Miehellä unohtui FB auki ja... Mitä mun pitäisi ajatella?

  • Viestiketjun aloittaja "Tinja"
  • Ensimmäinen viesti
"Joku"
Alkuperäinen kirjoittaja säpäle harmaana;28734881:
Mitä sinä siis odotat tuolta tapaamiselta? Ethän voi tietää kertooko hänkään kaikkea.

Minä en sinuna menisi.
Niin en tiedä, onko tapaaminen järkevää tai kovin kypsää, mutta itse kllä haluaisin tavata naisen ja tietää ihan kaiken. Ei nyt mitään yksityiskohtia, tyyliin otitko suihin tms, mutta haluaisin tietää, mitä sekä fyysisellä että henkisellä tasolla on tapahtunut. Itse olen sellainen ihminen, etten pystyisi jatkaa miehen kanssa, ellen tietäisi mitä todella tapahtunut.

Ja tuo, että Lissu valehtelee, onihan mahdollista, mutta: jos Lissu kertoo, että ovat olleet sängyssä, niin tuskin se sellaista valehtelee? Jos taas sanoo, että mitään ei tapahtunut, niin silloin valehtelu on ainakin paljon todennäköisempää.

Ja sitten oma tarinani.

Olin itse kerran parikymppisenä baarissa. Olin tosi humalassa, olin ventovieraassa kaupungissa kaverini kanssa bilettämässä, ja hän meni hukkaan. Päädyin juttelemaan erään tosi kiltin ja ystävällisen mehen kanssa, joka piti ikään kuin huolen musta. Hän kertoi heti alkuun olevansa naimisissa. En muutenkaantuntenut häneen erityistä kiinnostusta. Koska olin "eksyksissä"' mies ehdotti, että lähdetään pitsalle, ja koitat saada kaveriasi kiinni. No, kävimme pitsalla, mies oli tosi kiltti ja kertoili myös vaimostaan ja tyttärestään. En saanut kaveria kiinni, jolloin mies isällisesti ehdotti, että tulet meille yöksi, hän vie mut aamulla kaverin luo. Vaimo oli tyttären kanssa reissussa. No, menimme ihan tavalliseen, nätisti sisustettuun rivariasuntoon, seinällä vihkikuvat ja lapsen kuvia. Sanoin, että voin nukkua sohvalla, jollon mies oli sitä mieltä, että voit tulla hänen viereen heidän parisänkyyn... Siinä vaiheessa hän alkoikin osoittaa kiinnostusta mua kohtaan, alkoi kehua mua suloiseksi jne. Olin niin väsynyt ja kännin sumentama, että menin hänen viereensä, mutta en riisunut edes päällyshousuja. Ja niin vain mies alkoi mua pussilemaan ja kopeloimaan. Kyselin häneltä, mitä ihmettä teet, olethan naimisissa. Mies sanoi, ettei tiedä itsekään. Sanoin, etten voi tuhota teidän avioliittoa, että lopeta nyt kun vielä mitään vakavaa ei ole tapahtunut. Mies lopetti ja oli pahoillaan.

Aamulla juteltiin, kysyin, miksi käyttäydyt näin, kun vaikutat kunnon mieheltä. Mies oli kuin maansa myynyt, sanoi, ettei tajua itsekään, että ollut vähän laimea aika ja riitoja vaimon kanssa. Mutta että tällaista ei ole ennen käynyt. (Toki saattoi valehdella mullekin kaiken, mutta vaikutti oikeasti tosi kiltiltä ja hyvält mieheltä). Kysyin, aikooko kerota vaimolle. Sanoi, että ainakin sen, että olit täällä, muttei tuota sänkyepisodia. Että kertoo joskus myöhemmin sitten kaiken...

