Miehen ylityöt ärsyttää

[Ärsyttää]

Onko muita, kenellä ärsyttää miehen jatkuvat ylityöt? Miehellä ihan normaali liukuva työaika 7,5h/pv. Ylitöistä ei makseta joten saldoja kertyy... Jatkuvasti on monta kymmentä tuntia plussalla, parhaimmillaan paukkuu yli sadan. Jos joskus käyttää saldoja pois ja pitää vaikka viikon loman ja käydään reissussa, niin ennen lomaa ollaan taas viikko yötä myöten töissä ja sama loman jälkeen, ettei hommat jää rästiin. Tuntuu, etten voi lomistakaan nauttia kun ei tämä arki meillä suju ja lomilta sitten liian suuret odotukset.

Olen itse kuntoutustuella masennuksen vuoksi ja voimavarat eivät todellakaan parhaat mahdolliset, muutenhan kävisin töissä. Meillä kaksi SOTKUISTA ja jatkuvasti RIITELEVÄÄ lasta 3- ja 5v:t ja minun vastuullahan on sitten kaikki mitä arjen pyörittämiseen liittyy. Mies sitten odottaa, kun olen VAIN kotona, että koti on siisti kun tulee illalla kotiin ja seksiä täytyy saada monta kertaa viikossa. Hän ei näe sitä pyykinpesun määrää, kuinka monta kertaa päivässä siivoan keittiön ruoan laittojen jälkeen (etenkin jos en enää iltapalasotkuja jaksa siivota), kaupassa käyntejä jne. Syyttää minua laiskaksi.

Ymmärrän, että eihän miehen aika enää kotihommiin juuri riitä, mutta kun ongelmana on juuri se, ettei häntä juuri kotona näy! Viikonloppuisin joudun käskemään miestä lasten kanssa ulos, oma-alotteisesti lähtee hyvin harvoin minnekään lasten kanssa.

Omaa aikaa sentään saan, kun lapset 3krt/vko päiväkodissa (joo, virikehoidossa sairauteni vuoksi, kivittäkää vaan), usein tämä aika menee kuitenkin kaupassa käynteihin, rästissä olleisiin kotihommiin ja kuntoutuksessa käymiseen ja minä tietenkin hoidan hoitoon viemiset/tuomiset jne.

Minä sitten olen se nalkuttava akka, jolle mikään ei riitä ja minun mielestä miehellä on kohtuuttomat vaatimukset minua kohtaan. Ymmärtäisin kyllä, jos olisin terve, mutta tässä tilanteessa en. Lisäksi en ole terveenäkään koskaan tykännyt kotitöistä, hyvä että omat sotkuni olen saanut siivottua.

Mies väittää, että hän voi milloin vaan kieltäytyä ylitöistä, mutta kummasti vaan valitsee sitten mielummin työt kuin perheen kanssa olemisen. Heille on palkattu jatkuvasti lisää henkilökuntaa ja aina tällaisen jälkeen tilanteen pitäisi "helpottua" mutta mies vaan on sellainen, että haalii itselleen projekteja joita hänen ei olisi pakko vastaanottaa ja on tehnyt itsestään "korvaamattoman".

Tämä tilanne kiristää meitä kumpaakin, mitä tehdä? Keskustelu tuntuu menevän vain riitelyksi. Välillä (vähän liiankin usein) tuntuu siltä, että jos eroaisimme ja lapset olisi viikko/viikko systeemillä, pääsisin niin paljon helpommalla.

Anteeksi pitkä teksti, pakko vaan purkautua!

 

["Iines"]

Joko miehellä on rakastaja tai sitten se vaan ei yksinkertaisesti halua olla perheensä kanssa, kun kerran valitsee mielummin ylityöt.

 

["a p"]

[QUOTE="Iines";28602646]Joko miehellä on rakastaja tai sitten se vaan ei yksinkertaisesti halua olla perheensä kanssa, kun kerran valitsee mielummin ylityöt.[/QUOTE]

Jos on rakastaja, niin sen täytyy kyllä olla siellä töissä. Ei kyllä ole sellainen ihminen joka pettäisi eikä ylitöiden lisäksi muita merkkejä ole (olen ollut suhteissa joissa miehillä ollut muita sutinoita ja sen kyllä huomasi käytöksestä yms).

