M
Molliduuri
Vieras
Olen 35v nainen ja menettänyt kaikki elämäni varrella löytyneet ystävät tavalla tai toisella. Pysähdyin eilen mietiskelemään tätä ja aiemmin olen löytänyt aina jonkun selityksen ja syyn (en itsestäni) jolla olen selittänyt asian itselleni. Syitä ovat olleet ystävän kateus, epäkypsyys, elämäntilanne ym. Aina kun joku ent. ystävä on päässyt minusta ns. eroon he eivät ole kaipailleet ystävyyttäni takaisin. Se kertonee jotain. En tiedä miten muuttaisin itseäni ja luonnettani. Olen hyvin uskollinen ystävä, mutta jos koen että ystävä ei arvosta ystävyyttä samalla tavalla kuin minä, loukkaannun.
Tässä näin kavereiden "palautetta", analysoikaa vapaasti ja kertokaa mikä minussa oikein mättää...
Yksi menetetty kaveri sanoi, että puutuin asioihin jotka eivät minulle kuulu. (Ihmettelin tuolloin, että miksei ystävääni pyydetty veljensä lapsen kummiksi.) Toinen sanoi välit katkaistessaan, että "liikaa draamaa". Hän ei suostunut tarkentamaan. Yksi oli sanonut eräälle kolmannelle osapuolelle, että "Mollin kanssa pitää olla joko paras kaveri tai ei ollenkaan". Tässä kaikki mitä olen saanut irti näistä hukatuista ystävistä. Joskus mietin, että pitäisikö minun ottaa kaikkiin yhteyttä ja kysyä ihan suoraan, että kertokaa nyt! Näitä menetettyjä hyviä ystäviä on siis jo ainakin viisi...
Tässä näin kavereiden "palautetta", analysoikaa vapaasti ja kertokaa mikä minussa oikein mättää...
Yksi menetetty kaveri sanoi, että puutuin asioihin jotka eivät minulle kuulu. (Ihmettelin tuolloin, että miksei ystävääni pyydetty veljensä lapsen kummiksi.) Toinen sanoi välit katkaistessaan, että "liikaa draamaa". Hän ei suostunut tarkentamaan. Yksi oli sanonut eräälle kolmannelle osapuolelle, että "Mollin kanssa pitää olla joko paras kaveri tai ei ollenkaan". Tässä kaikki mitä olen saanut irti näistä hukatuista ystävistä. Joskus mietin, että pitäisikö minun ottaa kaikkiin yhteyttä ja kysyä ihan suoraan, että kertokaa nyt! Näitä menetettyjä hyviä ystäviä on siis jo ainakin viisi...
