Mediaanivarallisuus ja valtionvelka vertailu: Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska ja Yhdysvallat

[vierailija]

Alla olevat luvut ovat suuntaa-antavia, perustuen kansainvälisiin varallisuusraportteihin (esim. Credit Suisse / UBS Global Wealth Report, pohjoismaiset analyysit) ja pyöristettyinä helpompaa vertailua varten.

Suomi: mediaanivarallisuus noin 80 000–90 000 USD

Ruotsi: noin 75 000–85 000 USD

Norja: noin 140 000–150 000 USD

Tanska: noin 180 000–190 000 USD

Yhdysvallat: tyypillisesti 60 000–80 000 USD kotitaloutta kohti, hieman vuodesta ja lähteestä riippuen (UBS/Credit Suisse -raportit)

 

[vierailija]

Jenkit ovat köyhiä jos miljonäärit ja miljardöörit poistetaan luvuista, hehän ovat kupanneet liiveihinsä Yhdysvaltain törkeän suuren 38,5 biljoonan dollarin valtionvelan, joka on 3-4 kertaa suurempi jenkkiä kohti kuin suomalaista. Kun tämä velka otetaan pois per jenkki, amerikkalaiset ovat keppikerjäläisiä.

Velka per asukas – uudet laskelmat
Lasketaan jakamalla kokonaisvelka väkiluvulla:

USA
38,4 biljoonaa USD / 335 miljoonaa asukasta ≈ 114 600 USD / asukas.

Pyöristettynä: noin 110 000–115 000 dollaria velkaa per amerikkalainen.

Suomi
Oletetaan 175 mrd € / 5,6 milj. asukasta ≈ 31 250 € / asukas.

Pyöristettynä: noin 30 000–32 000 euroa velkaa per suomalainen.

USA:n velka per jenkki on noin 3–4 kertaa Suomen valtionvelka per suomalainen.

Käytännössä jenkit ovat siis kerjäläisiä ja varallisuus reippaasti miinuksella per jenkki. Eikä tällä jättivelalla ole saatu edes julkisia edullisia hyvinvointipalveluja, kuten Suomessa.

 

[vierailija]

Onko varallisuudessa mukana mm. työeläkevarallisuus?

Yleinen vastaus on: pakolliset lakisääteiset työeläkevarat eivät ole mukana kotitalouksien mediaanivarallisuusluvuissa, vapaaehtoiset vakuutussäästöt useimmiten ovat.

Suomessa työeläkevarat ovat eläkeyhtiöiden hallussa, eivätkä näy kotitalouksien varallisuustilastoissa yksilökohtaisena varallisuutena.

Vastaavasti Yhdysvalloissa 401(k)- ja IRA-tyyppiset eläkesäästöt lasketaan tavallisesti kotitalouden rahoitusvaroihin, koska ne ovat yksilön nimissä olevia sijoituksia.

Ruotsissa osa eläkevaroista näkyy tilastoissa kotitalouksien varallisuutena (esimerkiksi rahastoitu yksilöllinen eläkesäästäminen), mikä tekee eläkejärjestelmäeroista yhden, muttei ainoan, selityksen maaraporttien eroihin.

Tiivistettynä: mediaanivarallisuusvertailuissa ovat mukana kotitalouksien omassa taseessa näkyvät varat ja velat; pakolliset työeläkevarat Suomen kaltaisissa maissa eivät yleensä sisälly, mutta yksityiset eläke- ja vakuutussäästöt sisältyvät, jos ne ovat kotitalouden omistamia rahoitusvaroja.

Suomen työeläkejärjestelmä siis piilottaa suomalaisten varallisuutta verrattuna jenkkien varallisuuteen.

 

[vierailija]

Puhumattakaan Suomen ja muiden Pohjoismaiden veronmaksulla saatavista edullisista julkisista hyvinvointipalveluista mm. terveyspalvelut, koulutus, lastenhoito, vanhustenhoito jne.