Eli uskoisin, että tämä mies oli oikeasti ns kunnon mies, joka vain haksahti, niin masentuneen oloinen ja katuvainen oli jo aamulla. Enpä tiedä, onko ap:n mies sitten tällainen, mutta kerroin nyt tämän, että kyllä näitä tapahtuu joskus niille alkujaan hyvillekin miehille... Ihminen on erehtyväinen, mutta miten sen jälkeen toimii, on ratkaisevaa.
 
jgkojklölkjöjk
Sitä en osaa sanoa tekeekö mies tuon uudelleen vai ei. Kyllähän tuo kertoo miehen moraalista aika paljon, mutta jotkut ottavat opikseen kerrasta. Tai sitten hänellä on liikaa menetettävää nykyisessä elämässään...
Jos olisi ottanut opikseen ja todella pelästynyt tilannetta niin luulisi että olisi rehellisesti kertonut kaiken, varsinkin kun Lissukin on jo mukana sopassa.
Mutta mies on välttelevä ja asioita tippuu pikkuhiljaa, eikö?

Menisin tapaamiseen Lissun kanssa! Oikea asenne vaan, ei syyttelevä. Mutta älä Tinja puhu mitään aikomuksistasi, jätäkö miehen vai ei. Ettei mikään vaikuta siihen mitä Lissu puhuu.
 
"Harmis"
[QUOTE="Tinja";28731162]Kiitos!

Näin parin yön jälkeen ajatukset ovat taas muuttuneet. Lapset ovat yksi syy, miksi haluaisin yrittää.
Eikä ne tunteet miestäni kohtaan mihinkään hävinnyt ole, mutta on paljo muttia.

Ei se erokaan enää pois ole suljettu. Ongelma tässä on se, että musta tuntuu mieheni oikeasti rakastuneen tähän "lissuun".[/QUOTE]

Pääsin sivulle 17/27 ja ajattelin tässä vaiheessa antaa oman mielipiteeni.

Mielestäni sulla on ollut koko ajan hyvä asenne tässä. Ei kannata ryntäillä joka suuntaan katkerana ja tulikiven katkuisena (kuten nämä "teinarit" jotka huutelevat "jatä se sika").

Näillä tyypeillä ei ilmeisesti ole (ollutkaan) mitään syviä tunteita puolisoonsa tai lapsiinsa, puhumattakaan "kotiinsa" jos ovat noin helpolla luovuttamassa ja jättämässä taaksensa kaiken rakentamansa.

Itse olen kokenut samantyyppisen tilanteen paljon pahempana. Vaimollani oli salasuhde (seksiä) usean vuoden ajan muutaman henkilön kanssa (ystäviä, tuttuja). Sain tämän selville sattumalta ja kun kaivoin lisää selvisi koko karmeus.

Vaa'assa oli toisessa kupissa ero petollisesta naisesta ja toisessa ero lapsista, hartaudella kerätty omaisuus samalla lukematon määrä selkänahan palasia ja vuodatettua sydänverta. Väheksymättä yhtään 20 vuoden yhdessäoloa joista 15 vuotta naimisissa. Lisäksi talous (=elintaso) olisi pettänyt pahasti.

Valinta oli naurettavan helppo; jäin ja annoin anteeksi. Unohtaa en tietenkään voi ja luottamus on rakennettava uudestaan. Lapsista en halua olla erossa enkä varsinkaan siten että näkisin heitä jonkin aikataulun mukaan ja kenties jossain vaiheessa heillä olisi uusi "isi". Ei missään tapauksessa mikään vaihtoehto.

Lisäksi olisin joutunut rakentamaan elämäni uusiksi eikä se enää innostanut tässä vaiheessa elämän kaarta (yli nelikymppisenä).

Neuvoni Tinjalle:

Jos rakastat miestäsi sekä perhettäsi kokonaisuutena niin yrittämiseen on kaikki perusteet ja se on pelkästään inhimillistä (ja tässä tapauksessa tietysti myös toivottavaa näin ulkopuolisen mielestä).

En ymmärrä kuinka jotkut (muka) voisivat heittää kaiken tuon pois pelkästään tuollaisen tapahtuman takia (jota ei ole edes aukottomasti todistettu pettämiseksi). Pettäminen on mun standardien mukaan yhdyntää tavalla tai toisella eikä mitään pussailua. Standardit vaihtelevat suuresti eri ihmisillä.

