Miehen on vaikea ajatella tulevaisuutta kun nainen ei ole töissä

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja rangaistus
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
R

rangaistus

Vieras
Hyvin tienaava, vakituisessa työpaikassa oleva avomieheni jonka kanssa asumme yhteisessä tasokkaassa vuokra-asunnossa, josta maksan puolet vuokrasta ja kaikista muistakin kuluista puolet tasavertaisesti (sähkölaskut, vakuutukset, ruoat jne). ei voi ajatella tulevaisuutta kanssani (kihlaus, naimisiinmeno, lapset, oman kodin hankinta ja matkustelu yms.), kun en ole työssä, mutta olen maksanut tähän asti kaiken puoliksi pienestä päivärahastani. Pätkätöitä olen tehnyt, mutta kaikki ovat olleet tähän asti määräaikaisia ja valitettavasti pidempiaikaista työpaikkaa ei ole löytynyt. Nyt jälleen 5 kk työttömänä. Työttömyyteni siis rajoittaa kuulemma matkustelua, auton vaihtoa, talon hankintaa, lasten hankintaa ja avioliittoa. Olemme 30 v. pariskunta.

Onko oikein "rangaista" puolisoaan tällaisella asialla? Tunnen usein suurta syyllisyyttä siitä, että en ole töissä ja näin suhde ei ole edennyt minun takianiko?

Kuuluisiko näiden oikeasti rajoittaa elämässä eteenpäin menemistä näin paljon?
 
Miehesi haluaa tasavertaisen maksajan perheeseensä. Ellet siihen pysty, et ole oikea nainen miehelle.

Itse en tuollaista miestä kelpuuttaisi, koska elämässä on tilanteita ja tilanteita. Kummankin osapuolen pitää ainakin yrittää osallistua ja yrittää tehdä ns. jotain. Eli perseellään makaavaa työtöntä sossupummia en minäkään katselisi, ellei siis edes yritä nousta siitä sohvalta.
 
kyllähän sinä maksat kaikesta elämisestä sen mitä pystyt. Elintaso nousua minunkin mies halusi, että olisin ns. kunnollissa töissä... Jos sun avokki ajattellee noin, niin hän haluaa varmasti sunkin parasta. Ja sen verranhaluaa jakkaa korkeamman elintason.
 
Tavallaan ymmärrettävää materialistisesta näkökulmasta mutta aika kylmää...miten monta vuotta mies aikoo odotella sun tulotason parantumista?Ja jos ei onnistu niin mitäs sitten? Valitettavasti tosiasia on myös että elämää ei voi ennustaa, kaikkii voi olla hyvin, hyvät tulot, avio, lapsia ja sitten tulee vaikea sairaus tai muita vakavia ongelmia. Siinä punnitaan sitten sitoutuminen voimakkuus.
 
Ymmärrän miestäs. En minäkää huolis työtöntä miestä. On enemmän rahaakin ku molemmat käy töissä, ei tarvi laskee mitä sää ostit ja mitä mää ja ny sää maksoit enemmän yms :D
 
Ymmärrän teitä molempia ja tämä on mielestäni asia, joka teidän täytyisi puhua auki. Jos toiveenne tulevaisuudelta ovat ristiriitaiset, kannattaako jatkaa yhdessä?

En minäkään huoli kumppania, jonka taloudellinen tilanne on täysin erilainen kuin omani. Toki tilanteet saattavat muuttua kenellä tahansa, mutta jos ajattelen seurustelun aloittamista. Olen tietysti täysin eri tilanteessa kuin sinä, koska lapset on jo tehty eli siinä mielessä ei ole kiire pariutua. Toivon, että mahdollisen tulevan kumppanin taloudellinen tilanne olisi suht' samanlainen omani kanssa, että voisimme esim. matkustella niin lasten kanssa kuin ilmankin.
 
