Mitä tekisin kun mielini on maassa ja ahdistaa koko elämä, ei oikein mikään tunnu miltään ja pitäisi saada voimia kahden pienen ihanan lapsen hoitoon joista toinen vauva. Mieheni ei ole nuorimmen syntymän jälkeen minua huomionnut missään tunnen olevani tyhjä ja tarpeeton ihminen. Voimitkin mennyt kaikesta, halu tehdä on vaan yhtä kuin pakko. Sen vaan saan aikaa että tarjoan lapsilleni ruoan ja vaipat puhtaat sekä puhtauden. Joskus syliini heidät vuoroin suojen. Vanhimman kanssa en oikein jaksa leikkiä ja touhuta kuin muutama kk sitten. mieheni haukkuu ja pitää minua kuin halpaa. Mistä ilo ja voimaa saisin elämääni ja lapseenikin että jaksaisin edes noiden pienten kanssa