Mies ei halua tulla polille

Meillä kohta aika poliklinikalle lapsettomuus asioissa, mutta mies ei halua sinne tulla, koska vika on minussa, eikä ymmärrä mitä hän siellä tekee. Tietenkin on valmis antamaan näytteen, kun sen haluavat.
Kirjeessä pyydettiin saapumaan yhdessä puolison kanssa. Miten suhtautuvat, jos menen yksin? Onko kukaan muu mennyt yksin?

 

Meillä muistaakseni ekalla kerralla mies tutkittiin myös päällisin puolin. Se oli ihan puolen minuutin juttu. Eli sitä varten mieskin pyydetään ekaan kertaan. Se kait kuuluu noihin rutiineihin. Sen jälkeen ei enää ole pakko tulla miehen mukaan. Itse tosin koen ihan hyvänä, että mies on välillä mukana kuulemassa myös hoidon edistymisestä ja tukena...

 

Mene rohkeasti yksin! Minä olen aina käynyt yksin, sekä yleisellä että yksityisellä jo ihan siksi että mies on arkisin virka-aikana töissä. Eipä se heille kuulu.

 

me ollaan käyty kaikki yhdessä ( hoidot,neuvolat jne.) ekan kohdalla. Nyt toista koitetaan ja huomaan että mies ei kehtaa sanoa, muttei ole enää kauhean innokas tulemaan mukaan. Jätti yhden käyntimme väliin, kun sanoin ettei tarvitse tulla mukaan ja hyvin pärjäsin yksin...Eivät suhtautuneet mitenkään eri tavalla, joten ei kai se heitä kiinnosta, kuinka monta teistä sinne menee...Jossakin vaiheessa allekirjoitetaan sellainen lappu, jossa lukee et vain toinen parista ei voi ilman toisen lupaa käyttää valmiita<alkioita jne. Rankkaahan se on varmaan yksin käydä..siis henkisesti . tää on tietysti vaan mun mielipide, mutta kysy mieheltäsi vielä, luulisi että haluaisi olla mukana vauvaprojektissa. :hug:

 

\

Meillä kohta aika poliklinikalle lapsettomuus asioissa, mutta mies ei halua sinne tulla, koska vika on minussa, eikä ymmärrä mitä hän siellä tekee. Tietenkin on valmis antamaan näytteen, kun sen haluavat.
Kirjeessä pyydettiin saapumaan yhdessä puolison kanssa. Miten suhtautuvat, jos menen yksin? Onko kukaan muu mennyt yksin?

Onko miehesi jo antanut näytteen?
Ystäväparillani nimittäin niin että kaikki luulivat että vikaa vain naisessa,mutta selvisi että miehellä myös.En ole kysellyt mitä.
Spermanäytteestä se selviää,josko "laiskoja" tai jotain tai ei mitään.
Jos ymmärsit mitä yritän sepustaa. =)

 

Meillä oli kyl ekalla kerralla mies mukana, lekuri tsekkas sen vehkeet päällisin puolin..jos ei olis ollu mukana olisi varmaan sit joskus toisella kerralla olla. Nyt ku hoidot alkaa(IVF/icsi) mies sano ettei tiiä tuleeko mukaan keräykseen tai siirtoon ku on työkiireitä. :ashamed:

 

Mene vaan yksin sinne! Itseni kohdalla sama tilanne, tai oikeammin se, ettei mieheni päässyt muiden esteiden vuoksi poliklinikalle. Mutta en halunnut missään nimessä siirtää aikaa, koska muutenkin jonot suuret.Siellä pkl:lla eivät olleet pahoillaan, ettei mies päässyt. En tiedä olisivatko edes tutkineet miestä paikan päällä, eivät sanoneet mitään. Mieheltäni oli kyllä ennen pkl.käyntiä tutkittu siimahännät, joten se tulos kaiketi riitti heille miehestäni.

 

En tiedä miten tapauskohtaista touhu on, mutta meille ainakin sanottiin, että kerran on oltava molempien paikalla.

 

Ekalla kerralla yhdessä, samoin munasolujen keräyksissä on käyty yhdessä. Muut käynnit melkeinpä olen itsekseni käynyt, ihan käytännöllisyyssyistä. Voihan sitä tukea kotonakin antaa ja saada... eli ei ole pakollista, mutta muistaakseni esim. siirtoihin suosittelevat, että tultaisiin yhdessä. Voihan sitä siinä vaiheessa olla esim. yhdessä päätettäviä asioita.

 

Yleensä ensimmäisellä kerralla molemmat ja sen jälkeen ei ilmeisesti ole välttämätöntä. Minä esim. en ole menossa mukaan, kun mies vie toisen näytteensä ja käy röntgenissä.

Kuten joku jo sanoikin, minusta tuossa ei ole ongelmaa, koska aina ei aikataulullisesti voi sopia ajat yksiin.

 

Miusta on ihanaa, että mies on mukana jokaisella käynnillä. Tähän mennessä ei ole muuta tarvinnu tehä, kun täyttää se kuuluisia sinikantinen kuppi B)

Mies haluaa olla mukana kaikissa toimenpiteissä ja miulla on paljon turvallisempi olo, kun rakas ihminen on siinä pitämässä kädestä :heart: Kun kaikki ei aina ole kivaa ja kivutonta

Yhdessä tätä lasta tehtäisiin luomusti niin miksi ei vähemmän luomusti yhdessä klinikallakin?