No työttömyydestä ei ketään rangaista saa. Eihän sille mitääv voi jos töitä ei saa, jos yrittänyt hakea niitä kuitenkin on. Mutta tottahan se on että rajottaahan se elämää. Ei voi noin vaan vaihtaa autoa tai asuntoa yms.
 
Tasavertainen maksaminen voisi tarkoittaa suhteessa tuloihin, ei 50%. Eli olet maksanut liikaa ja koska mies vielä ajattelee noin, valmistaudu vaatimaan oikeudenmukaisempaa menojen jakoa. monesti menee tasan jakamisessa se sekaisin, että maksetaanko summa puoliksi vai suhteessa tuloihin, joka sekin on tasavertaista (tulojen suhteen).

Eli oikeasti suhde ei ole syventynyt, koska miehesi ei ole halunnut.
Voit odottaa muutosta ja huomata että tuhlasit aikaasi väärään mieheen. Tiedän, ettei ole helppoa herätä ja huomata kusetusta kun ihanne on tasavertaisuus, mutta se että pienituloisen hyväksi menoissa ei jousteta on riistämistä. Tulojen pienentyessä menojenkin pitäisi pienentyä, jos ollaan samaa kattilakuntaa ja 'tasan'.
Ehkä tarpeeksi arvovaltainen ammattilainen saa miehesi ajatukset heräämään katsomaan tilannetta sinun kannaltasi. muutoin elätät miestä yli varojesi joka päivä.
 
Hei, ei se siitä muutu. Minullekin monta vuotta sitten lupailtiin, että "sitten kun on koulut käyty ja valmistuttu ja on työpaikka ja sitä ja tätä".

No, koulut on käyty, vakituinen omasta mielestäni ihan hyväpalkkainen työ on (molemmilla), ikää 30+ ja muutenkin kaikki ok.

Mitään.Ei.Tapahdu.


Muista, että elämässä tulee tilanteita, jolloin toinen ei vaan voi käydä töissä ja tienata. Voi sairastua tai vammautua tai ihan mitä vaan. Jos teille tulee lapsia, niin todennäköisesti sinä jäät useammaksi vuodeksi kotiin, kodinhoidontuella. Tiedätkö paljonko se on? Maksatteko silloinkin kaiken 50:50? Ei taida kodinhoidontuki riittää.

Toki, on erittäin vituttavaa katsella kun toinen "on vaan" kotona, vaikka se ei todellakaan ole "on vaan" -olemista. Se vaivaa, ahdistaa, kiukuttaa, ärsyttää, pelottaa. MOLEMPIA.
 
Ymmärrän toisaalta, mutta... Ei ei ja ei. Aina tulee tilanteita, viimeistään lapsia tehdessä, että se taloudellinen puoli kärsii tai ei pääse/voi olla töissä ja silloin ei tuollaiselta materialistisuorittajalta sympatiaa heru.

Vaikka tekosyyltähän tuo lähinnä kuulostaa. Mistä lähtien tulevaisuudensuunnitelmat ja yhteiset haaveet ovat vaatineet taloussuunnitelman? Jotkut meistä pariutuvat kuitenkin jo epävarmana opiskeluaikanakin tai työttömyyskautenakin ilman ongelmia.
 
Jos sinä haluat puolison, jonka mielestä on ok että olet välillä työtön ja perustatte silti perheen ja ostatte talon miehen tuloihin nojautuen, on joku muu kuin tämä mies jonka kanssa tällähetkellä seurustelet. Jos nyt kumminkin jatkat hänen kanssaan, niin varaudu siihen että lasten myötä sinä maksat kaikki lasten kulut ja menet töihin heti vanhempainvapaan jälkeen, ellet ole saanut säästettyä siihen.
 
Ei ole oikeaa rakkautta. Jos mies ei voi ajatella tulevaisuutta kanssasi sellaisena kuin olet, niin miksi hän on kanssasi. Taitaa olla miehen puolelta pelkkää hyväksikäyttöä. Pitää sinua kun ei satu olemaan parempaa saatavilla ja mikäs siinä on ollessa, kun maksat omat kulusi ja muista kuluista puolet.