Olen yrittänyt kaivaa sitä pohjimmaista syytä ylenpalttiseen työntekoon, mutta en ole sitä löytänyt. Kuulemma vaan nauttii niin paljo työstään... Ei vain tunnu kivalta jäädä aina viimeiseksi. Kaiken lisäksi asutaan kaukana omista ystävistäni ja sukulaisista niin olen todella yksinäinen. Varmaankaan tämä asia ei saisi näin suuria mittasuhteita jos minulla olisi muuta elämää. Harmi vain että suurin osa harrastuksista tms. on iltaisin ja ne harvat ketä voisin nähdä, ovat päivisin töissä.

 

[niinpä niin]

,peli on jo menetetty. jätä se sika.

 

[Kokemus]

Voi, ymmärrän täysin! Miehesi on kierteessä joka hänen ITSE pitää saada katkaistua. Työnantaja on tuudittautunut ajatukseen että miehesi pystyy hommansa hoitamaan vaikka todellisuudessa normaali työaika ei siihen riitä. Miehesi ei ole jatkuville ylitöille laittanut stoppia joten vika on tavallaan hänen, eihän nyt työnantaja kiellä ketään ylitöistä jos ne joutuu korvaamaan vain pankkitunneilla. On järjetöntä tehdä tunteja pankkiin, koska ne kertyneet työt joutuu tekemään kuitenkin. Ikuinen kierre siis.
Miehesi pitää nyt sopia työnantajan kanssa rahallinen korvaus tai pyytää lisävoimia töihinsä. Tuo on varma keino pilata suhde.

 

[hallittu kaaos]

Meillä sama juttu sinänsä, että mies jatkuvasti ylitöissä (tämänkin viikon työajat olleet 8-21) ja arkea pyöritän kotona minä. Toistaiseksi vain yksi (2,5v) lapsi mutta toinen syntyy elokuussa.

Se ero meissä on, että ensinnäkin itse annan itselleni armoa kotitöiden suhteen. Teen juuri sen verran kuin itse jaksan/huvittaa ja pyrin lepäämään tarpeen mukaan. Jos energiaa piisaa niin silloin teen. Tykkään siististä kodista, mutta joskus vaan annan tiskien kasaantua päivän ja pyykkiä pesen max pari kertaa viikossa muutenkin. 3 ja 5v lapsetkin ovat jo niin isoja että voivat hyvin auttaa vähän kotitöissä tai sitten käskystä ymmärtävät leikkiä omassa huoneessaan jolloin sotku rajoittuu sinne. Meillä esim 2,5v kerää omat lelunsa (saa välillä käskeä enemmän kuin kerran, mutta kuitenkin), auttaa tiskikoneen tyhjentämisessä, laittaa roskia roskiin ja pyykkejä pyykkikoriin sekä pyyhkii rätillä pöytiä ym jälkimmäisestä tykkää ihan erityisesti.

Meillä myös mies osallistuu viikonloppuna kotitöihin ja usein viikonloppuna tehdäänkin aina kunnon siivous yhdessä kun viikolla olen keskittynyt lähinnä "pakollisiin hommiin" (= tiskit, imurointi, pyykit ja roskat sekä omien sotkujemme siivous). Ja todellakin antaa arvoa sille, että pyöritän arkea täällä koska tietää ettei esim uhmaikäisen kanssa elo ole aina helppoa varsinkaan näin raskaana ollessa. Alkuraskaudessa kun olin todella väsynyt enkä jaksanut tehdä juuri yhtään mitään mies siivosi arki-iltaisinkin pakollisia vaikka töissäkin kävi, eikä valittanut vaan ymmärsi. Ihan varmana en mitäön mätkätystä edes kuuntelisi mieheltä sinun tilanteessasi vaan tekisin kyllä selväksi ettet sinäkään kotona ollessa vaan makaa tyhjänpanttina ja jossei usko niin herra on hyvä ja kokeilee olla päivän sinun kengissäsi. Molemmilla on yhtä arvokas työ, oli sitten töissä tai kotona lasten kanssa.