 

[vierailija]

Yhdysvallat näyttää varakkailta keskiarvoilla, mutta kun katsotaan mediaanivarallisuutta, velkaantumista ja hyvinvointipalveluja, tavallinen amerikkalainen on monessa mielessä pohjoismaalaisia haavoittuvampi taloudellisesti.

Mediaanivarallisuus ja velka

• Suomalaisten ja pohjoismaalaisten aikuisten mediaanivarallisuus on karkeasti samaa tai hieman korkeampaa tasoa kuin yhdysvaltalaisten, vaikka USA:ssa keskimääräinen (mean) varallisuus on paljon suurempi superrikkaiden vuoksi.
• USA:n valtionvelka per asukas (reilusti yli 100 000 USD/hlö) on moninkertainen verrattuna Suomeen ja muihin Pohjoismaihin (noin 30 000 € luokkaa/hlö).
• Lisäksi USA:ssa kotitalousvelkaa (opintolainat, luottokorttivelat, sairaalalaskut) on monilla huomattavasti enemmän suhteessa tuloihin kuin Pohjoismaissa.

Yhdistelmä “kohtalainen mediaani, erittäin korkea julkinen ja yksityinen velka, suuret varallisuuserot” tarkoittaa, että merkittävä osa amerikkalaisista elää ilman turvamarginaalia, vaikka huippurikkaat nostavat maan keskiarvolukuja.

Hyvinvointipalvelut ja riskit
Pohjoismaissa suuri osa siitä, mistä amerikkalaisen pitää maksaa markkinahintaan (tai velalla), rahoitetaan veroilla ja tarjotaan julkisina palveluina.

• Terveydenhuolto: USA:ssa terveysmenot per asukas ovat maailman huippua, mutta rahoitus tulee suurelta osin vakuutuksista, työnantajamaksuista ja omavastuista; sairaus voi romahduttaa keskiluokkaisenkin talouden. Pohjoismaissa verorahoitteinen järjestelmä tekee hoidon rajakustannuksesta yksilölle hyvin matalan ja suojaa varallisuutta.
• Koulutus: USA:ssa korkeakoulutus on kallista, ja opiskelijavelat ovat iso osa nuorten ja keski-ikäisten taseita. Pohjoismaissa maksuton tai lähes maksuton koulutus ja opintotuki pienentävät velkataakkaa ja lisäävät sosiaalista liikkuvuutta.
• Lastenhoito ja vanhustenhoito: USA:ssa nämä ovat usein kalliita markkinapalveluja, jotka syövät merkittävän osan kotitalouden tuloista, kun taas Pohjoismaissa subventoidut päivähoito- ja hoivapalvelut pienentävät perheiden pakollisia menoja.

Kun nämä palvelut arvotetaan rahassa, pohjoismainen malli nostaa käytettävissä olevan “nettohyvinvoinnin” selvästi pelkkää varallisuuslukua korkeammalle.

Rakenteelliset erot: turvaverkko vs. “omillaan selviäminen”

• USA:ssa taloudellinen riski on yksilöllä: jos sairastuu, menettää työnsä tai syntyy hoivatarve, kustannukset tulevat pitkälti omalle tai perheen kontolle. Siksi saman tason mediaanivarallisuus ei tarkoita samaa turvaa kuin Suomessa.
• Pohjoismaissa suuri osa näistä riskeistä on sosiaalistettu: julkinen sektori ja pakolliset sosiaalivakuutukset (ml. työeläkkeet) kantavat ison riskin, mikä mahdollistaa pienemmän yksityisen varallisuuspuskurin ilman, että hyvinvointi romahtaa kriisissä.

Taloudellisesta turvallisuudesta puhuttaessa “paljas” mediaanivarallisuus on siis amerikkalaiselle harhaanjohtava mittari: ilman vahvaa julkista turvaverkkoa sama varallisuustaso ostaa vähemmän turvaa ja palveluja kuin Suomessa tai muissa Pohjoismaissa.

