miehen sairaus

onko kohtalotovereita miehistä tai naisista joilla puoliso on sairastunut psykoosiin? meillä mies sai nimen sairaudelleen syksyllä. kävi pyörähtämässä avohoidossa ja tuli pois. jätti lääkkeet syömättä ja nyt meni juttu niin pitkälle että jouduin soittamaan kyydin hoitoon. huomenna menen juttelemaan lääkäreiden ja miehen kanssa jatkosta. haluaisin kuulla miten teillä on selvitty tästä.

 

Se on pelottava tunne kun huomaa lähimmäisen sairastuneen henkisesti,itsekkin säikähdin miten pitkälle asiat voivat mennä ennenkuin näinkin läheisellä silmät aukeaa huomaamaan asian todellisen laidan. Sitä on jotenki "liian" lähellä toista perheessä koko ajan.
Meillä myös satunnaisesti ottaa lääkkeitä, alkoholia yhdistää siihen. Väälillä aina lähdetään ambulla kun oikein heikoille menee ja sitten välillä sinnitellään tässä, hyvin ei mene päivääkään.
Tästä kaiken alusta alkaa olemaan tarkalleen vuosi,en voi sanoa että hyvin menisi ja että toipuuko koskaan.
Minullakin on lapsia ja nyt välillä tuntuu että onko helpompi luovuttaa ja ottaa ero, itse olen kaikkeni koittanut tehdä ja tuntuu vaan ettei toiselta löydy halua yrittää tosissaan vaikka kuinka monta mahdollisuutta nytkin vuoden aikana on saanut. Surullista! :hug:

 

meillä mies on oireillut jo pari vuotta ennen kun alkoi herätyskellot soimaan. alkoholi on aika vahvana kuviossa vaikka ei perskänniä juokkaan, tissuttelee melkein joka ilta olutta. aina ollut "vaikee" tapaus, eli ei mikään helppo ihminen jonka kanssa elää. siksi ehkä tämä sairauskin jäi huomioimatta..meni luonteen piikkiin. ei vieläkään tietoo miten pitkään on osastolla, vanhempi lapsi kyselee millon iskä tulee kotiin :/ olis toka keskustelu ens viikolla lääkärien kanssa. pitää pyytää lappuja tästä sairaudesta että vähän tietäs missä mennään. onneksi oikeenlainen lääkitys on löytynyt, koska jätti lääkkeet ottamatta sen takia kun ne väsytti. mies on kova urheilemaan ja käy päivittäin lenkillä, vaikka illat juopottelee siinä on kuin kaksi eri ihmistä yhdessä paketissa; toinen on niin terveys intoilija ja toinen herkkuja popsiva juoppo :snotty: ja sama luonteessa;joko iloinen aurinko tai kaikesta äksyilevä rontti..eli ei ikinä siltä ja väliltä vaan joko on tai off :\| ja tuosta lääkkeiden syömisestä; ihmisen ei ole tarvinnut koko elämän aikana tehdä mitään epämiellyttävää, aina saanut tahtonsa läpi, ei mitään syy-seuraus-kasvatusta niin ei ihme että on vaikeeta totella mitä muut sanoo tästä tilanteesta..tässä taistellaan sairautta + luonnetta+ kasvatusta vastaan.