Meillä miehellä nuo ylityöt johtuu yhtälöstä liikaa hommaa + liian vähän työntekijöitä eikä työ tekemällä lopu, mutta itse olen asennoitunut siihen että olen arkisin pääasiassa yksin. Mies on tainnut vuoden aikana pitää 3pv ylitunteja pois, mutta muuten ne vaan kertyy ja kertyy ja nytkin on yli 160h kertynyt. Mies pitää "isyysloman" ylitunneista koska saa siitä 100% palkan ja tunteja pitää saada käytettyä poiskin. Saan maanitella aina jonkin verran että mies suostuu edes pidennetyn viikonlopun pitämään ja isyyslomastakin on keskusteltu aika tavalla että mies tajusi ettei hänellä ole sitä vaihtoehtoa etteikö sitä pitäisi.. Mies kyllä viihtyy vapaalla ja meidän kanssa oikein hyvin, mutta ahdistuu jos hommaa töissä kasaantuu ja on tekemättä. Nyt on tosiaan 2 viikon kesäloma alkamassa ja siksikin tehnyt nyt pitkää päivää

 

[voihan olla]

Voihan olla että mies pakenee sinua eli masentunutta vaimoaan.On siisn ennemmin töissä kuin kotona.

 

[-]

Mullakin on liukuva työaika. Teen tasan sen ajan töitä kun teen. Työnantaja kun ei maksa ylitöistä. Tuollainen on törkeää miehesi hyväksikäyttöä työnantajalta. Mikäli työnantaja ei ole valmis maksamaan ylitöistä, hänen tulisi palkata miehesi avuksi joku toinen henkilö. Miehesi sijalla tekisin kyllä tasan kahdeksan tuntia töitä päivässä ja tekisin sen, minkä siinä ajassa kerkeän. Loput odottakkoon.

 

[hallittu kaaos]

Tosi harmi jos sulla ei ole ystäviä joita nähdä arkena :/ mulla itselläni se juuri auttaa jaksamaan varsinkin huonoina päivinä kun on jotain mitä tehdä / joku ketä nähdä. Onko sulla ajokortti / auto käytössä millä pääsisit vähän kauemmaskin silloin tällöin jotakuta näkemään? Oletko etsinyt ystäviä esim netin kautta/kerhoista tmv?

 

["vieras"]

Näytä minulle ihminen, joka viihtyy työpaikallaan niin minä näytän sinulle huonot kotiolot.

Ja voi kai sitä nykyaikana olla tyytyväinen ja kiitollinen siitäkin, että on oikeutettu ylitöistä saataviin kompensaatioihin. Meitä on monia, jotka ovat kokonaistyöajassa. Ihannetilanteessa se tarkoittaisi mahdollisuuksia tasata työkertymää, vapaata ja kontrolloimatonta ajankäyttöä. Todellisuudessa se tarkoittaa velvoitetta tehdä normityöpäivä plus olla käytettävissä iltapalavereihin plus matkustamista omalla ajalla.

 

["hmh"]

Olisin sijassasi huolissani parisuhteestanne.

Parisuhdeneuvojalle mars.

 

["a p"]

Mullakin on liukuva työaika. Teen tasan sen ajan töitä kun teen. Työnantaja kun ei maksa ylitöistä. Tuollainen on törkeää miehesi hyväksikäyttöä työnantajalta. Mikäli työnantaja ei ole valmis maksamaan ylitöistä, hänen tulisi palkata miehesi avuksi joku toinen henkilö. Miehesi sijalla tekisin kyllä tasan kahdeksan tuntia töitä päivässä ja tekisin sen, minkä siinä ajassa kerkeän. Loput odottakkoon.

Kun työnantaja on palkannut lisää työvoimaa, mutta kun mies ei HALUA kieltäytyä useimmista projekteista koska on niin innokas oppimaan ja nauttii ilmeisesti siitä että saa niin paljon sitten positiivista palautetta. Ja usein ne työt eivät jää sinne duuniin vaan kotiin tullaan läppärin kanssa. huoh.

Olen kysynyt olenko minä tai sotkuinen koti syy jäädä ylitöihin ja vastaus on, että kyllä nuo asiat ärsyttävät ja kuormittavat, mutta samalla korostaa ettei se ole IKINÄ ollut syy jäädä kotiin.

Harmittavaa tässä on, kun itse en ole valinnut jäädä "kotiäidiksi" vaan terveyteni vuoksi en kykene palkkatöihin vaikka haluaisinkin.

Onko se liikaa vaadittu, että tietäisin edes muutaman kerran viikossa monelta on odotettavissa että mies tulee kotiin? Tai elää viikko niin, että mies on kotona viiteen mennessä joka päivä? Minun mielestä PERHE- elämää nyt ei vain ole se, että toinen on koko ajan töissä ja toinen huolehtii tahtomattaan kotona kaikesta?

