Mies ei lomaile ikinä kesällä, yksinäinen olo, ei lomafiilistä. Apuja?

["Milja"]

Taas alkamassa 4 viikon loma yksin lasten kanssa. Tiedän kyllä, että tulee vastauksia, että ole onnellinen, kun on sinulla edes lomaa ja etkö pysty vaan lasten seurasta nauttimaan jne.
En voi sille mitään, että asia surettaa minua ja varsinkin, kun näin okt-alueella näkee hyvin kuinka muut perheet puuhaa pihoissaan koko perheen voimin, lähtevät pyöräretkille ja pakkautuvat yhdessä autoon. Ja mä yksin taas tänänkin kesänä.
Varsinkin kun me olimme miehen kanssa jo eron partaalla viime vuonna ja mies lupasi panostaa yhteisin lomiin jatkossa. No eipä vaan panosta, juuri äsken kysyin, että joko hän tietää pystyykö pitämään lomaa niin ei pysty (on yrittäjä ja on kesätyöläisiä joita ei voi jättää yksin ja ei ole kuulemma nyt varaakaan jne.).

Mä olen niin pettynyt ja niin suruissani siihen yksinäisyyteeni, mun ystävät kaikki lomailee perheidensä kanssa, ei mulla ole seuraa uimarannoille tai muuallekaan.

Ja mä oon yrittänyt, ollut lasten kanssa yksinäni jopa Legolandissa ja Kreikassakin, mutta en enää halua lähteä, vastuu oli jotenkin niin suuri, sain vatsataudin ja se oli ihan hirveää oksentaa ja pitää lapset hotellihuoneessa kunnes toivoin. En vaan tee sitä enää, siellä yksinäisyys todella korostui.

Että tälläinen tyhmä elämä mulla. Voi miten mä haaveilen ja kipeänä ihan kaipaan, että löytäisin jonkun joka jakais mun kanssa tämän arjen. Juu ja olen sika kun ajattelen näin, en vaan jaksa tätä enää.

Ja mitä kun lapset menee kouluun, kuinka kesät sitten järjestetään, kun tuo mies ei lomaa pidä.

 

["Milja"]

Niin ja tiedän, että on yksinhuoltajia joille tämä on arkipäivää, mutta kai sitä silloin asennoituu eritavalla, kun tietää ettei ole parisuhteessa eikä ole odotuksiakaan siltä.

 

[....]

Eikö sulla ketään kaveria ole kenenkaa voisit lähtee reissuu? Mää pistän muksut hoitoo ja lähtisin, mutta ei mulla kyl tollasta ongelmaa ole

 

["Milja"]

Eikö sulla ketään kaveria ole kenenkaa voisit lähtee reissuu? Mää pistän muksut hoitoo ja lähtisin, mutta ei mulla kyl tollasta ongelmaa ole

Ei mulla kyllä ole .
JOtenkin kaikki on niin perhekeskeisiä, että lomailevat miestensä kanssa.

 

["Milja"]

Ja kun mulla ei ole sisaruksia ja sukukin kaukana, niin sekin kai lisää sitä yksinäisyyden tunnetta.

 

["..."]

No pakkaa muksut autoo ja lähe sinne sukulaisten luo.

 

["Milja"]

[QUOTE="...";28625036]No pakkaa muksut autoo ja lähe sinne sukulaisten luo.[/QUOTE]

Öö, serkun opiskelijaboksiinko. Ei hän taida haluta kyllä lapsia nurkkiin, kun tykkää lomallaan bilettää.

Jos tää olis näin yksinkertaisiat, jos olisi sellaisia sukulaisia niin kerropa miks en jo niin olis tehnyt.

 

["kysyn"]

[QUOTE="Milja";28625051]Öö, serkun opiskelijaboksiinko. Ei hän taida haluta kyllä lapsia nurkkiin, kun tykkää lomallaan bilettää.

Jos tää olis näin yksinkertaisiat, jos olisi sellaisia sukulaisia niin kerropa miks en jo niin olis tehnyt.[/QUOTE]

No eikö sulla ole vanhempia, sisaruksia, muita sukulaisia? Ei ketään? Ei yhtään ystävää, jonka kanssa voisit järkkää vaikka muksujen kanssa pienen reissun? Mökille? Onko pakko päästä jonnekin, vai voisitko vain olla kotipiirissä ja miehen kanssa viikonloppuisin puuhata jotain? Eikö mies pidä lomaa ikinä?

