miehestä valitusta

[mörökölli]

Mul on ihan kiva rauhallinen ja rakastava mies. Ja rakastan miestäni, mutta se ei ymmärrä elämää.
Se ei suostu muuttamaan pois tietyltä alueelta. Se ei suostu tekemään kun oman alansa töitä, ja niissäkin on rajoituksia. Mut mun pitäisi olla onnellinen kun joudun tekemään työtä mistä maksetaan pas**a palkkaa ja mikä ei ole mun oman alan työtä. Mä voin olla töissä vaikka 50h viikko, mut mies ei tee edes sitä virka-aikaa 38.15

Olen nyt vanhempainvapaalla, ja tehnyt viikonloppuisin töitä koska muuten oltais lennetty täs asunnosta pihalle jo ajat sit. Vaik ei oo rahaa niin mies halusi pitää kesäloman.

Tänään oltiin tarha harjoittelussa ja luulin että oltiin sovittu että tehdään hoidon suhteen niin et poika on mahdollisimman vähän aikaa tarhassa. Mutta kun mentiin kirjottaa sopimusta mies alko vetoamaan töihin et pitäis ottaa se pitempi tarhassa olo maksuluokka, sil on näit kyseisiä töitä ehkä neljä kertaa kuussa..Eli omaa vapaa aikaansa vaan tahtois. Veis pojan tarhaan ja tulis kotiin nukkuu tai menisi salille.

Mut mun täytyy kyllä painaa töissä, hoitaa poika, siivota, pestä pyykit ja käydä viel viikonloppuisinkin töissä. Hankin itse asiassa elokuussa enemmän palkkaa kun mies vaikka olen vanhempainvapaalla.

Ehdotin jossain vaiheessa että mies olisi jäänyt vanhempainvapaalle ja mä olisin lähtenyt töihin, mut ei käynyt. Olisi varmaan ollu liian sitovaa ja liikaa hommaa!!!

Sorry tää murina, mut kiukuttaa nyt todella!!!!

 

[hantti homma]

Paska ukko sulla ite teen paskaa duunia ja vaimo on vanhempain vapaalla ylitöitä on tehtävä niin paljon kun on mahdollista mut tiukkaa on silti mut raha ei tee onnelliseksi vaan se vähäinen yhteinen aika perheen parissa

 

[yksi vaan]

Miehesi ei ole kasvanut vastuulliseksi aikuiseksi jollakin elämänsaralla, eikä ole ymmärtänyt mikä elämässä on tärkeää. Pidä puolesi, tee miten on oikein, äläkä anna periksi.

 

[mörökölli]

Jos olisin jatkanut kodinhoitotuella ja käynyt viikonloppuisin töissä olisin hankkinut suurin pirtein saman kun nyt kun ravaan töissä ja poika hoidossa. Mutta kun mies ei voi uhrata viikonloppuja. Sil on pelejä ja harrastuksia, mut ku pitäis katsoa totuutta silmiin ja pitää välikausi noista harrastuksista, sillä ne ei tuo ruokaa pöytään eikä maksa laskuja!!!

Kyl mä voisin hoitaa kodin ja pojan ja käydä viikonloput töissä, musta se olis kaikista järkevin ratkaisu.. mut en saa miestä ymmärtämään tätä asiaa!!!!

 

[mörökölli]

Ai niin ja ehdotin viel sellaistakin että olisin itse mennyt aamulla aikaisin töihin kun miehelä alkaa työt vasta iltapäivällä ja vaihdettu hoitovuoroa sitten siinä päivän aikana. Mä olisin esim. tullut kotiin 14-15 ja mies mennyt töihin (15)-16.
Oltais saatu molemmat palkkaa ja kodinhoitotuki päälle, mutta ei käynyt!!!


Ette usko kuinka pahaa teki tänää kun käytiin päiväkodissa, siel ei ollut ketään toista lasta joka olis ollu 9kk kaikki muut oli lähemmäs 2v ja vanhempia.. Meidän pikkainen ei osaa edes seisoa, ette usko kuinka pahalta tuntuu viedä poika vieraalle hoitoon alle 9kk ikäisenä?! Mä varmaan itken jokaisen työmatkan... Ei ketään toista pikkaista koko tarhassa..
Liian aikaiset herätykset!!!!! käääääääääk!!!!! Poika herää noin 7.30-8.00 syö aamupalan ja käy yleensä takas nukkuu..

 

[venera]

En oo ikinä käyttänyt tätä missään foorumeilla mut nyt on pakko sanoo että tulet paremmin toimeen lapsen kanssa kahdestaan kuin tuossa suhteessa. Jos mies on noin joustamaton, ethän sä päätä mistään asiasta elämässäsi, älä anna sen vaikuttaa vielä lapsiisikin vaikka sua ei haittaiskaan...

 

[Janis]

Oon itsekin huomannut, että usein miesten on vaikeampi luopua harrastuksista ym ja joustaa asioissa lapsen synnyttyä perheeseen - oletan, että eskoinen on teillä kyseessä. Tuo kuulostaa todella itsekkäältä toiminnalta sun mieheltäsi, mutta kannattaa keskustella ja laittaa miehesi ymmärtämään, miten itsekäs ja joustamaton hän on näissä asioissa. Meilläkin käytiin välillä eron partalla mieheni kanssa samankaltaisiin asioihin liittyen. Mies vain ei tajunnut nuita, kuin omat tarpeensa. Kun tarpeeksi paukutin ja mies tajusi, että oon oikeasti tosissaan kohta lähdössä, hän vasta alkoi tajuamaan tilannetta. Nykyään mies sitten on tosi osalistuva tytön arkeen ja hän on itsekin huomannut, kuinka hienoa ja palkitsevaa se voi myös olla - lapsenhan ei pitäisi olla mikään rasite, vaikka joskus tuntuu, että käytännön arki voi olla todella vaikeaa, kun leipä pöytään on jostais kumminkin revittävä. Mä tosiaan sanoinkin siinä pahimmassa vaiheessa miehelleni, että oon mieluummin sitten oikeasti yksinhuoltaja, kuin pyöritän taloutta kolmelle ihmiselle yksin, eli huolehdin itseni ja tyttäreni ja huushollin lisäksi vielä miehenikin sotkut, pyykit jne. Eli sun täytyisi saada miehesi ymmärtämään tilanne, onhan toi aivan älytöntä, ettei mies jousta missään.