Miehen alkoholi- ja huumeriippuvuudet

[vierailija]

Aloitanpa tämmösen ketjun kun ei viitsi kaikkea laittaa "seksiä nukkuvalle"-ketjuun. Piti mun siihenkin aiheeseen vastata, mutta lähti vähän rönsyilemään.

Onko joku joskus tavannut miehen, joka olisi päässyt eroon alkoholi- ja/tai huumeriippuvuudesta? Onko ne kaikki absolutisteja ja uskovaisia vai onko muita teitä?

Mulla tää kysymys herännyt siksi, että itsellä mennesiyydessä tuollainen suhde. En millään muotoa kaipaa siitä suhteesta mitään, mutta nyt jälkikäteen miettinyt, että aikamoisen trauman se aiheuttanut. Pitää olla tyytyväinen, että oma mies on päihteiden suhteen kohtuukäyttäjä.

 

[vierailija]

Minun mieheni on noussut yli 10 vuotta kestäneestä alkoholismista. Oli suunnilleen 1995-2005 alkoholisti. Sitten lähdin menemään. EI ollut lapsia.

Mies sitten lupasi lopettaa juomisen jos tuun takasin. Moni varmaan olis sanonut NO NO NO. Joku ihme tunne mun sisällä sai mut silti yrittämään.

Sen jälkeen alkoholin ongelmakäyttö on jäänyt. Yllättävintä on se, että pystyy käyttämään kohtuudella. Ensimmäiset vuodet pelkäsin, että retkahtaa, mutta ei. Varmaan harvalle käy näin. Ihmiset tosiaan ovat yksilöitä, monissa alkoholismin teorioissahan "kerran alkkis, aina alkkis". Että vaikka ei jois, niin se olis aina mielessä. Tää ei sit pätenyt mun mieheen.

Nyt 16 vuotta hyvää elämää takana. Meillä kolme lasta ja muutenkin menee hyvin.