 

["Idea"]

Lähe reilaamaan! Voisi olla kivaa ja lapset näkisi paljon uutta maailmaa.

 

[minä myös]

Kuulostaa niin tutulta. Mulla kanssa yrittäjämies, joka ei pidä lomaa ja minä kohta aloittelen lomaa pienen tyttäremme kanssa. On kyllä kurjaa, kun ei voi suunnitella mitään "perheenä" . En ole vielä tähän mennessä ole ollut yksin lapsen kanssa missään pidemmällä reissussa, mutta nyt olen tänä kesänä päättänyt, että en anna sen häiritä lomaani, ettei mies ei ole mukana. Katsotaan mitä sitten keksimme lapsen kanssa. En kyllä kotonaakaan aio koko lomaa nyhjöttää.

 

["Milja"]

[QUOTE="Idea";28625099]Lähe reilaamaan! Voisi olla kivaa ja lapset näkisi paljon uutta maailmaa.[/QUOTE]

Et tainnut kunnolla lukea aloitusta vai tahallisiko keljuilet? Ja jos niin miksi?

 

["siis"]

Eikö sulla (muka) ole muita sukuaisia kuin opiskelijaboxisa asuva serkku? Vaikea uskoa...

 

["mites"]

Siis lapset ei ole vielä koulussa, mies on yrittäjä jolla on perusteltu syy olla pitämättä lomaa kesällä, niin mites aapeen lomat?? Eikö niitä voisi koittaa sovittaa miehen lomian kanssa samaan aikaan??

 

[<zx]

Tunnistan tunteesi, sillä itse koin niitä aikanaan. Mies ei koskaan aloittanut lomaansa silloin kun oli suunniteltu, vaan saattoi jatkaa töitään kolmekin viikkoa, jolloin yhteiseksi ajaksi jäi viikko.

Ensimmäinen yhteinen vuosi meni minulta harmitellessa, että ikävää kun työsi on tuollaista. Seuraavina vuosina tajusin, että se on hänellä tapa. Ei osaa suunnitella töitään niin, että saisi projektin valmiiksi tiettynä ajankohtana. Ja toisaalta ei osaa jättää töitään loman jälkeen tehtäväksi, vaan haluaa, että "pöytä on tyhjä" lomalle lähdettäessä. Siinäpä sitten yhteensovittamista.

Hän kyllä lähtee lomalle, jos varaan esim. matkan heti loman alkuun, mutta edeltävä viikko on todellista painajaista perheelle, kun hän kiukkuaa miten nyt ei olisi ollenkaan sopiva ajankohta. Kukaan ei nauti lomalle lähdöstä, kun isäntä raivoaa.

Sitten muutaman vuoden jälkeen tein itselleni selväksi, että isäntä ei nyt sitten vai kuulu meidän perheen lomakuvioihin. Ja en tiedä mistä sain voimaa sen sisäistämiseen. En vaan enää halunnut pilata omaa lomaani odottamalla, että milloin siippa alkaa omansa. Nyt on jo itsestään selvyys kaikille niin sukulaisille kuin tutuillekin, ettei mies kuulu lomakuvioihin. Vältän myöskin vertailua toisten perheitten lomakuvioihin, jotka tietysti olisivat meillekin miellyttävämpiä.

En osaa antaa mitään neuvoa sinulle. Muuta kuin sopeutua tai sitten tehdä jotakin radikaalimpaa miehen suhteen. Jos hän/hänen työnsä ei muutu, sinun on muututtava, ettet pilaa vuosi toisensa jälkeen omaa lomaasi. Mieti, mitä kivaa voitte tehdä, älä sitä mitä ette voi. Tiedän, tämä on helppo sanoa täältä, mutta toivon, että voit sen myös toteuttaa.

