M
me siis sotketaan..
Vieras
Minä olen äitiyslomalla, mies päivätyössä. Vauvanhoidon lisäksi teen tarvittavia perusjuttuja laittelen ruokaa, pesen pyykkiä, teen vauvalle ruokia pakkaseen, vien ulos, lakaisen lattioita, pesen pyykkiä. Jonakin päivänä enemmän, jonakin vähemmän, riippuen miten väsynyt olen valvottavista öistä jne. Mielestäni isompi siivous kuuluu tehdä yhdessä miehen kanssa, yksin lapsen kanssa sellaiseen on vaikea keskittyäkään. Mutta mies on jo useamman kerran tokaissut siihen, ettei hän viitsi sellaiseen ryhtyä, koska täällä kotona on aina niin paskaista kuitenkin. Että kun hän asui yksin, hänellä oli aina siistiä -> eli siis minä ja lapsi ollaan nyt syypäitä sotkuun, eikä hän siksi edes aio enää siivota. Valittaa, että vauvanruokaa löytyy lattialta tai milloin mitäkin. Meinaa, että minun pitää pitää kaikki puhtaana, ja koska en pidä, hän ei tee mitään. Mitä tällaiseen pitää sanoa?! On hieman eri asua asu yksin sinkkuna yksiössä, kuin olla perheellisenä... Eikö tuon pitäisi olla itsestäänselvyys, eikä tuollaista kuuluisi joutua edes perustelemaan! Tunnen epätoivoa...