Jos taas tuon mitätöinnin tarkoitus on muka kannustaa sinua, niin mies on tyhmä.

Tänä päivänä työttömäksi voi joutua kuka tahansa. Sairastuminenkin on aina mahdollista. Siinä tapauksessa mies todennäköisesti heivaisi sinut välittömästi pellolle.
 
En kyllä tajua tuollaista miestä (tai naistakaan). Itse muutin miehen kanssa avoliittoon ja mies tiesi, että jään pian työttömäksi. Saan kuitenkin liitosta käteen melkein 1300 euroa joten en ihan persaukinen mielestäni ole ja puolet maksan kuluista. Keikkatöitä teen sen mukaan kun niitä on tarjolla ja haen koko ajan töitä pidemmäksi aikaa.

Kihlautumisesta olemme puhuneet eikä yhteinen lapsikaan ole pois suljettu.
 
Raha... tai siis sen puute rajoittaa elämää. On turhaa lässytystä sanoa että "meillähän on jo kaikki". Mutta kun rahalla saa enemmän. Tätäkin kirjoitusta olisit voinut olla rustaamassa Balilla, omalla hiekkarannalla, jonne löysitte yhdessä avomersulla jonka vuokrasitte hotellilta lähtiessänne.
 
Raha... tai siis sen puute rajoittaa elämää. On turhaa lässytystä sanoa että "meillähän on jo kaikki". Mutta kun rahalla saa enemmän. Tätäkin kirjoitusta olisit voinut olla rustaamassa Balilla, omalla hiekkarannalla, jonne löysitte yhdessä avomersulla jonka vuokrasitte hotellilta lähtiessänne.
Raha ei tee onnelliseksi. Mieluummin vähävarainen ja onnellinen kuin rikas ja onneton. Paras tietysti, jos saisi molemmat :)
 
Raha ei tee onnelliseksi. Mieluummin vähävarainen ja onnellinen kuin rikas ja onneton. Paras tietysti, jos saisi molemmat :)

Virheellinen lähtökohta. Onnellinen voi olla rikas tai köyhä. Sanotaan nyt vaikka näin, että raha ei tee onnettomaksi. Mieluummin olisin silti onnellinen siellä Balin hiekkarannalla, kuin vaikka Helsingin Kontulan metroasemalla, kun kenkä vuotaa ja muutenkin on kylmä.
 
Tasavertainen maksaminen voisi tarkoittaa suhteessa tuloihin, ei 50%. Eli olet maksanut liikaa ja koska mies vielä ajattelee noin, valmistaudu vaatimaan oikeudenmukaisempaa menojen jakoa. monesti menee tasan jakamisessa se sekaisin, että maksetaanko summa puoliksi vai suhteessa tuloihin, joka sekin on tasavertaista (tulojen suhteen).

Eli oikeasti suhde ei ole syventynyt, koska miehesi ei ole halunnut.
Voit odottaa muutosta ja huomata että tuhlasit aikaasi väärään mieheen. Tiedän, ettei ole helppoa herätä ja huomata kusetusta kun ihanne on tasavertaisuus, mutta se että pienituloisen hyväksi menoissa ei jousteta on riistämistä. Tulojen pienentyessä menojenkin pitäisi pienentyä, jos ollaan samaa kattilakuntaa ja 'tasan'.
Ehkä tarpeeksi arvovaltainen ammattilainen saa miehesi ajatukset heräämään katsomaan tilannetta sinun kannaltasi. muutoin elätät miestä yli varojesi joka päivä.

Tasavertainen maksaminen on nimenomaan 50/50 jako. Se että toinen tienaa paremmin, ei voi olla huono asia josta rangaistaan. Tuo suhteessa tuloihin maksaminen nimenomaan rankaisee paremmin tienaavaa. Eli että "et ansaitse parempaa elämää, vaikka oletkin paremmin tienaava." Tuolla sinunlaisellasi mallilla ei ole koskaan saatu hyvää aikaiseksi. Katso entistä Neuvostoliittoa.
 