 

["Milja"]

[QUOTE="siis";28625280]Eikö sulla (muka) ole muita sukuaisia kuin opiskelijaboxisa asuva serkku? Vaikea uskoa...[/QUOTE]

MUlla ei ole sisaruksia, kaksi serkkua on, toinen ei asu Suomessa ja toinen tosiaan opiskelijaboksissa (on yli kymmenen vuotta nuorempi, eikä olla edes läheisiä). Äitini on kuollut, isä uudessa liitossa ja heille en ole tervetullut. Siis ok väleissä olemme, mutta kun menemme käymään (lähes 200km) päähän niin ei edes sisään kutsuta, uusi vaimo on ilmeisen mustasukkainen tms.
Setien ja tätien kanssa en ole sillä tavoin tekemisissä, että ikinä edes soiteltais joten kyläreissu tuntuu melko vieraalta ajatukselta.
Joo-o, olishan se varmaan eri juttu jos olisi sisaruksia.

 

["Milja"]

[QUOTE="mites";28625325]Siis lapset ei ole vielä koulussa, mies on yrittäjä jolla on perusteltu syy olla pitämättä lomaa kesällä, niin mites aapeen lomat?? Eikö niitä voisi koittaa sovittaa miehen lomian kanssa samaan aikaan??[/QUOTE]

Juu toki jos mies pitäisi lomaa, mutta kun ei pidä.

 

["Milja"]

Tunnistan tunteesi, sillä itse koin niitä aikanaan. Mies ei koskaan aloittanut lomaansa silloin kun oli suunniteltu, vaan saattoi jatkaa töitään kolmekin viikkoa, jolloin yhteiseksi ajaksi jäi viikko.

Ensimmäinen yhteinen vuosi meni minulta harmitellessa, että ikävää kun työsi on tuollaista. Seuraavina vuosina tajusin, että se on hänellä tapa. Ei osaa suunnitella töitään niin, että saisi projektin valmiiksi tiettynä ajankohtana. Ja toisaalta ei osaa jättää töitään loman jälkeen tehtäväksi, vaan haluaa, että "pöytä on tyhjä" lomalle lähdettäessä. Siinäpä sitten yhteensovittamista.

Hän kyllä lähtee lomalle, jos varaan esim. matkan heti loman alkuun, mutta edeltävä viikko on todellista painajaista perheelle, kun hän kiukkuaa miten nyt ei olisi ollenkaan sopiva ajankohta. Kukaan ei nauti lomalle lähdöstä, kun isäntä raivoaa.

Sitten muutaman vuoden jälkeen tein itselleni selväksi, että isäntä ei nyt sitten vai kuulu meidän perheen lomakuvioihin. Ja en tiedä mistä sain voimaa sen sisäistämiseen. En vaan enää halunnut pilata omaa lomaani odottamalla, että milloin siippa alkaa omansa. Nyt on jo itsestään selvyys kaikille niin sukulaisille kuin tutuillekin, ettei mies kuulu lomakuvioihin. Vältän myöskin vertailua toisten perheitten lomakuvioihin, jotka tietysti olisivat meillekin miellyttävämpiä.

En osaa antaa mitään neuvoa sinulle. Muuta kuin sopeutua tai sitten tehdä jotakin radikaalimpaa miehen suhteen. Jos hän/hänen työnsä ei muutu, sinun on muututtava, ettet pilaa vuosi toisensa jälkeen omaa lomaasi. Mieti, mitä kivaa voitte tehdä, älä sitä mitä ette voi. Tiedän, tämä on helppo sanoa täältä, mutta toivon, että voit sen myös toteuttaa.

Kiitos, tämä laittoi ajattelemaan. Eniten kai nyt tuntuu pahalta se, että mies lupasi ja mä odotin muutosta, mitä ei sitten tullutkaan.

 

[<zx]

[QUOTE="Milja";28625343]Kiitos, tämä laittoi ajattelemaan. Eniten kai nyt tuntuu pahalta se, että mies lupasi ja mä odotin muutosta, mitä ei sitten tullutkaan.[/QUOTE]

Ymmärrän oikein hyvin pettymyksesi, jos mies kerran lupasi muuttaa tapansa. Niin meilläkin on luvannut, mutta aina menee työnsä taakse. Syyttää työnantajaa jne. Vaikka jos hän olisi tarpeeksi napakka sanomaan, että tätä työtä en nyt pysty ottamaan vastaan, niin varmasti tulisi vaihtoehtoja. Minusta kyse on arvojärjestyksestä, ei arvosta lomaansa ja yhteistä aikaa meidän kanssa yhtä paljon kuin työtään. Se minun ollut nieltävä.

