Meille ei suostuttu myymään kissanpentua...?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "Hämmentynyt"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Ei halunnut myydä lapsettomalle, pitkään seurustelleelle nuorelle parille, koska todennäköistä on että lapsia ilmaantuu perheeseen lähivuosina ja se nuori lapsiperhe ei aina ole oiva lemmikkikoti. Hyvin monethan luopuu lemmikistä kun lapsia tulee, vaikka ennen lapsia ajattelisi että ei ikinä... se vauvan hoito kun voi olla aika rankkaa ja muutenkin se eläin jää auttamattomasti kakkoseksi.

Kun me hankittiin toista koiraamme niin jouduin aika tarkkaan perustelemaan ja harkitsemaan haluanko todella ottaa koiran ja olenko valmis huolehtimaan siitä niin myötä kuin vastamäessä. Koin vaan että myyjä todella haluaa löytää elukoille pysyvät ja hyvät kodit. Kyllä me se koira saatiinkin ja meillä eli elämänsä loppuun saakka.

Mut siis joo, nuoret parit ja lapsiperheet ei ehkä ole niitä ensisijaisia vaihtoehtoja kun aletaan etsimään pennulle kotia. Koska ne tilanteet tälläisissä perheissä on usein vähän epävarmoja vrt. perheisiin missä lapset on jo isoja tai esim. eläkeläiset. Ja pienet lapset + lemmikit ei välttämättä sovi yhteen kovin hyvin.
 
[QUOTE="Hämmentynyt";27474614]No mieli tekisi melkein kysyä syytä tälle, mutta en taida kehdata. Tuli kyllä sellainen olo, että en halua kyseisen ihmisen kanssa edes olla enää tekemisissä, joten ehkä ihan hyvä näin. Pennut ovat olleet jo pari viikkoa myynnissä, ja yksikään ei ollut mennty, sitä ihmettelin...[/QUOTE]

Ihmekään ettei ollut pentuja mennyt, kun myyjä on noin epäileväinen. Ei se sun syy ole, että puhelimen toisessa päässä oli joku yliherkkä kissaihminen, joka ei usko, että maailmassa voi joku muukin osata hoitaa kissoja kuin hän itse.
 
^ Ymmärrän kyllä pointin tuossa. Hassun tilanteesta tekee se, että voi olla hyvinkin todennäköistä, että emme hanki lapsia koskaan. Ei mielestäni pelkän iän perusteella pidä suorilta käsin odottaa, että nuori pari = lapsia = kissa joutuu pellolle. Ei kaikki elä saman kaavan mukaan! Ainahan sitä voi allergisoitua tai tapahtua mitä tahansa, ei mikään perhe voi olla 100% varma tapaus sille, että kissa saa elää elämänsä loppuun asti siellä.

Tunnen yhden tyypin, joka luopui lemmikistään lapsen tultua. Tää oli kuitenkin sellainen lemmikin omistaja, kelle en olisi ikimaailmassa antanut lemmikkiä alunperinkään. Jotkut ihmiset ovat sellaisia, jotka laittavat eläimen helpommin kiertoon, mutta usein merkit siihen on ilmassa jo ennen sitä... En itse ymmärrä yhtään niitä ihmisiä, joiden kissa etsii uutta kotia tyyliin sen vuoksi, että uuteen vuokra-asuntoon ei saa ottaa lemmikkejä.
 
[QUOTE="vieras";27476941]Ei halunnut myydä lapsettomalle, pitkään seurustelleelle nuorelle parille, koska todennäköistä on että lapsia ilmaantuu perheeseen lähivuosina ja se nuori lapsiperhe ei aina ole oiva lemmikkikoti. Hyvin monethan luopuu lemmikistä kun lapsia tulee, vaikka ennen lapsia ajattelisi että ei ikinä... se vauvan hoito kun voi olla aika rankkaa ja muutenkin se eläin jää auttamattomasti kakkoseksi.[/QUOTE]

Luopuuko oikeasti HYVIN MONET lemmikistä lasten myötä? Aina välillä näin kuulee väitettävän, mutta omassa tuttavapiirissäni en kyllä ole tällaiseen ilmiöön törmännyt. Ja tuttavapiiristäni löytyy sekä aktiivisia koiraharrastajia että ihan tavallisia kissan- ja koiranomistajia. Yhdessä perheessä jouduttiin luopumaan koirista lapselle puhjenneen astman vuoksi, mutta siinäkin kyse oli jo isommasta lapsesta.
 
