mielialanvaihtelut

[maaria]

haluaisin nyt tarkistaa muilta odottajilta että onko käytökseni normaalia vai olenko todella tulossa hulluksi.
mulla menossa rv21+6 ja pinna palaa aivan mitättömistä asioista, raivon ja vihan tunteet ovat normaaleja useasti päivässä ja niitä seuraa usein jopa tunnin pituinen itku. pari ekaa kuukautta oli hermot kireällä mutta pitkään oli todella hyvä ja rauhallinen olo. nyt olen aivan hermoheikko ja olen tosissani meinannut lyödä miestäni suurimman raivon sattuessa. olen kyllä pystynyt hillitsemään itseni mutta säälittää hirveästi hänen puolestaan, hän ymmärtää kyllä etten tee tätä tahallani mutta ahdistaa kun en itse ymmärrä itseäni. olen miettinyt että olisiko tähän jotain ""parannuskeinoa"" ; pitäisikö nukkua enemmän tms (vaikka yöunet tuntuvat nytkin ihan riittäviltä). olen normaalistikin tempperamenttinen mutta en ole ikinä antanut tilanteen mennä näin pitkälle kuin nyt, suuttuessa saatan sanoa todella kamalia juttuja joiden tiedän satuttavan mutta ne tulevat suustani ulos ennenkuin ehdin estää itseäni. olen aivan kauhuissani että ""jäänkö tämmöiseksi"" ja mitäs sitten kun pinna palaa vauvan synnyttyä? mieheni on sitä mieltä että tilanne tasaantuu synnytyksen myötä mutta tahtoisin tietää onko kenelläkään aivan oikeita kokemuksia asiasta? kiitos jo etukäteen vastauksista!

 

[murmeli]

moi. mä olin ihan hirvee alkuraskaudesta. itkin kokoajan ja paiskoin tavaroita ja haukuin miestä ilman syytä. seksi haluni olivat tipotiessään ja hermosin kun mies mielestäni painosti liikaa. siten tilanne vähän rauhoittu 4kuukauden jälkeen ja nyt oon sit aina toisinaan saanu kilareita ihan tyhmistä asioista ja olen heitelyt tavaroita+paiskonut ovia ihan kuin pikkukakara. mutta nyt harvemmin kuin alussa. mulla on jotenkin huumorintaju kadonnut enkä kestä enää yhtään vinoilua mistään. mutta loppua kohti vähentynyt, joten luulisin että loppuu kokonaan synnytyksen tapahduttua.

 

[Mörrimöykky]

Tutulta kuulostaa. Tosin itselläni ei ole niinkään ollut raivokohtauksia, mutta moni aivan mitätön asia saa pinnan palamaan ""liian helposti"". Olen muuten tasaisen rauhallinen.. Tuntuu, että välillä käyttäydyn kuin pikkulapsi, ja sekös nolottaa jälkeenpäin.. Itse olen huomannut, että niinkuin mainoksessa: ""kun on nälkä, niin kaikki on pikkusen vaikeeta.."" Eli kun ei päästä itseään liian nälkäiseksi, olo on helpompi..

 

[Nelli]

Aivan sama ongelma. Nyt on rv 18 ja ei ainakaan vielä ole kiukkukohtaukset helpottaneet. Välillä vastoinkäymiset itkettää tuntitolkulla ja välillä voisin lyödä jotain. Mut saa todella helposti ärtymään ja sitten voinkin huutaa suoraa huutoa aiheesta kuin aiheesta. Olen aivan väsynyt tähän omaan kiukkuiseen ja surulliseen olotilaani. Todellakin huumorintaju on hävinnyt enkä tunne oikeastaan mistään asiasta onnellisuutta tai hyvää mieltä. Toivon totisesti että tää on ohimenevää.

 

[Äityli]

Varautukaa siihen, että hormaanit (lukekaa:mieliala) heilahtelee myös synnytyksen jälkeen. Meillä oli rajuimmat tappelut 2 kk pojan syntymän jälkeen. Sen jälkeen elämä tasaantui. Itse olen suht rauhallinen ollut raskauden aikana.

 

[HORMONIT]

Hormonit vaikuttaa ihmiseen kokonaisvaltaisesti, siis myös mielialaan, sekä raskauden aikana, että sen jälkeen. Eli menee oma aikansa synnytyksen jälkeen ennen kuin hormonit normalisoituu.

Ottakaa rauhallisesti ja hyväksykää vallitseva tilanne !

Luultavasti vuoden kuluttua synnytyksestä olette kaikki ok !

 

[Hiiru]

Ai että vuoden päästä...hih, aika rohkaisevaa