Mielipidettä kaipailisin

  • Viestiketjun aloittaja Iiris
  • Ensimmäinen viesti
Iiris
Olen 35vuotias ja minulla on kaksi lasta, 10v ja 7v tytöt. Olemme naimisissa lasten isän kanssa, mutta alku syksystä meillä oli todella huono jakso ja asuimmekin erillään muutaman kuukauden, mutta päädyimme taas yhteen.

Silloin kun meillä oli se ero tavallaan vireillä petin miestäni ja olen tällä hetkellä raskaana rv 8.
Mieheni tietää pettämisestäni ja siitä, ettei minulla ole 100% varmuutta lapsen isästä.
Ongelma ja vaikeus on siinä, etten tiedä haluanko pitää lasta. Haluanko aina tietää että mahassa asuva lapseni ei ole saman isän aikaansaannokksia. Mies vakuuttaa rakastavansa tätäkin lasta niin kuin omaansa. Mutta uskonko? Jos synnytän tämän lapsen minulla on aina muisto siitä että petin miestäni ja mahdollisesti pilasin yhteisen avioliittomme. Tai sitten jos päädyn keskeytykseen, niin en ole antanut mahdollisuutta lapselle.

Mitä minä teen? Olo on aivan kauhea. Tein mitä tahansa joku tulee luultavasti kärsimään.
Kuulisin mielelläni neuvoja tähän tilanteeseen.
En ole provo, mutta en uskalla kirjoittaa tätä mustalla nimimerkillä, ettei kukaan saa tietää. En ole voinut puhua tästä kenellekkään. Olenhan muiden silmissä huo.ra.
Tämä oli ensimmäinen kerta kun ketään olen pettänyt ja aivan taatusti viimeinen.
Minä en käyttänyt ehkäisyä, kun olimme miehen kanssa ajatelleen yrittää uutta raskautta ja silloin eron aikoihin ei vaan tullut mieleen, olin niin rikki.

Olenko paha vai läpeensä paha? Älkää tuomitko, tuomitsen itse itseni.
 
Kinkkinen on sulla tilanne. Jos miehenne kanssa olitte erossa, kun tulit raskaaksi, niin ei se silloin ole pettämistä. Kannattaa miettiä haluatko todella lapsen vai olisikko parempi keskeyttää raskaus ja tehdä lapsi miehen kanssa, niin että isyys ei aiheuta päänvaivaa.

Voihan olla, että jos pidät lapsen ja jatkat miehesi kanssa elämää, niin riitatilanteissa tuota lapsiasiaa puidaan monet kerrat!

Tsemppiä sulle vaikeaan tilanteeseen!
 
Olisiko mahdollista tehdä isyystesti, jos isästä ei ole varmuutta? Jos isä olisi nykyinen miehesi, ei sinun tarvitsi enempää asiaa miettiä, jollei niin sitten miettisit siltä pohjalta. Mielestäni sinulle olisi nyt tärkeää päästä keskustelemaan asiasta jonkun ulkopuolisin tahon kanssa. Koska olet raskaana, voisiko neuvola ohjata johonkin suuntaan keskusteluapua saamaan? Tai sitten varaat aikaa gynegologille, onhan sinun joka tapauksessa käytävä keskustelemassa mahdollisesta keskeytyksestä.
 
Vaikea tilanne. En tiedä voisiko raskauden kestettyä hieman enemmän tehdä sinulle tuosta syystä lapsivesipunktio, jossa näkyy sikiön kromosomit ja sitten verrata niitä isän kr. Tuskin kuitenkaan tuosta syystä. Iän puolesta saat lapsen terveyden takia tuon tutkimuksen kunnalliselta (meillä ainkakin äidin iän ollessa yli 35-v.).

Riitatilanteissa lapsiasia tulee varmasti esille, jos miehesi ei paljastu lapsen isäksi. Ja voihan olla, että jos liittonne muusta syystä päättyy, niin kadut aborttia, oli lapsi kumman vaan. Tekisitkä abortin, jos olisitte jääneet eroon?

Koeta päästä keskustelemaan tilanteesta.

Et ole pettänyt miestäsi, teillä oli erotilanne edessä.

Todellakin jaksamisia.
 
Iiris
Nyt ollaan miehen kanssa tehty päätös, yhdessä.
Raskaus saa jatkua entiseen malliin eli en ole keskseytykseen menossa. Lapsen syntymän jälkeen tehdään isyystesti, jos siltä vielä tuntuu.

Varmasti sen jälkeen kun lapsi syntyy mies alkaa pohtimaan isyyttään, mutta yritämme selvittää ne tilanteet. Lapsella ei kuitenkaan tule olemaan kuin yksi isä ja se on mieheni. =)
 
hei
tosiaan, kyllä me naiset osataan itsemme tuomita ilman muitakin, joten mä en ainakaan ala sua tuomitsemaan. sellaisen mielipiteen/neuvon antaisin, että kuvittele itsesi istumassa 70-vuotiaan kiikkutuolissa ja miettivän elettyä elämääsi. kysy sitten itseltäsi, että kaduttaako joku päätös. eli, teet nyt niin, että otat kynän ja paperia, keität kahvia ja listaat kaikki tähän asiaan liittyvät muut asiat (eli teet mind mapin). sen jälkeen sinun onkin helppo tehdä päätös niin, että et tule sitä katumaan mummona. kaikkein pahinta mitä ihminen voi itselleen tehdä, on hätäinen päätös, jota katuu myöhemmin elämässään. elämässä tulee siis elää niin, että ei itseä kaduta. muiden mielipiteet voi sitten sivuttaa hymyllä, kun on sinut omien tunteiden kanssa. päätitpä siis miä tahansa, sinun itsesi tulee olla sinut päätöksen kanssa, niin ja tässä tapauksessa miehesi mielipide toki on otettava myös huomioon. oikein kovasti voimia sinulle! B)
 
Feeniks
Jos kyseessä on ollut ero alkusyksystä ja olet rv 8, eikö ole todennäköisempää että miehesi on isä?

Itse lasta puolitoista vuotta yrittäneenä, kaksi keskenmenoa ja nyt tarrasukkia toivoen, toteisin vanhan sanonnan, että lapsia saadaan ei tehdä..

Et ole pettänyt. Käännä kokemus voimavaraksesi. Tiedät nyt ainakin mitä et halua? Lapsen biologinen isyys on mielestäni toisarvoista rakkauteen nähden. Testata voinee jo raskauden aikana jos haluat aikaa valmentautua tilanteeseen ennen syntymää. Perheneuvontaan meno yhdessä voisi olla avuksi jos teillä ollut suhteen jatkamiseen liittyvää pohdintaa kerran. Ei ainakaan olisi haitaksi? Sujuisi uusi tilanne paremmin kun asiat on puhuttu halki ja käsitelty oli lapsen isä sitten kumpi tahansa.

Voimia koko perheelle
 
vierailija
Kinkkinen on sulla tilanne. Jos miehenne kanssa olitte erossa, kun tulit raskaaksi, niin ei se silloin ole pettämistä. Kannattaa miettiä haluatko todella lapsen vai olisikko parempi keskeyttää raskaus ja tehdä lapsi miehen kanssa, niin että isyys ei aiheuta päänvaivaa.

Voihan olla, että jos pidät lapsen ja jatkat miehesi kanssa elämää, niin riitatilanteissa tuota lapsiasiaa puidaan monet kerrat!

Tsemppiä sulle vaikeaan tilanteeseen!
mikä ruudin keksijä
 

Yhteistyössä