Miehen ex, kuinka saada hänen päänskä käännytettyä?

[vieras]

Mun kummitätini muutti Ranskaan ja kutsui koko poppoomme luokseen kylään kesäkuussa. Meitä olisi siis lähdössä viikon reissuun minä, mies, yhteinen 1,5-vuotiaamme, mun 11v tyttö ja miehen 11v tyttö, joka asuu meillä kaksi viikkoa kuukaudessa. Tytöt ovat ihan parhaita kavereita keskenään.

Tottakai haluttaisiin siis ottaa miehenkn tyttö mukaan reissuun. Luvattiin maksaa kaikki matkakulut, passi yms. Nyt miehen eksä ei halua päästää likkaa meidän kanssa! Eikä siis osaa mitään järkevää syytä antaa, miksei likka voisi tulla meidän kanssa.

Ollaan siis matkustamassa maaseudulle, mun kummitätini on eläkkeelle jäänyt opettaja eli ei olla minkään hullun luo menossa kyläilemään ja maakin on turvallinen kaikinpuolin, ei olla mihinkään Irakiin menossa sentään.

Ja olivat jo muutenkin sopineen miehen eksän kanssa, että likka olis meillä enimmäkseen kesäkuun, kun mies on lomalla ja äidillään sitten heinäkuussa kun tällä on lomaa. Eli ei ole mistään äidin suunnittelemista menoistakaan kiinni.

Auttakaa nyt, miten tuon pään saisi käännytettyä? Tiedän, että likkaa harmittaisi ihan kauheasti jos ei pääsisi mukaan, ja munkin tyttö olisi surullinen kun ei saisi matkakaveriaan mukaansa. Ja mies olis tietysti myös harmissaan, samoin minä.

 

[vieras]

Jos on yhteishuoltajuus ja lapsi on jokatapauksessa matkan ajankohtana tulossa teille, niin mihin siinä lupia tarvii? Isä on lapsen toinen huoltaja. Tai näin ainaki luulis.

 

[Kateus]

Niin julmalta kuin kuulostaakin niin luulen että nyt miehesi ex- on kateellinen omalle tyttärelleen että pääsee moiselle lomalle,
niin tai olisi päässyt
Näitä on nähty tässä vuosien saatossa ja minkäs teet muuta kuin päätä pyörittelet

 

[kielletty]

No on kyllä aika julmaa jos tyttö ei pääse mukaan Kaikkea se katkeruus teettää...

 

[4n äiti]

istukaa alas, keittäkää kahvit ja jutelkaa asiasta rauhallisesti. tyttö siis mukana.

 

[Keittiönoita]

istukaa alas, keittäkää kahvit ja jutelkaa asiasta rauhallisesti. tyttö siis mukana.

Tätä mäkin suosittelen.

 

[huom]

istukaa alas, keittäkää kahvit ja jutelkaa asiasta rauhallisesti. tyttö siis mukana.

Ei missään nimessä tyttöä siihen keskusteluun mukaan

 

[vieras]

istukaa alas, keittäkää kahvit ja jutelkaa asiasta rauhallisesti. tyttö siis mukana.

ja ihan tosissaan oot? Et sitte taida montaa eronnutta tuntea taitaa monessa perheessä olla sillä tavalla, et hyvä jos hengissä selviää saati et samassa tilassa istuis kahvittelemassa.

 

[Keittiönoita]

Ei missään nimessä tyttöä siihen keskusteluun mukaan

Riippuu toki lapsesta, mutta yleensä 11 v on jo sen verran iso, että hänenkin mielipidettään asiaan voi jo kuunnella.

 

[jos]

ei ole pätevää syytä kieltää matkustamasta, kääntykää poliisin puoleen, niin siskoni teki ja oliko se poliisipäälikkö joka voi myöntää luvan jos ei ole perusteltua syytä estää maasta vientiä toisella vanhemmalla. Eri asia jos on suuri mahdollisuus että vanhempi kaappaa lapsen.