 

["a p"]

Tosi harmi jos sulla ei ole ystäviä joita nähdä arkena :/ mulla itselläni se juuri auttaa jaksamaan varsinkin huonoina päivinä kun on jotain mitä tehdä / joku ketä nähdä. Onko sulla ajokortti / auto käytössä millä pääsisit vähän kauemmaskin silloin tällöin jotakuta näkemään? Oletko etsinyt ystäviä esim netin kautta/kerhoista tmv?

Ne, ketä voisin nähdä asuvat satojen km:n päässä. Itse yritän soitella, mutta kukaan ei koskaan soittele minulle :/

Olen etsinyt netistä ja leikkipuistoista yms. kavereita, minusta tuntuu ettei minusta kukaan tykkää ja halua olla tai sitten itse olen kokenut ettei kemiat kohtaa. Koitan aloittaa syksyllä opiskelut avoimessa amk:ssa (eteneminin vointini mukaan), toivottavasti uusi mielekäs tekeminen antaa minulle vähän etäisyyttä asiaan ja myös mahdollisesti uusia tuttavuuksia.

Joku ehdotti parisuhdeneuvojaa. Ollaan pariterapiassa käyty puolisen vuotta sitten, mutta miehen töiden takia jouduimme usein perumaan eikä tuota ylityö asiaa siellä käsitelty. Voisin ottaa asian uudestaan puheeksi ja koittaa sitä kautta.

 

["a p"]

[QUOTE="a p";28602890]
Olen kysynyt olenko minä tai sotkuinen koti syy jäädä ylitöihin ja vastaus on, että kyllä nuo asiat ärsyttävät ja kuormittavat, mutta samalla korostaa ettei se ole IKINÄ ollut syy jäädä kotiin.
[/QUOTE]

Siis tietenki nämä eivät ole olleet syitä jäädä ylitöihin.

 

[hallittu kaaos]

[QUOTE="a p";28602890]
Onko se liikaa vaadittu, että tietäisin edes muutaman kerran viikossa monelta on odotettavissa että mies tulee kotiin? Tai elää viikko niin, että mies on kotona viiteen mennessä joka päivä? Minun mielestä PERHE- elämää nyt ei vain ole se, että toinen on koko ajan töissä ja toinen huolehtii tahtomattaan kotona kaikesta?[/QUOTE]

Kahteen ensimmäiseen kysymykseen: ei mielestäni ole liikaa vaadittu, mutta esim oma mieheni ei vaan ole niin hyvä arvioimaan ajankäyttöään että tietäisi kauan tiettyihin hommiin menee. Toisaalta joskus satunnaisesti saan sanoa miehelle että tulee tänään jo kolmelta tai viideltä tmv kotiin ja mies tulee koska en sitä usein pyydä. Useimmiten joustaa esim jos lapsi tai minä ollaan kipeänä ja 2 viikkoa sitten lähti neljältä että pääsee meidän kanssa rannalle kerrankin. Sinunkin miehesi pitäisi kyllä osata joustaa edes silloin tällöin ja esim tuo ettei edes terapian takia joustanut on aika huolestuttavaa. Parisuhteessa on kaksi ihmistä eikä riitä että vain toinen aina joustaa.

Kaikille ei tämä "elämäntyyli" sovi (arkipäivät aamusta iltaan yksin), omat rajansa kaikilla. Itselläni raja menee siinä että haluan miehen viikonloppuina ja öiksi kotiin. Reissutyöläistä en siis kestäisi. Sitten taas ystäväni valittaa kun hänellä on rankkaa jne vaikka hänen mies on kotona joka päivä klo 15.30. Ei jaksaisi minun kengissäni montaa päivää, on sen itsekin sanonut. Kaikilla meillä on sietokykymme ja ehkä sinulle ei tosiaan (sairautesikaan takia) sovi moinen "elämäntyyli". Tähän taas ei montaa ratkaisua ole: a) mies joustaa ja on enemmän kotona b) ero tai c) jatkat nykyistä ja koitat kestää.

Tuo opiskelu kuulostaa mun mielestä tosi hyvältä ja usein opiskelun ohessa tulee sitä sosiaalistakin elämää jotta siinäkin vähän piristyy toivon tosiaan että onnistuu.