Muutoin meillä menee hyvin, mies on hyvä puoliso ja isä. Tämä asia ei ole meillä eron aihe, vaikka ikävältä tuntuukin.

Millä asenteella sinun miehesi lomastaan puhuu? Kiukustuuko kun kyselet ja tekeekö jotakin konkreettisesti, että voisi pitää sopimuksenne? Voihan olla että hän oikesti siihen pyrkii, mutta tänä vuonna ei onnistunut.

 

["aha"]

[QUOTE="Milja";28625333]Juu toki jos mies pitäisi lomaa, mutta kun ei pidä.[/QUOTE]

Ok. Otsikko oli sitten hiukan harhaanjohtava. Noh yrittäjyys on pahimmillaan juuri tuota. Yritys menee kaiken edelle ja pian loppuun itsensä polttanut yrittäjä löytää itsensä perheettömänä. Itse nostaisin kissan pöydälle, sellasen oikein lihavan hiiri-imurin ja kävisin arvokeskustelun. Jotenkin vaan aapeen on saatava miehensä tajuamaan että joko pitää vapaaehtoisesti lomaa tai sitten joutuu muutoin pakkolomalle. Asiasta kannattaa puhua miehen lähipiirin kanssa myös.

 

[voi vittu mitä paskaa]

Ymmärrän oikein hyvin pettymyksesi, jos mies kerran lupasi muuttaa tapansa. Niin meilläkin on luvannut, mutta aina menee työnsä taakse. Syyttää työnantajaa jne. Vaikka jos hän olisi tarpeeksi napakka sanomaan, että tätä työtä en nyt pysty ottamaan vastaan, niin varmasti tulisi vaihtoehtoja. Minusta kyse on arvojärjestyksestä, ei arvosta lomaansa ja yhteistä aikaa meidän kanssa yhtä paljon kuin työtään. Se minun ollut nieltävä.

Tämä on NIIN tyypillinen naisen asenne.

"et arvosta perhettäsi koska työ on sinulle niin tärkeä"

Naiselle kyllä kelpaa raha, talot, autot, ruoka, kaikki mitä työllä saadaan. Mutta työ ei saisi silti olla miehelle tärkeä vaan se pitäisi heti unohtaa ja jättää taakse kun naisesta tuntuu että nyt pitää saada miehestä seuraa.

Koettakaa nyt jumalauta ämmät tajuta että joskus se työ vaan on niin tärkeä. Ei se tarkoita sitä että jos pitäisi valita sen ja perheen välillä niin perhe saisi jäädä, tottakai normaali työssäkäyvä mies rakastaa perhettään yli kaiken. Mutta kun ämmät vetävät tunteet aina peliin jos mies tekee "liikaa" töitä ja sitten rääytään tätä samaa laulua "sä et arvosta perhettäsi". Ai jumalauta että ottaa päähän tuollaiset ja tuntuu pahalta miehen puolesta.

 

["Milja"]

[QUOTE="aha";28625393]Ok. Otsikko oli sitten hiukan harhaanjohtava. Noh yrittäjyys on pahimmillaan juuri tuota. Yritys menee kaiken edelle ja pian loppuun itsensä polttanut yrittäjä löytää itsensä perheettömänä. Itse nostaisin kissan pöydälle, sellasen oikein lihavan hiiri-imurin ja kävisin arvokeskustelun. Jotenkin vaan aapeen on saatava miehensä tajuamaan että joko pitää vapaaehtoisesti lomaa tai sitten joutuu muutoin pakkolomalle. Asiasta kannattaa puhua miehen lähipiirin kanssa myös.[/QUOTE]

Millä tavalla harhaanjohtava? Ei lomaile ikinä kesällä. Mun firmassa pitää kesälomat pitää touko-syyskuussa. Mies lomailee seuraavaksi tiettävästi marraskuun vikalla viikolla 3 päivää.
Kai lapsetkin vähän kesällä lomaa tarvitsevat.

