Meni sitten HERMOT esikon kanssa! - raivarit pari kertaa vuodessa tekee terää ;)

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Oliivipuu
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti

Oliivipuu

Jäsen
31.07.2004
304
0
16
:kieh: aaaarrrrsss aamulla meni kärsivällisyys joka nyt on tainut venyäkin liian tiukaksi (oli siis odotettavissa). Esikko 3v. on jo varmaan vuoden päivät enemmän ja vähemmän vängännyt syömisen kanssa ja sen lisäksi on ne normaalit uhmat päälle (vai liekö temperamenttia, ota siitä aina selvän...). Olen yrittänyt keksiä ja käyttää kaikki keinot että se söisi ihan "normaalisti" ilman erillisiä kommervenkkeja. Siis KAIKKI. Ennen söi kuin hevonen ilman mitään showta.

Enempää en jaksa selitellä ja perustella, tuntuu jo muutenkin että oon huono äiti. :ashamed: Niin, nyt oon väkisinkin tehnyt syömisestä numeron vaikka TIEDÄN ettei pitäisi. Mulle on kyllä pitkään ollut se ja sama syökö ruokaansa, kunhan saa sen riittävän kalkin (maitoallergikko) ruoasta. Se on se ongelmanydin luulisin...

Tänään jäi puistoreissu tekemättä kun en enää jaksanut esikon kiukuttelua, vitkuttelua, huutamista, lyömistä ja ruoan kanssa leikkimistä. :headwall: Tais siinä äitikin itkeä raivosta :'( Kyllä esikkoa sitten harmitti kun tajusi tekonsa seuraukset.

On kyllä niin kovapäinen tyttö, että huh pelkään jo etukäteen murrosikää! :o
 
Alkuperäinen kirjoittaja Vimpula 05 ja 07:
Meillä uhma vasta nostelee korviaan...Oon joskus kuullu vanhemmilta/(viisaammilta?),et mitä pahemmat uhmat,ni sitä helpompi murrosikä! Toivottavasti pitää paikkaansa! :saint:

Lohduttaa silti että on edes toivoa helpommasta murrosiästä.
:whistle: ;) Mutta sepä on mielenkiintoista kun ei aina tiedä mikä on uhmaa ja mikä mitäkin. :whistle: Aattelin että kun saadaan nuo allergiaoireet kuriin niin voisi helpottaa tuo syöminen. Kun esikko nimittäin valitti syödessä että kurkkua kutittaa luulin että temppuilee. Se olikin koivuallergiaa. :ashamed: Mistä noista aina voi tietää?! :headwall: :whistle:

Niin siis lisään, että enää ei valita juurikaan tuosta kutinasta mutta voipi olla että se "jäi päälle" ainakin hetkeksi aikaa, eihän tuo ole kauaa syönyt niitä allergialääkkeitä. Epäilen kyllä että olisi heinäallergikko myös, koska silmät on olleet turvoksissa ja iltaisin kuivaa yskää. :/ Prickeissä nyt ei näkynyt mutta eihän ne olekaan täysin luotettavia. Nyt ehtinyt käyttää allergialääkettä reilun viikon vasta.
 
Meillä nää yhteenotot tapahtuu isäsä kans, kiva katella ku molemmat syttyy aikas helposti...Pääsenpähän ite vähemmällä. Tilanne menee yleensä siihe, et pojalla naama alkaa vääntymään ja tulee äipän syliin lohdutettavaks. Sit onki ku eri poika,mut ei yritä enää sitä mistä o kielletty.
 
Täällä on tapeltu kohta 3v:n kanssa ja kovasti. Ainakin tuntuu siltä... Jokaikisestä asiasta on vääntöä tuon tytön kanssa. Mikään ei passaa milloinkaan ja tyttö on kokoajan pikkusiskonsa kimpussa. Puree sormista ja muuta mukavaa :(

Olen epäillyt, että 'vika' on minussa (että olisin masentunut tms.) kun tosi usein tunnen itseni huonoksi äidiksi ja päivittäin on hetkiä, jolloin tuo lapsi on se maailman ärsyttävin... Nyt oon kuitenkin tajunnut, että lapsi on oikeastikin muuttunut uhman takia.

 
Alkuperäinen kirjoittaja Vimpula 05 ja 07:
Meillä nää yhteenotot tapahtuu isäsä kans, kiva katella ku molemmat syttyy aikas helposti...Pääsenpähän ite vähemmällä. Tilanne menee yleensä siihe, et pojalla naama alkaa vääntymään ja tulee äipän syliin lohdutettavaks. Sit onki ku eri poika,mut ei yritä enää sitä mistä o kielletty.

Meillä taas enemmän mun kanssa koska olen enemmän lasten kanssa. Esikko oli aika rauhallinen noin 2v. asti jonka jälkeen alkoi sitten henkien taistelu. Saa nähdä miten käy kuopuksen kanssa jolla tuntuu olevan tulisempi temperamentti kuin isosiskollaan... :whistle:
 
Alkuperäinen kirjoittaja Armiliina:
Täällä on tapeltu kohta 3v:n kanssa ja kovasti. Ainakin tuntuu siltä... Jokaikisestä asiasta on vääntöä tuon tytön kanssa. Mikään ei passaa milloinkaan ja tyttö on kokoajan pikkusiskonsa kimpussa. Puree sormista ja muuta mukavaa :(

Olen epäillyt, että 'vika' on minussa (että olisin masentunut tms.) kun tosi usein tunnen itseni huonoksi äidiksi ja päivittäin on hetkiä, jolloin tuo lapsi on se maailman ärsyttävin... Nyt oon kuitenkin tajunnut, että lapsi on oikeastikin muuttunut uhman takia.

Niinpä niin! Vääntöä JOKA asiasta, voi kuinka tuttua! Tuo ruokahomma vaan meni tänään yliäyräiden, tai lähinnä mun hermot ei enää kestäneet sitä pelleilyä.
:whistle: :kieh:
 
Janis Otan osaa...Minäki oon kokoajan poitsun kaa,mut oon aatellu et toi tahtojen taisto isänsä kaa johtuu osittain myös siitä,et pojalle ei oo viel käyny selväks,et kumpi on pomo. Isukki on sen verran vähempi sen kans. Saattaa yrittää temppuilla mullekki,mut toisinaan menee ohi ku sanon asian vähä terävämmin tai sit en noteeraa hämmentämistä mitenkään.
 

Yhteistyössä