Tsemppiä mitä ikinä päätätkin. Muista mitä lupasit aikoinaan papin edessä ("...niin myötä- kuin vastoinkäymisissä...") vaikka miehesi onkin noita valoja rikkonutkin.
 
das
Miksi tätä provoa pitää jatkaa sivukaupalla? "Tinja" sai jo vedätettyä... Mutta kai se pitää kokeilla kuinka hullut käänteet vielä menisivät läpi.
Sitten kun kasvat aikuiseksi, niin tajuat että tallaisia asioita tapahtuu ihmisten elämissä ihan oikeastikin. Ei kaikki ole provoa. Ja kuten sinulle on jo vastattukin, vaikka tämä olisikin jonkun keksimä juttu, niin mitä sitten? Tämä voisi kuitenkin ihan hyvin ollakin jonkun surullinen tarina. Miksi ihmeessä koet asiaksesi tulla huutelemaan tänne provoa ja koittaa saada "kirjoittajat ymmärtämään ettei Tinjaa ole olemassakaan"? Luuletko, ettei joakinen ihan itse ymmärrä tääm asian mahdollisuutta? Entäpä jos Tinja ihan oikeasti vuodattaa tänne sydänvertaan ja hakee keskusteluapua täältä missä sitä on saatavilla? Arvaa miltä kommenttisi silloin tuntuvat? Jos tämä keskustelu ärsyttää sinua ja pidät sitä provona, niin eikö olisi kypsin reaktio silloin jättää se keskustelun lukeminen (ilman lapsellisia provokommentteja) ja siirtyä vaikka katselemaan salkkareita? Anna meidän muiden jatkaa keskustelua Tinjan kanssa ihan rauhassa.
 
"Tinja"
Tämä on asia, jonka koen häpeälliseksi itselleni ja perheelleni, mutta en voi pitää yksin sisälläni.
En halua ainakaan vielä, että kukaan tuttuni saa tietää tästä. Tästä palstasta on oikeasti ollut apua. Moni ventovieras on nähnyt minun vuokseni vaivaa ja vastannut minulle. On ollut helpottavaa vuodattaa itseään anonyymisti netissä, kun voi sanoa häpeilemättä kaiken. Kukaan ei mua kassajonossa tunnistaisi.

Jonkun mielestä voi olla säälittävää, mutta tämä palsta on ollut hyvä paikka. Olen saanut tukea, kokemusta ja uusia näkökulmia. Sokissa ei itse niin fiksusti ajattele.

Joku ilmeisesti nyt aloitteli pilailuketjun minun kustannuksellani. Mulle tämä asia on totta, minä olen itkenyt silmät päästäni ja menettänyt palan minuutta.
Tämä ei ole hauskaa.

Joku kuitenkin nyt repii minusta huumoria ja repikööt. Toivottavasti hänelle ei käy koskaan mitään tällaista.

Taitaa olla mun turha tätä asiaa enää täällä käsitellä.
 
säpäle harmaana
Käsittele vain jos siltä tuntuu. Ihan varmasti tuntuvat pahalta nuo provon huutelijat, mutta sinun pitää vain yrittää ignoorata nuo viestit. Ne ovat ihmisiltä, joiden elämä on niin täydellistä, ettei heille voi tällaista sattua.
 
Anna palaa Frank...
Eikö olekin ihanaa tavata lissu? Pääset vertailemaan häntä ja itseäsi oikein konkreettisesti ja sen jälkeen pääsi hajoaa kun tiedostat kaikki mahdolliset eroavaisuudet. Hyvällä tuurilla saatat myös keksiä vastauksen siihen miksi mies ihastui juuri lissuun :)
 
saman kokenut
Pakko osallistua tähän, itse lähes saman kokeneena reilut 10 vuotta sitten. Minun puolisoni oli myös kaverinsa kanssa iskeneet nämä "lissut". Miehen kaverista ja lissusta tuli pari (ovat edelleen yhdessä, kaveri jätti avokkinsa ja pienen poikansa) me taas ollaan yhdessä mieheni kanssa edelleen. Ahdistuksen voin hyvin muistaa edelleen. Mieheni valehteli ja kaunisteli asioita minkä kerkesi. Minä soitin lissulle ja sain häneltä "oikeaa tietoa", lisäksi käskin mieheni ajaa lissun luo ja kävimme palauttamassa lissun miehelleni ostamat kalsarit :D Lissun kanssa sovin, että jos mieheni ottaa häneen kerrankin yhteyttä niin lissu soittaa minulle, heitän sitten ukon pihalle ja saman kerroin miehelleni, jotta tietää olla erossa lissusta, mikäli haluaa olla minun kanssani. Pitkään kesti toipuminen, mutta kannatti, jopa luottamus on tullut takaisin. Ja uskon että mieskin oppi jotain...
Toivottavasti tästä olisi sinulle Tinja jotain apua. Jaksamisia!
 
