavat heti, kun alkaa tapahtumaan..

Mä pääsen kätilöimään avuksi, jos apua tarvitaan ja muksu oppii taas kerran jotain ihmeellisestä elämästä.

Kalanperkuu on ihan tuttua, jänisjahdissa noilla on ollut huono tuuri, niillä kerroilla kun muksu on ollu mukana, ei ole saatu saalista..

Palsta on jo diagnosoinut meikäläisen pennut mummonhakkaajakriminaaleiksi, asiaa ei varmasti helpota se että ne tietää mistä ja miten vasikat syntyy( ovat nähneet useita kertoja poijituksen hirveyden ja yököttävyyden) samoni tietävät mistä maito tulee ja ovat juoneetkin suoraan mukiin lypsettyä maitoa.

 

Siinä taas nähdään porvoolainen, mutta muuallakin Suomessa hyvin yleinen tekopyhä lihansyöjä.

 

Palsta on jo diagnosoinut meikäläisen pennut mummonhakkaajakriminaaleiksi, asiaa ei varmasti helpota se että ne tietää mistä ja miten vasikat syntyy( ovat nähneet useita kertoja poijituksen hirveyden ja yököttävyyden) samoni tietävät mistä maito tulee ja ovat juoneetkin suoraan mukiin lypsettyä maitoa.

No, sama kohtalo se sit meidänkin muksuilla on :| Perustetaanko tukiryhmä?

 

No, sama kohtalo se sit meidänkin muksuilla on :| Perustetaanko tukiryhmä?

Tuliskohan noista sitten vielä yhteiskuntakelpoisia?!?!?

 

Kyllä olisi pitänyt miehen ymmärtää, että vaihtaa salaa koukkuun kalapuikon ennenkuin poika tajuaa, että koukussa on elävä kala. Ihan kauheeta tollanen.

 

Tuliskohan noista sitten vielä yhteiskuntakelpoisia?!?!?

Luultavasti ne on menetetty jo. :'(
Mutta jos niiden lapset saatais jotenkin pelastettua...

 

Voi voi, kuinkahan meidän muksu traumatisoituu, kun huomenna pitäis naapurin navetassa poikia lehmän, ja meille on luvattu eturivin paikat. Soittavat heti, kun alkaa tapahtumaan..

Mä pääsen kätilöimään avuksi, jos apua tarvitaan ja muksu oppii taas kerran jotain ihmeellisestä elämästä.

Kalanperkuu on ihan tuttua, jänisjahdissa noilla on ollut huono tuuri, niillä kerroilla kun muksu on ollu mukana, ei ole saatu saalista..

Haha, tuli mahottoman hyvä muistikuva mieleen siitä ku hirven nylkeminen ei tuntunut missään mutta auta armias kun lehmän takapuolesta sojotti sorkat D Siinä tuli helvetin kyytiä kiirus kotiin äitin helmoihin D Mutta eipä jäänyt traumoja siitäkään.