Oli puhe että siivoaa sen sohvansa, minne oli sillon eilen (vai toissapäivänä?) kerännyt pöydältä kaikki tavaransa: samoin piti tehdä ihan perusasiat, mitkä kuuluu jokaiseen päivään eli pedin petaus, pyykit koriin ja sitä rataa. Annoin aikaa vartin, ei tapahtunut. Annoin lisäaikaa kymmenen minuuttia, ja kerroin että jos siinä ajassa ei tapahdu, sitt lähtee barbit jäähylle ensimmäisenä. Ei tapahtunut, mä otin siis pussin ja keräsin barbit talteen: arvatkaa mikä meteli alko. Huusi ja kilju niinkun henkee oltas oltu viemässä, paisko ovia niin että karmit helisi, ja raivosi ettei aio enää ikinä tulla alakertaa, sitt tuli ja jatko kiljumista, johon mä sanoin että onkin ehkä parempi että pysyt siellä ylhäällä huutamassa. Neiti tuli keittiön ovelle ja karjui että mä en enää ikinä päästä ketään tästä keittiön ovesta jne, kaikkea äärimmäisen järkevää, kunnes mä totesin että mun korvista alkaa kohta nousemaan savu ja ilmoitin että sanakin vielä, niin sä olet loppupäivän arestissa. No arvatkaa kuin kävi: aresti napsahti ja sen päivänen meteli jatkui, huusi ja karjui, sä olet inhottava, etkä anna ikinä tehdä mitään kivoja juttuja, mä kyllä siivoaisin huoneeni jos saisin mennä pikkukakkosen nettiin (oli siellä toissapäivänä, ja sitä edellispäivänä jne, eli tosiaan ei koskaan ole päässyt sinne.....) Kovin kauaa mä en kuunnellut, otin vauvan ja koiran ja painelin pihalle kävelemään tota kadun vartta ja jätin sen huutamaan ja paiskomaan ovia.
Nyt mä olen niin puhki, että mä en jaksa edes ajatella. Piti tehdä ruokaa: luulen että tässä perheessä saadaan tänään kalapuikkoja, mä en jaksa kokata. Ihan veto pois. :/
Nyt mä olen niin puhki, että mä en jaksa edes ajatella. Piti tehdä ruokaa: luulen että tässä perheessä saadaan tänään kalapuikkoja, mä en jaksa kokata. Ihan veto pois. :/