T
tuhkaa vaan
Vieras
Nyt rupeaa olemaan omat voimat vähissä,en tiiä mitä teen,meillä uusperhe,yksi yhteinen lapsi.
mies tissuttelee kaiket illat,on tehnyt tätä hommaa salassa minulta koko sen ajan kun ollaan oltu yhdessä,ei auta huuto,mökötys,ei yksinkertaisesti mikään.itse hän sanoo ettei mitään ole ottanut,mutta selvästi valehtelee.
olen pyytänyt että menis käymään juttelemaan AA-kerhoon,tosin siellä kävi kerran,mutta sanoi sitten että siellä olivat sanoneet että ei se yksi olut haittaa mitään...jota en todellakaan usko,että siellä tuolleen sanoisvat.
ite olen kerran käynyt perheasiain neuvottelukeskuksessa juttelemassa,mutta jotenkin se ilmapiiri ahdisti siellä,ehkä liian "jeesusmaista",en väheksy heidän työtään,mutta ei ollut minun juttu.
mies on kiltti,mutta minua ahdistaa,kun hänen naamansa asennosta näen heti milloin hän on juonut.hän syö väkevää karkkia,purkkaa,juoksee ulkona mukamas ulkohommissa,niin kauan että hengityksestä viinan/oluen haju häviäis pois.mutta ei voi sitä peittää,enkä minä voi olla sanomatta asiasta.
välillä tulee sellainen olo,että kun jossain loputtomassa suossa tarpois,jossa ei ole loppua,eikä alkua.yhtä paikallaan vellomista vain.
ite rupean jo töissä päivällä miettimään että näinkö se taas illalla ottaa,ja kaikki on sitten pilalla,ikinä ei ole sellaista normaalia iltaa,että itekkin osaisin olla rento.
tulee kiukuttua ja äyskittyä tytölle.mutta niinä harvoina kertoina kun mies iltavuorossa,niin meillä on ihanaa,ja rauhallista lasten kanssa,eikä kukaan kiukkua,eikä tirise.
joskus suutuspäissään sanoin että silloin kun olit illat töissä,niin tyttökään ei kiukunnut yhtään..
en tiiä,lähdenkö vaan tästä mökistä,tunne on,ettei tästä tule mitään,eikä se vaan osaa lopettaa tota tissuttelua,ja salaa juomista.ei se ajattele muuta ku omaa napaansa.
mies tissuttelee kaiket illat,on tehnyt tätä hommaa salassa minulta koko sen ajan kun ollaan oltu yhdessä,ei auta huuto,mökötys,ei yksinkertaisesti mikään.itse hän sanoo ettei mitään ole ottanut,mutta selvästi valehtelee.
olen pyytänyt että menis käymään juttelemaan AA-kerhoon,tosin siellä kävi kerran,mutta sanoi sitten että siellä olivat sanoneet että ei se yksi olut haittaa mitään...jota en todellakaan usko,että siellä tuolleen sanoisvat.
ite olen kerran käynyt perheasiain neuvottelukeskuksessa juttelemassa,mutta jotenkin se ilmapiiri ahdisti siellä,ehkä liian "jeesusmaista",en väheksy heidän työtään,mutta ei ollut minun juttu.
mies on kiltti,mutta minua ahdistaa,kun hänen naamansa asennosta näen heti milloin hän on juonut.hän syö väkevää karkkia,purkkaa,juoksee ulkona mukamas ulkohommissa,niin kauan että hengityksestä viinan/oluen haju häviäis pois.mutta ei voi sitä peittää,enkä minä voi olla sanomatta asiasta.
välillä tulee sellainen olo,että kun jossain loputtomassa suossa tarpois,jossa ei ole loppua,eikä alkua.yhtä paikallaan vellomista vain.
ite rupean jo töissä päivällä miettimään että näinkö se taas illalla ottaa,ja kaikki on sitten pilalla,ikinä ei ole sellaista normaalia iltaa,että itekkin osaisin olla rento.
tulee kiukuttua ja äyskittyä tytölle.mutta niinä harvoina kertoina kun mies iltavuorossa,niin meillä on ihanaa,ja rauhallista lasten kanssa,eikä kukaan kiukkua,eikä tirise.
joskus suutuspäissään sanoin että silloin kun olit illat töissä,niin tyttökään ei kiukunnut yhtään..
en tiiä,lähdenkö vaan tästä mökistä,tunne on,ettei tästä tule mitään,eikä se vaan osaa lopettaa tota tissuttelua,ja salaa juomista.ei se ajattele muuta ku omaa napaansa.
se viina on sellanen juttu että ei siitä eroon pääse ellei itse sitä tajua ja pysty siihen.
