Meillä on nyt yökylässä lapseni kaveri, joka on huomattavan ylipainoinen!

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja ällistynyt
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Ä

ällistynyt

Vieras
Ja arvatkaa mitä eilen kävi, kun kysyin tytöiltä mitä herkkua haluaisivat syödä leffan aikana... Tämä ylipainoinen tyttö halusi kasvistikkuja ja dippiä! Olin kuin puulla päähän lyöty, mutta kaveri söi ihan innolla kasvikset. Heillä kuulemma on kasviksia ja salaattia vain hyvin harvoin, koska lapsen äiti sanoo, ettei tyttö niitä kuitenkaan söisi. No kyllä se syö!!! Vanhemmat ovat vastuussa lapsensa ruokatavoista ja painosta, kun kyseessä on 7-vuotias. Aion sanoa tytön äidille kun tulee hakemaan.
 
Sano ihmeessä! On se nyt jumaliste kumma jos ei aikuinen ihminen osaa ruokkia lastaan terveellisesti. Lapsi oppii esimerkistä. Jos äiti syö paskaa, syö se lapsikin samaa. Jos jotain hyvää tuossa niin ainakin se, että tuo lapsi osaa arvostaa terveellistä ruokaa, koska äitinsä ei tajua sitä tarjota.
 
Tuohan on hienoa :). Jos haluat lapsen äidissä positiivisen reaktion siilipuolustuksen sijaan, suosittelen lämpimästi myönteistä (eikä syyllistävää) lähestymistapaa. Siis tyyliin "olipa hauska juttu, kun kyselin leffaherkkutoiveita, ja X halusi kasviksia ja dippiä, ja maistui tosi hyvin. Kiva kun teidän tytölle maistuu nuo tuoreet kasvikset!" tms. Jos lähtee silleen "ette sitten kotona tarjoa" -meiningillä, tuskin saa yhtä hyvää palautetta. Plus että tuo on sitten tytön versio asiasta, tuskinpa suoranaisesti valehtelee, mutta saattaa muistella jotain yksittäistä tilannetta kun äiti on jotain tuohon suuntaan sanonut tms.
 
Ihana lapsi :) Voi kun meillä huomattavasti ylipainoinen lapsi suostuisi myös syömään kasviksia... Äitinsä käy grillillä ja hakee mässyä ja herkkua lapsilleen, lapset saavat ravata jääkaapilla omine aikoineen, juomana on mehua tai limpparia, ei säännöllisiä rytmejä ruokailussa saatikka nukkumaan käymisissä jne jne.
Sit kun lapset tulevat meille, meillä on ruoka-ajat, karkkipäivä kerran viikossa, ruoan kanssa kasviksia, jääkaapille ei ole lapsilla asiaa, juomana vettä ja rasvatonta maitoa. Lapsi tietää mitä on terveellisesti syöminen, mutta tietenkin ne herkut ja muut viehättää enemmän!
Meillä terveellisesti syöminen ei auta mitään kun joka toinen viikko saa äitinsä luona sontaa ja moskaa naamaansa! Ja sitten kun äitipolo on aivan sokea oman lapsensa lihavuudelle :( Tuntuu että astun äidin ja mieheni (eli lapsen isän) varpaille jos "äitipuolena" asiasta mainitsen...
 
Minä olin lihava lapsi ja tiesin sen kyllä itsekin.

En todellakaan syönyt kotona kasviksia, vaan iltapäivisin yksin kotona ollessani saatoin juoda monta kupillista kaakaota ja syödä monta voileipää välipalaksi koska pidin ruuasta ja syömisestä.

Kavereiden luona yökylässä söin maksimissaan yhden leivän iltapalalla, yökouluun otin evääksi purkillisen raejuustoa ja teepussin, leireillä närpin salaattia ja pari perunaa. Koska olin lihava lapsi ja tiesin sen. tiesin myös että syöminen on se joka lihottaa ja häpesin omaa syömistäni. Siksi yritin näyttää päällepäin siltä että kasvikset on tosi hyviä (vaikka ne eivät ole.).

Se, että lapsi pyytää herkuiksi kasviksia ja dippiä voi olla myös kotoa lähtöisin, vain sillä erolla että se lapsi tietää että kasviksia ja dippiä on hyvä syödä koska ne ovat terveellisiä. Dippimainoksissa kun se dippi tungetaan sipseihin, ei kovin moni lapsi omasta päästään hoksaa soveltaa dipin käyttöä vihanneksiin... eikä välttämättä syö niitä kasviksia kotona vaikka muualla syö.
 
no voi jeesus kuinka mukavaa,meinaatko että kasvis+dippi on jetenkin terveellistä?
ja mitäs sitten jos on ylipainoinen?pitäisit huolta omista asioista kuten äklöstä tuherostasi yms.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ongelma meilläkin;28124900:
Ihana lapsi :) Voi kun meillä huomattavasti ylipainoinen lapsi suostuisi myös syömään kasviksia... Äitinsä käy grillillä ja hakee mässyä ja herkkua lapsilleen, lapset saavat ravata jääkaapilla omine aikoineen, juomana on mehua tai limpparia, ei säännöllisiä rytmejä ruokailussa saatikka nukkumaan käymisissä jne jne.
Sit kun lapset tulevat meille, meillä on ruoka-ajat, karkkipäivä kerran viikossa, ruoan kanssa kasviksia, jääkaapille ei ole lapsilla asiaa, juomana vettä ja rasvatonta maitoa. Lapsi tietää mitä on terveellisesti syöminen, mutta tietenkin ne herkut ja muut viehättää enemmän!
Meillä terveellisesti syöminen ei auta mitään kun joka toinen viikko saa äitinsä luona sontaa ja moskaa naamaansa! Ja sitten kun äitipolo on aivan sokea oman lapsensa lihavuudelle :( Tuntuu että astun äidin ja mieheni (eli lapsen isän) varpaille jos "äitipuolena" asiasta mainitsen...