[QUOTE="simosiili";30558889]Tasavertainen maksaminen on nimenomaan 50/50 jako. Se että toinen tienaa paremmin, ei voi olla huono asia josta rangaistaan. Tuo suhteessa tuloihin maksaminen nimenomaan rankaisee paremmin tienaavaa. Eli että "et ansaitse parempaa elämää, vaikka oletkin paremmin tienaava." Tuolla sinunlaisellasi mallilla ei ole koskaan saatu hyvää aikaiseksi. Katso entistä Neuvostoliittoa.[/QUOTE]

Tuossa olisi jotain logiikkaa, jos molemmat haluaisivat samaa elintasoa ja samoja asioita ja omaisuus ei olisi yhteistä, muuten tuo systeemi ennemmin rankaisisi paremmin tienaavaa juuri... Meillä ei ikinä onnistuisi kun miehellä on nelinkertaiset tulot ja haluaa asua tavalla, josta puolen kustantamiseen minun koko palkkani ei riittäisi kuussa mitenkään. Tuolla tavalla mies joutuisi tyytymään vähempään. Ja miten voi maksaa tasavertaisesti muutenkaan, jos toinen on vaikka äitiyslomalla ja tulot pudonneet huomattavasti? Tai vaikka sairastunut?
 
Virheellinen lähtökohta. Onnellinen voi olla rikas tai köyhä. Sanotaan nyt vaikka näin, että raha ei tee onnettomaksi. Mieluummin olisin silti onnellinen siellä Balin hiekkarannalla, kuin vaikka Helsingin Kontulan metroasemalla, kun kenkä vuotaa ja muutenkin on kylmä.
Virheellistä ajattelua tuokin tai se ei ainakaan sovi kaikille. Mieluummin olen kotona kuin missään Balilla. Kontulan metroasemakin on parempi kuin Bali, koska sieltä ei ole pitkä matka kotiin.
 
Virheellistä ajattelua tuokin tai se ei ainakaan sovi kaikille. Mieluummin olen kotona kuin missään Balilla. Kontulan metroasemakin on parempi kuin Bali, koska sieltä ei ole pitkä matka kotiin.

Aivan... ja rahalla olet missä haluat. Rahattomana joudut olemaan jossakin. Siinä on iso ero että onko Kontulassa pakolla vai siksi, että nauttii siitä noin suuresti kuin sinä.
 
Ei. Ei ei ja ei.
Ja! Kyllä teillä nyt muutenkin joku? elää yli varojensa ja syyttää siitä toista. Tai kuvittelee toisen maksavan hänen yli kalliit harrastukset.
vrt itse opiskelijana seurusteltin itseäni 10vuotta vanhemman rauhallisen, aloilleen asettuneen miehen kanssa. Hänellä oli sähkömiehem ao koulutus. Hän pyysi minua muuttamaan luokseen, hänen asuntoon, käyttämään hänen autoa, käymään hänen kanssaan kaupassa jolloin hän yleensä maksoi, hän maksoi sähköt, auton huollot, bensat, viikonloppu viihteemme, vaihtoi autoa kolme kertaa, ja kävimme pienillä reissuilla pari kertaa.
Eikä IKINÄ ollut mitään ehtoja! Että mennään naimisiin sit kun olet töissä, ostetaan omakotitalo sit kun olet töissä, esitellään sinut kavereille sit kun olet laihtunut tai mitä muuta???

Ei ap toi lopu ikinä.
Ei toi ole toista rakastava.tai arvostava suhde. Sinä olet häntä nöyristelevä alamainen.
Joudutko kenties uuden paidan ostaessasi selittää miksi "taas" ostit uuden paidan?
Meillä koska mies halusi omakotitalon, niin hän ihan itse otti pankista lainan nimiinsä. Ei minulla ollut mitää osaa hänen lainaansa, muuta kuin että valitsimme talon mistä molemmat pidimme.
 

Yhteistyössä