"vieras"
[QUOTE="Tinja";28735134]Tämä on asia, jonka koen häpeälliseksi itselleni ja perheelleni, mutta en voi pitää yksin sisälläni.
En halua ainakaan vielä, että kukaan tuttuni saa tietää tästä.
.[/QUOTE]

Miten todennäköistä se on, etteivät tuttusi tiedä, kun asiaan liittyy niitä miehen kavereita ja mökkireissuja sun muita?
 
Älä Tinja välitä noista provon huutelijoista, tällä palastalla tuntuu olevan älytön tarve jonkun huutaa joka ketjuun provoa ja henkilökohtaisesti ärsyttää paljon enemmän ne jotka ei voi pitää näppejään erossa siitä näppikseltä vain kommentoidakseen joka väliin 'provo, provo!' kuin ne muutaman selkeät provot joihin täällä törmää. Muut keskustelut ovat mielenkiintoisia ja antavat näkökulmia ihmisille samassa tilanteessa välittämättä siitä onko alkuperäinen tarina totta vai ei. Kun kommentoin johonkin tällaiseen ketjuun ei sillä ole väliä onko tarina totta, moni ihminen kokee samanlaisia asioita elämässään ja jos tarinasta (vaikka ei olisi tottakaan) on heille apua omaan tilanteeseensa on se auttanut jo jotakuta ja sinällään jo ollut hyödyllistä (siinä missä turha provon huutelu joka ketjuun ei tasan varmasti hyödytä yhtään ketään).

Minä henkilökohtaisesti uskon, että kaikki täällä kirjoittamasi on totta ja haluan auttaa antamaan näkökulmaa asioihin niin kuin moni muukin. Joten pura täysin vapaasti tuntemuksiasi ja anna lapsellisten provo-huutelijoiden kommenttien mennä ohi silmien.
 
"vieras"
Mä en tajua näitä jotka vinkuu tätä provoksi. Onko teillä tosiaan pieni pumpulinen pinkki elämä jossa elätte ja kuvittelette että tallaista ei oikeasti voi tapahtua? Vai että jos näin kävisi, olisitte nyrkit tanassa toisen naisen luona ilman että haluaisitte pohtia asiaa? Ja mitä väliä, jos tämä pohdinta on osin mielikuvituksen tuotetta, tässä on varmaan monelle asiallista asiaa, ja saattaa löytyä uusia juttuja elämään, tarpeellista ja terapeuttista toisille , koska näinkin moni tähän asiaan osallistuu.
Mitä menettäisitte, jos selviäisi että alkuperäinen keksi koko jutun, saisitte kivan pienen elämänne takaisin ruotuun että juu, vitsi, se olikin valhetta, ei ketään oikeasti petetä elämässä.

Oivallista keskustelua , kerrankin, vaikka lähtökohdat olisi mikä. Jos ette halua osallistua eikä asia kiinnosta, älkää avatko tätä vain vinkuaksenne provoilusta.
 
  • Tykkää
Reactions: 2good2be4gotten
[QUOTE="vieras";28735270]Mä en tajua näitä jotka vinkuu tätä provoksi. Onko teillä tosiaan pieni pumpulinen pinkki elämä jossa elätte ja kuvittelette että tallaista ei oikeasti voi tapahtua? Vai että jos näin kävisi, olisitte nyrkit tanassa toisen naisen luona ilman että haluaisitte pohtia asiaa? Ja mitä väliä, jos tämä pohdinta on osin mielikuvituksen tuotetta, tässä on varmaan monelle asiallista asiaa, ja saattaa löytyä uusia juttuja elämään, tarpeellista ja terapeuttista toisille , koska näinkin moni tähän asiaan osallistuu.
Mitä menettäisitte, jos selviäisi että alkuperäinen keksi koko jutun, saisitte kivan pienen elämänne takaisin ruotuun että juu, vitsi, se olikin valhetta, ei ketään oikeasti petetä elämässä.