 

[hallittu kaaos]

Ja tuosta b-vaihtoehdosta (ero) täytyy sanoa ettei se välttämättä korjaisi tuota ongelmaa, että hoidat arkea yksin, mutta jos ette ihmisinä toisillenne sovi ja parisuhde on kuralla niin siksi listasin.

 

["a p"]

Kiitos sinulle Hallittu kaaos! Mies aina muistaa korostaa, kuinka joustava HÄN on jos mulla on lääkäri tms. silloin kun lapset eivät ole hoidossa. Olen hänelle kiitollinen näistä, mutta minusta nuo kuuluu normaaliin parisuhteeseen/perhe-elämään ilman että toisen tarvitsee sataa tuntia saldoja noiden takia kerätä. Ja siis kyllähän hän ihan työaikana muutaman kerran kävi siellä pariterapiassa, mutta muutama aika tosiaan jouduttiin viime tipassa niiden vuoksi perumaan. Näistä tuli kyllä tunne, että minä en ole ikinä ykkönen.

Eikä minua haittaa jos mies silloin tällöin niitä ylitöitä tekee, mutta kun tuntuu että meidän elämää eletään niiden ehdoilla, eikä niin että katsotaan sopiiko ne ylityöt muuhun arkeen!

Kyllä ero on itselläkin käynyt mielessä huonoina päivinä, mutta en pidä sitä todellisena vaihtoehtona (vaikka tuntuukin että helpommalla pääsisin jos siihen ratkaisuun päätyisin).

Tulis ees rahaa noista ylitöistä ni voisin vaikka matkustella muksujen kanssa tai shoppailla turhautumistani mutta eipä sekään sitä todellista ongelmaa ratkaisisi.

 

["vieras"]

Mullakin on liukuva työaika. Teen tasan sen ajan töitä kun teen. Työnantaja kun ei maksa ylitöistä. Tuollainen on törkeää miehesi hyväksikäyttöä työnantajalta. Mikäli työnantaja ei ole valmis maksamaan ylitöistä, hänen tulisi palkata miehesi avuksi joku toinen henkilö. Miehesi sijalla tekisin kyllä tasan kahdeksan tuntia töitä päivässä ja tekisin sen, minkä siinä ajassa kerkeän. Loput odottakkoon.

saahan se ne ylityöt pitää sitten vapaapäivinä kuten meillä. Mies voi pitää välillä jopa viikon loman joka katkasee mukavasti arjen aina. En minä pahana ole pitänyt vaikka tekeekin ylitöitä.

 

["a p"]

[QUOTE="vieras";28603228]saahan se ne ylityöt pitää sitten vapaapäivinä kuten meillä. Mies voi pitää välillä jopa viikon loman joka katkasee mukavasti arjen aina. En minä pahana ole pitänyt vaikka tekeekin ylitöitä.[/QUOTE]

Joo, saa vapaana. Mielummin otan normaalin arjen kun muutamia ylimääräisiä vapaaviikkoja jos kaikki muu aika meneekin sitten töiden tekemiseen.

 

[astrolabe]

Lapset päivähoitoon ja sinä kuntoutumaan.

 

["No niin"]

Jos mulla olisi kotona masentunut ja vihamielinen puoliso niin en mäkään haluaisi olla kotona. Mee töihin.

 

["vieras"]

Lapset päivähoitoon ja sinä kuntoutumaan.

Etkö ymmärrä lukemaasi? Ap jo kirjoitti, että lapset käy päivähoidossa ja hän itse kuntoutuksessa.

 

[-]

[QUOTE="vieras";28603228]saahan se ne ylityöt pitää sitten vapaapäivinä kuten meillä. Mies voi pitää välillä jopa viikon loman joka katkasee mukavasti arjen aina. En minä pahana ole pitänyt vaikka tekeekin ylitöitä.[/QUOTE]

Joo, siis on mullakin yleensä saldossa plussaa, jotta voin pitää vapaapäivän, mikäli sellaisen tarvitsen. Olen kuitenkin tehnyt ne omasta halustani. Tehnyt keskimäärin n. 15 min. pidemmän päivän, kuin olisi tarvis... mutta mikäli työnantaja edellyttäisi minua tekemään ylitöitä usein ja paljon, niin en mä sitä kyllä tunnista tuntiin tekis. Ainakin meidän työehto- sopimuksessa mainitaan selkeästi, että mikäli työnantaja vaatii tekemään ylitöitä, on siitä myös maksettava asianmukainen korvaus.