Varmaan sille, mitä äidin luona tapahtuu, et voikaan mitään. Parempi lasten kuitenkin on syödä joka toinen viikko terveellisesti kuin jatkuvasti, joten teet jo tärkeää työtä, kun tarjoatte teillä terveellistä ruokaa.

Yleisesti ottaen, kun tämänkin palstan läskisotaa seuraa, tulee mieleen ehdottaa, että vastaavissa tilanteissa ei ehkä kannata ottaa esiin nimenomaan ylipainoa. Jos sanoo toisen lasta lihavaksi, meidän yhteiskunnassamme se tulkitaan helposti vähän niin, että lapsi ei ikään kuin kelpaa sinulle sellaisena kuin on. Kuitenkin on monia muita vähintään yhtä hyviä syitä syödä terveellisesti, joten voisi olla hedelmällisempää vedota niihin sekä lapsen vanhemmille että lapselle itselleen puhuessa. Kasvikset ja hedelmät ovat tärkeitä vitamiinien saamisen kannalta, limut haurastuttavat luustoa, epäterveellisessä ruoassa ei ole paljon hivenaineita, ja se vie tilaa ravitsevammalta ruoalta, jatkuva napostelu säännöllisten ruokailuiden sijaan vahingoittaa hampaita, kuten myös limut ja karkit jne. Liikunta on hyväksi luustolle. Omaa ihan hoikkaa nelivuotiastani olen myös rohkaissut "jaksamaan" kävellä sillä, että kävelykunto kasvaa vain kävelemällä, ja on olemassa paljon hienoja paikkoja, joihin pääsee vain kävellen, ja vain jos on hyvä kävelykunto, voi sitten joskus käydä niissä. Painon putoaminen/painonnousun tasoittuminen tarvittaessa voi sitten olla positiivinen sivuvaikutus muista syistä kampanjoiduille terveellisille elämäntavoille.
 
[QUOTE="jep";28125044]Varmaan sille, mitä äidin luona tapahtuu, et voikaan mitään. Parempi lasten kuitenkin on syödä joka toinen viikko terveellisesti kuin jatkuvasti, joten teet jo tärkeää työtä, kun tarjoatte teillä terveellistä ruokaa.

Yleisesti ottaen, kun tämänkin palstan läskisotaa seuraa, tulee mieleen ehdottaa, että vastaavissa tilanteissa ei ehkä kannata ottaa esiin nimenomaan ylipainoa. Jos sanoo toisen lasta lihavaksi, meidän yhteiskunnassamme se tulkitaan helposti vähän niin, että lapsi ei ikään kuin kelpaa sinulle sellaisena kuin on. Kuitenkin on monia muita vähintään yhtä hyviä syitä syödä terveellisesti, joten voisi olla hedelmällisempää vedota niihin sekä lapsen vanhemmille että lapselle itselleen puhuessa. Kasvikset ja hedelmät ovat tärkeitä vitamiinien saamisen kannalta, limut haurastuttavat luustoa, epäterveellisessä ruoassa ei ole paljon hivenaineita, ja se vie tilaa ravitsevammalta ruoalta, jatkuva napostelu säännöllisten ruokailuiden sijaan vahingoittaa hampaita, kuten myös limut ja karkit jne. Liikunta on hyväksi luustolle. Omaa ihan hoikkaa nelivuotiastani olen myös rohkaissut "jaksamaan" kävellä sillä, että kävelykunto kasvaa vain kävelemällä, ja on olemassa paljon hienoja paikkoja, joihin pääsee vain kävellen, ja vain jos on hyvä kävelykunto, voi sitten joskus käydä niissä. Painon putoaminen/painonnousun tasoittuminen tarvittaessa voi sitten olla positiivinen sivuvaikutus muista syistä kampanjoiduille terveellisille elämäntavoille.[/QUOTE]

Kiitos :) Tiedän tekeväni tärkeää työtä. Mutta tuo lapsi on todellakin liikalihava, se ei ole terveellistä :( Lapsi ei ole innostunut liikunnasta millään muotoa. Kävelyt tai hiihdot tai palloleikit ovat ihan kauheita kun lapsi ei jaksa, hermostuu ja käy huutamaan. Nykyään on niin paljon koulukiusaamistakin että pelottaa että lasta pilkataan ja kiusataan lihavuudesta koulussa. Mutta jos kouluterkkari sitten saisi vanhempien silmät avautumaan että kyseessä on jo sairaanloinen lihavuus. Ei se kivalta tunnu, ei ollenkaan että lapsi on lihava. Vaikken lapsen biologinen vanhempi olekaan, niin kyllä se minustakin pahalta tuntuu :( Rakastan kuitenkin tuota lasta hyvin hyvin paljon ja olen huolissani hänen terveydestään...
 

Yhteistyössä