 

Ei kai se ensimmäisellä kerralla ole ihan pakko olla mukana mutta tuntuisi epäreilulta jos mies ei olisi tullut mukaan silloin kun on pelottanut mennä, sen vuoksi että voi sattua tai pelkää millaisia uutisia saa. Ei meilläkään mies ole joka kerta ollut mukana mutta silloin kun on minusta siltä tuntunut. Kerran tuli keskellä yötä Helsingistä sen takia, kun jouduin yllättäen seuraavana aamuna munasolujen puhkomiseen. Enkä edes pyytänyt tulemaan, vaan halusi tulla. Kyllä mä ainakin joissain kohdissa olen tukea kaivannut, yhdessähän sitä kaikkea eletään, vaikka fyysisesti se olenkin minä, jolle toimenpiteet tehdään. Miehellekin on ollut jotenkin konkreettisempaa koko touhu, kun on ollut mukana katsomassa, mihin joudun. Meilläkin vasta vuoden hoitojen jälkeen selvisi, että siittiöt ei olekaan ok, vaikka eka testi oli ok. Jutelkaa asiasta, jos miestä vaikka jännittää. Minusta kyllä tuntuisi pahalta, jos toinen sanoisi, että sinussa on yksin vikaa, joten mene yksin. Kyllä koko rumpassa on niin paljon kestämistä, että tarvitset kaiken mahdollisen tuen. Toivon, että miehesi ymmärtää kun selität asian hänelle perusteellisesti.

 

Riippuu siitä, onko päässyt mukaan. Neuvolassa olen ihan käytännön syistä ollut yksin tai ensimmäisen lapsen kanssa. Ei ole haitannut, vaan päinvastoin ärsyttäisi jos toinen roikkuisi mukana. Toimenpiteet toki eri asia, olen herkästi huonosti voivaa tyyppiä. Ja lapsen ultrissa ollaan käyty yhdessä, välillä olen ollut yksin. Itseäni ei häiritse ja mielestöäni ei muille kuulu onko mies mukana ja mitkä syyt sitten taustalla.

Mutta joitakin kertoja varmasti hvä olla mukana jos selvittelyt kesken, ja mielestäni hyvä myös nähdä tuloksen ultra .

 

Kyllä mies halutaan mukaan ainakin ekalla kerralla. Ja jos miehesi ei ole vielä antanut näytettä niin mistä tietää ettei vika ole hänessä? Se että hänellä olisi esim. lapsia entisestä liitosta ei tee hänestä sen varmempaa koska vuosien aikana sperman laatu voi muuttua.

Ekalla kerralla kartoitetaan muutenkin molempien taustaa: selvitetään tupakanpoltot, alkoholimäärät, onko ollut esim. liuottimien kanssa tekemisissä, sairaudet (onko mies esim. sairastanut sikotaudin pienenä)... Mieheltä katsotaan myös ettei ole esim. suonikohjuja kiveksissä.

Koita saada mies mukaan ainakin ekalla kerralla... Se on teidän molempien juttu vaikka "vika" (ärsyttävä sana) olisikin sitten loppujen lopuksi sinussa.

 

Olen käynyt yksin, varsinkin silloin vuosia sitten, kun hoitona oli vain terot ja clomit. Nyt inseminaation aikaan menin kerran yksin, kun piti vain katsoa ultralla, milloin tehdään. No tilanne olikin se, ettei inseminaatiota voinut tehdä, ja yleisellä vielä sanottiin, että ivf:ään on vuoden jonot. Minä olin yksin, ja oli ihan hirveää. Soitin itkuisen puhelun miehelle ja lähdin ajamaan töihin 80km. Ihan kamalaa. Sen jälkeen aina menty yhdessä, ja hyvä niin. Myös ivf:n kanssa on käynyt kahdesti niin, ettei pakastesiirtoon ole päästy. Mies on tärkeä tuki.
Hyvä olla mukana myös siksi, että lääkärissä voi sitten tehdä hoitoa koskevia päätöksiä, jotka vaikuttavat molempiin. On enemmän molempien juttu, kun kumpikin pääsee lääkärin puheille, vaikkei mies siellä paljoa puhukaan, enemmän kuuntelee.

 

kiitos kaikille vastauksista :flower:
kävikin niin, ettei miehellä ole edes mahdollisuutta tulla, vaikka sattuisi haluamaan. Eli joka tapauksessa pakko mennä yksin.
Ja tämä on ensimmäinen kerta. Toivottavasti esitietolomakkeen tiedot riittävät alkuun.

 

Kyllä hoidot ovat yhteisiä ja miehen kuuluu tulla mukaan polikäynneille ja varsinkin toimenpiteisiin. Lapsettomuus voi olla naiselle niin identiteettiä murentavaa ja henkisesti raskasta, että juuri tässä "vastamäessä" miestä tarvitaan. Kyse ei ole pelkästään teknisistä tempuista vaan myös parisuhteesta. Lisäksi toimenpiteet voivat olla tosi kivuliaita. Ainahan ei käytännön syistä voi olla paikalla mutta kyllä oman lapsen saaminen on työtä tärkeämpää. Ja puolisosta huolehtimista voidaan edellyttää mieheltä, jonka pitäisi pystyä kantamaan vastuuta lapsestakin.

 

Minä en mieheltäni moista edellytä. Minulle lääkärikäynnit noin yleensäkin ovat aina henkilökohtaisia, vaikka yhteisestä asiasta onkin kyse. Mikäli pyydetään myös toista mukaan, toki mies voi tulla. Minulle suurin tuki on se, että olemme molemmat tässä hommassa mukana noin yleisestikin ja että olemme toistemme tukena kotona, jolloin asia eniten pyörii mielessä. Sairaalassa ei osaa muuta kuin jännittää..