 

[4n äiti]

istukaa alas, keittäkää kahvit ja jutelkaa asiasta rauhallisesti. tyttö siis mukana.

ja ihan tosissaan oot? Et sitte taida montaa eronnutta tuntea taitaa monessa perheessä olla sillä tavalla, et hyvä jos hengissä selviää saati et samassa tilassa istuis kahvittelemassa.

meillä kyllä onnistuu. olen eronnut. kyllä aikuinen sen verran osaa käyttäytyä ja jos lapsi mukana, niin äitillä on oltava tosi pätevä syy kietää matka.

 

[vieras]

Jos on yhteishuoltajuus ja lapsi on jokatapauksessa matkan ajankohtana tulossa teille, niin mihin siinä lupia tarvii? Isä on lapsen toinen huoltaja. Tai näin ainaki luulis.

Aina tarvii luvan, jos on yhteishuoltajuus. Muuten tietysti juttu on vähän erikoinen. Taustalla saattaa tietysti olla teidän ja exän erilaiset taloudelliset mahdolisuudet lapsen kuljetteluun ulkomailla ja muutenkin.
Näissä tianteissa kun tahtoo usein se köyhempi tulla jyrätyksi muutenkin suhteessa lapseensa, jos ei ole kaikkeen samaan varaa. Kyllä se "karkin" antaminen vaikuttaa kuitenkin lapsen suhtautumiseen,varsinkin tuossa iässä.

 

[Keittiönoita]

ja ihan tosissaan oot? Et sitte taida montaa eronnutta tuntea taitaa monessa perheessä olla sillä tavalla, et hyvä jos hengissä selviää saati et samassa tilassa istuis kahvittelemassa.

No jos ap kysyy, miten saa miehensä exän pään käännettyä, niin oletettavaa on, että heillä on sellaiset välit, että asiasta keskustelu ja se pään kääntäminen on ylipäätään mahdollista.

 

[Keittiönoita]

Aina tarvii luvan, jos on yhteishuoltajuus. Muuten tietysti juttu on vähän erikoinen. Taustalla saattaa tietysti olla teidän ja exän erilaiset taloudelliset mahdolisuudet lapsen kuljetteluun ulkomailla ja muutenkin.
Näissä tianteissa kun tahtoo usein se köyhempi tulla jyrätyksi muutenkin suhteessa lapseensa, jos ei ole kaikkeen samaan varaa. Kyllä se "karkin" antaminen vaikuttaa kuitenkin lapsen suhtautumiseen,varsinkin tuossa iässä.

Meillä oli exän kanssa aikoinaan syynä se, että exä ei - vaikka meistä se varakkaampi olikin - ollut itse koskaan käynyt ulkomailla. Lisäksi pelkäsi lentämistä vieläkin enemmän kuin minä. Hänellä oli pojan viemisestä lomareissulle Kööpenhaminaan suurinpiirtein samanlainen käsitys kuin jos olisi vienyt pojan Afganistaniin. Vasta, kun exä alkoi itse matkustella ulkomailla, myös poika pääsi reissaamaan.

 

[vieras]

istukaa alas, keittäkää kahvit ja jutelkaa asiasta rauhallisesti. tyttö siis mukana.

ja ihan tosissaan oot? Et sitte taida montaa eronnutta tuntea taitaa monessa perheessä olla sillä tavalla, et hyvä jos hengissä selviää saati et samassa tilassa istuis kahvittelemassa.

meillä kyllä onnistuu. olen eronnut. kyllä aikuinen sen verran osaa käyttäytyä ja jos lapsi mukana, niin äitillä on oltava tosi pätevä syy kietää matka.

Juu paitsi että aika monet ei osaa. Ja ihan turha muuta väittää. Tunnen sekä henkilökohtaisesti, että työn puolesta useita useita eronneita pareja, jotka on muuten elämässään ihan fiksuja koulutettuja ja kaikin puolin ok, mut eron jälkeen ja varsinki lasten tapaamis asioissa ihan hirveitä, joustamattomia ja itsekeskeisiä omaan napaan tuijottajia. Just tyyliin lapsi ei pääse matkalle, koska minä määrään niin. Näin valitettavasti vaan on.