Mutta joo, puhuttiin kunnolla viime vuoden lopulla, me oltiin ihan eron partaalla ja mä jäin, koska mies lupasi muuttua, mutta oli turhia lupauksia näköjään
Siks tosiaan nyt niin ottaakin päähän ja surettaa ja sorry, se kai näkyy vastauksistanikin.

 

[<xc]

Tämä on NIIN tyypillinen naisen asenne.

"et arvosta perhettäsi koska työ on sinulle niin tärkeä"

Naiselle kyllä kelpaa raha, talot, autot, ruoka, kaikki mitä työllä saadaan. Mutta työ ei saisi silti olla miehelle tärkeä vaan se pitäisi heti unohtaa ja jättää taakse kun naisesta tuntuu että nyt pitää saada miehestä seuraa.

Koettakaa nyt jumalauta ämmät tajuta että joskus se työ vaan on niin tärkeä. Ei se tarkoita sitä että jos pitäisi valita sen ja perheen välillä niin perhe saisi jäädä, tottakai normaali työssäkäyvä mies rakastaa perhettään yli kaiken. Mutta kun ämmät vetävät tunteet aina peliin jos mies tekee "liikaa" töitä ja sitten rääytään tätä samaa laulua "sä et arvosta perhettäsi". Ai jumalauta että ottaa päähän tuollaiset ja tuntuu pahalta miehen puolesta.

Tähän ei voi muuta kuin NAURAA JA VIELÄ KOVAAN ÄÄNEEN! Jospa oikeasti tietäisit tilanteen ja rahan kellpaamisen minulle. Käyn itsekin töissä ja tuon muuten talouteemme paljon isomman määrän rahaa kuin mies.
Ja kyllä, olen joutunut joustamaan työpaikan takia useammankin kerran, mutta jossakin menee raja. Työntekijän ei tarvitse aina joustaa ja toisaalta, tässä tapauksessa ei ole kyse siitä, että työnantaja sitä vaatisikaan. Kyse on siitä, että mies stressaa tekemättömistä töistä. Olkoon niitten dead line sitten koska vaan. Ei osaa/pysty jättämään töitä, kun ne odottaa sitten syyskuun alussa pöydällä.

Joten voit pitää yleistyksesi ihan omana tietonasi.

 

["just"]

Siis ensiksi aapee kertoo otsikossa, ettei mies pidä lomaa kesällä, sitten se kertoo ettei mies pidä lomaa ollenkaan ja sitten se kertoo että mies pitääkin marraskuussa lomaa??????

Noh oli miten oli aapeen pitäisi keskustella miehen kanssa minä ajankohtana vuodesta loma onnistuisi. Sillä ei ole mitään väliä mihinajankohtaan vuotta ne lomat tulee kunhan niitä tulee. Siinä on teille kompromissi. Sinä lakkaat kitisemästä kesälomasta ja mies sitoutuu pitämään perheen kanssa lomaa.

 

["MIlja"]

[QUOTE="just";28625483]Siis ensiksi aapee kertoo otsikossa, ettei mies pidä lomaa kesällä, sitten se kertoo ettei mies pidä lomaa ollenkaan ja sitten se kertoo että mies pitääkin marraskuussa lomaa??????

Noh oli miten oli aapeen pitäisi keskustella miehen kanssa minä ajankohtana vuodesta loma onnistuisi. Sillä ei ole mitään väliä mihinajankohtaan vuotta ne lomat tulee kunhan niitä tulee. Siinä on teille kompromissi. Sinä lakkaat kitisemästä kesälomasta ja mies sitoutuu pitämään perheen kanssa lomaa.[/QUOTE]

Kyllä on vaikea ymmärtää asioita. Huoh. Kolme päivää koko vuodessa lomaa, en nyt niin laskisi suureksi lomailijaksi tälläistä ihmistä, mutta en arvannut että täällä on näin aivotonta porukkaa. Ihan oikeesti, mikä sunkin ongelma on?

 

["heh"]

Ei ainakaan loma ongelmia, kun tuo vaimokin tuntuu olevan niin aivoton tapaus ettei tajua vinkua koko kesää siitä kun en ole kesäisin lomalla, vaan tyytyy hellazombina siihen että syksyisin ja pääsiäisenä pikku perhelomailut riittää