Mietin sitä, että miksiköhän nykyisessä seksivalistuksessa opetetaan teinitytöille, että "ensimmäinen yhdyntä voi sattua, mutta totutelkaa siihen rohkeasti!" Miksi ei samaa opeteta anaaliyhdynnässä? Anaaliyhdynnän kohdalla sen sijaan opetetaan, että "Sun ei pidä suostua siihen" ja niin edelleen. Informanttini, jotka ovat kokeilleet sekä anaali- että vaginaaliyhdyntää teini-iässä, sanovat yleensä kuitenkin että molemmat sattuvat ensimmäisellä kerralla, mutta että anaaliyhdyntään tottuu nopeammin kuin vaginaaliyhdyntään. Anatomisestihan tämä on ilmeistä: ensimmäisessä vaginaaliyhdynnässä saattaa jopa tulla verta, mutta ensimmäinen anaaliyhdyntä (rauhallisesti tehtynä) vain sillain tuntuu oudolta, eikä välttämättä haavoita mitään paikkoja. Kaksinaismoralistinen asenne tässä kukkii, kun tyttöjä kehotetaan "tottumaan" vaginaaliyhdyntään (vaikka se sattuisi), mutta kieltäytymään anaaliyhdynnästä