Mielikuvilla järkyttäminen.

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja teenkö väärin?
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
T

teenkö väärin?

Vieras
Mulla on ollut todellisia ongelmai 9-vuotiaan kanssa. Mikään asia ei mene perille, vaikka kuinka selitän. Tuntuu kuin kaikki menisi toisesta korvasta ulos, joka säännön joudun kerrata joka ikinen päivä. Tältä ainakin tuntuu.
Lapsi ei ole mikään riiviö mutta ihan perusjutut kuten esim. pipon päässä pitäminen tähän aikaan ei vaan kiinnosta. Ja vaikka mä kuinka selitän, lasta ei vaan selkeästi jaksa kiinnostaa kodin säännöt.

Mä olenkin nyt ottanut vakavemmissa asioissa käyttöön mielikuvat ja ne selkeästi toimii.

Ongelmana vaan on että niiden täytyy tietenkin järkyttää ja välillä tulee huono omatunto.

Mutta se vaan näyttää olevan ainoa keino saada perille esim. miksi sitä pyöräilykypärää täytyy käyttää kertomalla että miten siinä käy ja miltä se näyttää jos sen auton alle jää ja päässä ei ole kypärää.

Tällasessa asiassa lapsi selvästi järkyttyi kun kerroin vähän yksityiskohtaisemmin (en tietenkään verisiä yksityiskohtia mutta aika kuvaavasti kyllä) mutta nyt se kypärä pysyy päässä.

Onko tämä sitten väärin, en tiedä?
 
En toki joka asiassa mutta näissä vakavemmissa. Joskus sitä tulee ylilyöntejä kun tää tilanne todella turhauttaa. Ihan kuin se lapsi vaan koko ajan ajattelisi et ihan sama mitä toi sanoo vaikka se muka kuunteleekin. Ilme vaan on välinpitämätön ja kaikki mitä mä sanon, unohtuu saman tien.

Ihan kuin se ois jossain toisessa maailmassa aina kun mä muistutan säännöistä. :/
 
Meillä on pyöräilykypärä pysynyt päässä jopa yläasteen sen jälkeen, kun näki kuvan serkustaan, joka VAAN kaatui pyörällä, ei jäänyt edes auton alle. Kipsi ja paha asfaltti-ihottuma riittivät tuohon. Serkku nähtiin vasta, kun hän sai jo kipsin pois, asutaan kaukana. Ja kertomus siitä, kuinka kypärä oli mennyt täysin pirstaleiksi, mutta pää sentään säilyi ehjänä.
 

Yhteistyössä