Oivallista keskustelua , kerrankin, vaikka lähtökohdat olisi mikä. Jos ette halua osallistua eikä asia kiinnosta, älkää avatko tätä vain vinkuaksenne provoilusta.[/QUOTE]

Olen täysin samaa mieltä :) vaikka tarina ei olisikaan totta, monelle vastaavat tapahtumat on kuitenkin ihan todellisuutta, ja tästä ketjusta on silloin apua.
 
"mami"
Eikö olekin ihanaa tavata lissu? Pääset vertailemaan häntä ja itseäsi oikein konkreettisesti ja sen jälkeen pääsi hajoaa kun tiedostat kaikki mahdolliset eroavaisuudet. Hyvällä tuurilla saatat myös keksiä vastauksen siihen miksi mies ihastui juuri lissuun :)
Sä voisit mennä pikkukakkosen sivuille leikkimään pois pilaamasta hyvää ja mielenkiintoista keskustelua...


Ex-mieheni petti minua,annoin antekksi,petti minua,annoin anteeksi jne,kunnes lopulta tajusin lähteä .
Nyt olen hyvässä toimivassa suhteessa ollut 12 vuotta,mutta vieläkin jos tulee jotain,ihan typerää josta koen pienenkin vihjeen mahdolliseen pettämiseen,olen ihan shokissa,,,Tämä nykyinen mies ei ole pettänyt minua kertaakaan,mutta se menneisyyden taakka,se painaa vieläkin,,,
 
"mami"
Alkuperäinen kirjoittaja Yh-isä;28735281:
Olen täysin samaa mieltä :) vaikka tarina ei olisikaan totta, monelle vastaavat tapahtumat on kuitenkin ihan todellisuutta, ja tästä ketjusta on silloin apua.
Ja monelle kuten minullekkin,se auttaa käsittelemään menneisyyden haavoja,ja "Tinja" saa hyviä(kin) neuvoja täältä,ja tää auttaa häntä käsittelemään kipeää asiaa,,,
 
das
[QUOTE="Tinja";28735134]Tämä on asia, jonka koen häpeälliseksi itselleni ja perheelleni, mutta en voi pitää yksin sisälläni.
En halua ainakaan vielä, että kukaan tuttuni saa tietää tästä. Tästä palstasta on oikeasti ollut apua. Moni ventovieras on nähnyt minun vuokseni vaivaa ja vastannut minulle. On ollut helpottavaa vuodattaa itseään anonyymisti netissä, kun voi sanoa häpeilemättä kaiken. Kukaan ei mua kassajonossa tunnistaisi.

Jonkun mielestä voi olla säälittävää, mutta tämä palsta on ollut hyvä paikka. Olen saanut tukea, kokemusta ja uusia näkökulmia. Sokissa ei itse niin fiksusti ajattele.

Joku ilmeisesti nyt aloitteli pilailuketjun minun kustannuksellani. Mulle tämä asia on totta, minä olen itkenyt silmät päästäni ja menettänyt palan minuutta.
Tämä ei ole hauskaa.

Joku kuitenkin nyt repii minusta huumoria ja repikööt. Toivottavasti hänelle ei käy koskaan mitään tällaista.

Taitaa olla mun turha tätä asiaa enää täällä käsitellä.[/QUOTE]

Teet niin tai näin jatkon suhteen niin voimia toivotan sinulle joka tapauksessa :hug: Minulla on lähipiirissä niin monta vastaavaa tapausta, etten epäile kertomaasi yhtään.
 
[QUOTE="mami";28735301]Ja monelle kuten minullekkin,se auttaa käsittelemään menneisyyden haavoja,ja "Tinja" saa hyviä(kin) neuvoja täältä,ja tää auttaa häntä käsittelemään kipeää asiaa,,,[/QUOTE]

Sama juttu itselläni, huomaan samoja piirteitä ap:stä kuin aikoinaan itselläni oli. Ap:n mies ilmeisesti myöntää asioita, oma entinen vaimoni ei myöntänyt mitään. Tosin ei ap:n mies ole kaikkea kertonut...
 

Yhteistyössä