"vieras"
Tässäpä juttu ihan kokonaan meidän perhe lehdestä:
Vanhemmat äiti 46 v ja isä 42 v
Lapset 20v, 18 v, 15v, 13v, 11v, 6v, 4v ja 2 v = kahdeksan lasta
Päiväunet pilaavat kaiken
"Pahimmillaan meillä on ollut täysi hulina päällä vielä varttia vaille kolme yöllä. Isompien lasten kanssa ei ole ongelmia. He menevät kammareihinsa iltapalan jälkeen ja pysyvät siellä. Tekevät mitä tekevät, heillä on tietokoneet tykönänsä. Mutta nuo pienet!
Jos on käynyt niin iloisesti, että Karri (6v) on mennyt salaa nukkumaan eskarin jälkeen päiväunet ja Pyry (4v) on nukkunut päiväkodissa, niin eihän poikia saa illalla rauhoittumaan ollenkaan. Ne pyyhältelevät edestakaisin, tappelevat ja nujakoivat ja villitsevät samalla Ennankin (2v).
Tässä talossa ovat seinät kuin munakennoa, kaikki äänet kuuluvat läpi. Yritänkin kymmenen jälkeen komentaa pienet olohuoneeseen, että edes koulukkaat saavat lepoa. Kyllä nistä nimittäin meteliä lähtee.
Olkkarissa pojat katsovat lastenohjelmia tai pelaavat tietokoneella. Murhapelejä, sanoo Karri (6v). Eivät ne niin vaarallisia ole. Enna (2v) pyörii siinä jaloissa, jotain keppihevonsensa kanssa touhuaa ja hakee välillä keittiöstä syötävää.
Itse yritän pysyä valveilla, ulkona on pimeää kokoajan väsyttää, aamulla pitää taas herätä seitsemältä laittamaan isot kouluun. Eihän se väsymys mikään mukava tunne ole.
Joskkus olen nukahtanutkin ennen lapsia. Eivät Pyry ja Karri onneksi ole silloin pahojaan tehneet. Kerran joku oli käynyt ulkona, kun ovi oli auki. Ja Enna (2v) on nukahtanut kirjahyllyn ylähyllylle. Huhhuh! Siitä piti ottaa ihan valokuva muistoksi.
Aamulla herättelen lapsia milloin mistäkin: olohuoneen sohvalta, lattialta, sängyn alta. Mitä noiden kanssa pitäisi tehdä? En ymmärrä. Syytän päiväunia. Niiden takia uni ei illalla tule. Tänääänkin yritin pitää Karrin päivällä hereillä, mutta sitten poika vain häipyi ja löytyi jostain nukkumasta. Olen yrittänyt sellaisia iltarutiineja, sitä lukemishommaakin. Mutta Enna kiskoo kirjan kädestä, eivät nuo jaksa kuunnella.
Ehkä auttaisi, jos saisin isännältä apua. Mutta hän vain tuumaa, että lapset ovat niin kiintyneitä äitiinsä, että minun on parempi hoitaa asiat. Ja onhan Jannella aina aikainen herätys, navettaan pitää lähteä ennen kuutta.
Jospa tämä joskus tasaantuisi. Sellaisesta haaveilen, että kymmeneltä talo olisi hiljainen ja minulla olksi pari tuntia omaa aikaa. Istuisin tietokoneella. Tai istuisin vain, ilman tietokonetta. Mutta kaikki ei näköjään mene niin kuin amerikkalaisissa elokuvissa. Meneekö kenelläkään niin, ihan oikeasti? "
Vanhemmat äiti 46 v ja isä 42 v
Lapset 20v, 18 v, 15v, 13v, 11v, 6v, 4v ja 2 v = kahdeksan lasta
Päiväunet pilaavat kaiken
"Pahimmillaan meillä on ollut täysi hulina päällä vielä varttia vaille kolme yöllä. Isompien lasten kanssa ei ole ongelmia. He menevät kammareihinsa iltapalan jälkeen ja pysyvät siellä. Tekevät mitä tekevät, heillä on tietokoneet tykönänsä. Mutta nuo pienet!
Jos on käynyt niin iloisesti, että Karri (6v) on mennyt salaa nukkumaan eskarin jälkeen päiväunet ja Pyry (4v) on nukkunut päiväkodissa, niin eihän poikia saa illalla rauhoittumaan ollenkaan. Ne pyyhältelevät edestakaisin, tappelevat ja nujakoivat ja villitsevät samalla Ennankin (2v).
Tässä talossa ovat seinät kuin munakennoa, kaikki äänet kuuluvat läpi. Yritänkin kymmenen jälkeen komentaa pienet olohuoneeseen, että edes koulukkaat saavat lepoa. Kyllä nistä nimittäin meteliä lähtee.
Olkkarissa pojat katsovat lastenohjelmia tai pelaavat tietokoneella. Murhapelejä, sanoo Karri (6v). Eivät ne niin vaarallisia ole. Enna (2v) pyörii siinä jaloissa, jotain keppihevonsensa kanssa touhuaa ja hakee välillä keittiöstä syötävää.
Itse yritän pysyä valveilla, ulkona on pimeää kokoajan väsyttää, aamulla pitää taas herätä seitsemältä laittamaan isot kouluun. Eihän se väsymys mikään mukava tunne ole.
Joskkus olen nukahtanutkin ennen lapsia. Eivät Pyry ja Karri onneksi ole silloin pahojaan tehneet. Kerran joku oli käynyt ulkona, kun ovi oli auki. Ja Enna (2v) on nukahtanut kirjahyllyn ylähyllylle. Huhhuh! Siitä piti ottaa ihan valokuva muistoksi.
Aamulla herättelen lapsia milloin mistäkin: olohuoneen sohvalta, lattialta, sängyn alta. Mitä noiden kanssa pitäisi tehdä? En ymmärrä. Syytän päiväunia. Niiden takia uni ei illalla tule. Tänääänkin yritin pitää Karrin päivällä hereillä, mutta sitten poika vain häipyi ja löytyi jostain nukkumasta. Olen yrittänyt sellaisia iltarutiineja, sitä lukemishommaakin. Mutta Enna kiskoo kirjan kädestä, eivät nuo jaksa kuunnella.
Ehkä auttaisi, jos saisin isännältä apua. Mutta hän vain tuumaa, että lapset ovat niin kiintyneitä äitiinsä, että minun on parempi hoitaa asiat. Ja onhan Jannella aina aikainen herätys, navettaan pitää lähteä ennen kuutta.
Jospa tämä joskus tasaantuisi. Sellaisesta haaveilen, että kymmeneltä talo olisi hiljainen ja minulla olksi pari tuntia omaa aikaa. Istuisin tietokoneella. Tai istuisin vain, ilman tietokonetta. Mutta kaikki ei näköjään mene niin kuin amerikkalaisissa elokuvissa. Meneekö kenelläkään niin, ihan oikeasti? "