[QUOTE="Hämmentynyt";27474562]Olen aivan mielettömän hämmentynyt tästä tapauksesta. Löysin siis netistä ilmoituksen, missä myytiin kissanpentuja. Hintaa kissoilla oli, mutta hoitokin vaikutti erittäin asiantuntevalta joten päätin ottaa omistajaan yhteyttä. Hänen ilmoituksessaan mainitut kriteerit täyttyi meidän kohdallamme 10+ ja koin, että olemme hyvin samalla aaltopituudella eläintenhoidon suhteen (sisäkissa, eläinlääkärissä käytetään, kunnollinen ruokinta jne jne). Meillä on kissoja jo ennestään, eli kokemusta ja kavereitakin uudelle pennulla olisi.

Soitin omistajalle, ja juttelimme hetken puhelimessa. Hän oli todella epäileväinen ikämme suhteen (olemme 25-30 vuotiaita!) ja mm. sen suhteen, mitä teemme kissoille kun saamme lapsia (mielestäni on erikoista puhua ventovieralle ihmislle ja olettaa, että sitten KUN teille tulee lapsia). Puhelun aikana tuli äänensävystä ja omistajan tavasta puhua ilmi, että hän ei ole halukas myymään meille kissaa. Sanoi miettivänsä ja lopetimme puhelun. Heti puhelun alussa omistaja vaikutti todella haluttomalta keskustelemaan kanssani (vaikka halusi puhua puhelimessa asiasta) ja tajusin aika nopeasti, että hän ei pidä meitä kunnollisina ostajaehdokkaina.

Tietenkin ymmärrän, että koti valikoidaan ja kissoille halutaan kunnolliset omistajat. Olen vaan aivan äärimmäisen hämmästynyt, että mikä meissä oli puhelun perusteella vikana, kun ilmeisesti eläintenhoitokäsityksemmekin oli varsin samanlainen. Me ollaan todella eläinrakkaita, ns. henkeen ja vereen kissaihmisiä. Meillä tosiaan on jo kissoja, ja ne on meille todella rakkaita lemmikejä, mitä hoidamme kunnolla ja ajatuksella. Emme todellakaan ole niitä tyyppejä, jotka heivaa lemmikin ovesta ulos kun tulee huono päivä.

Pahoitin tapauksesta mieleni ja olen pohtinut tätä koko päivän. Varmaan ihan turhaan, mutta silti mietityttää... En ymmärrä yhtään, että miksi näin kävi! Olin omistajalle ystävällinen ja asiallinen koko ajan! Onko muilla vastaavia kokemuksia? Miten olette itse toimineet myydessäni lemmikkinne pentuja?[/QUOTE]

Kissoja myydään varmaan muuallakin kuin tuossa yhdessä paikassa
 
Mä tiedän kyllä perheitä joista lemmikeistä on luovuttu lasten tultua TAI niiden hoito on jäänyt ihan retuperälle. Ja onhan noita pilvin pimein esim. apulassa jne.

Joka tapauksessa, todennäköisempää se on että vauvan saava nuori pari luopuu lemmikistään, kuin esim. eläkeläispariskunta. Tietenkään se ei tarkoita että KAIKILLA menisi näin, mutta myyjä ehkä ottaa huomioon vain todennäköisyydet kun ei tulevaisuuteen voi nähdä kenenkään kohdalla.
 

Yhteistyössä