Johtopäätös: “köyhyys” rakenteen, ei vain euromäärien kautta
Jos tarkastellaan:

• mediaanivarallisuus ≈ samaa luokkaa tai hieman pohjoismaiden yläpuolella
• valtava valtionvelka per asukas
• suuret tulo- ja varallisuuserot sekä ohut julkinen turvaverkko

niin tavallinen amerikkalainen on taloudellisesti selvästi haavoittuvampi kuin tyypillinen suomalainen, ruotsalainen, norjalainen tai tanskalainen, joilla on verojen kautta rahoitettu kattava hyvinvointivaltio. Tässä mielessä arvio, että “jenkit ovat melko köyhiä” suhteessa pohjoismaiseen turvattuun keskiluokkaisuuteen, osuu varsin hyvin – etenkin riskien ja arjen kustannusten näkökulmasta, ei pelkkien bruttovarallisuuslukujen perusteella.

 

[vierailija]

Eläkevarat: Suomi vs. USA

Eläkejärjestelmä vääristää vertailua:

• Suomessa lakisääteiset työeläkevarat ovat rahastoituja ja erittäin suuria suhteessa kansantalouteen, mutta ne eivät näy yksilön “varallisuutena” mediaaniluvuissa, koska varat ovat eläkeyhtiöissä eikä kotitalouden taseessa. Silti ne käytännössä jatkavat palkkaa eläkkeellä ja ovat merkittävä, julkisen sääntelyn suojaama tulovirta.
• USA:ssa suuri osa eläkesäästämisestä on yksilön nimissä (401k, IRA jne.), ja nämä näkyvät kotitalouksien varallisuustilastoissa; lisäksi se, jolla ei ole varaa säästää, jää käytännössä heikommalle turvalle. Tämä nostaa amerikkalaista mediaanivarallisuutta “näennäisesti” todellista korkeammaksi, koska siihen on sisällytetty osa tulevaa eläketurvaa, joka Suomessa näkyy eläkerahastoissa erillään.

Kun siis laitetaan vierekkäin:

• pohjoismaalainen mediaanivarallisuus (ilman rahastoituja työeläkevaroja)
• yhdysvaltalainen mediaanivarallisuus (sisältäen yksilöllisiä eläkesalkkuja)

ja lisätään päälle:

• Suomen ja muiden Pohjoismaiden suuret työeläkerahastot ja vahva lakisääteinen eläkkeensuoja
• matalat terveys- ja koulutusmenot yksilölle sekä subventoitu hoiva

niin tavallisen pohjoismaalaisen “todellinen” taloudellinen asema on kokonaisuutena selvästi vahvempi ja riskit pienemmät kuin keskivertoamerikkalaisella.

Korjattu yhteenveto

• USA:n mediaanivarallisuus on alempi ja Yhdysvaltain varallisuus on jakautunut erittäin epätasaisesti, ja iso osa varallisuudesta on huippurikkailla.
• Pohjoismaiden luvut aliarvioivat todellista turvaa, koska lakisääteiset työeläkevarat eivät näy mediaanivarallisuudessa, vaikka ne toimivat käytännössä erittäin vahvana “elinkorkona” työuran jälkeen.
• Kun huomioidaan:
  • mediaanivarallisuus
  • suuret rahastoidut eläkevarat ja eläkkeiden turva
  • matalat yksilön terveys-, koulutus- ja hoivakulut
  • sekä USA:n huomattavasti suurempi valtionvelka ja kotitalouksien velkariskit

on perusteltua sanoa, että taloudellisessa turvallisuudessa ja arjen riskienhallinnassa tavallinen suomalainen tai muu pohjoismaalainen on keskimäärin selvästi “rikkaampi” ja turvatumpi kuin tavallinen amerikkalainen, vaikka USA:n bruttovarallisuus ja BKT-luvut näyttävät näyttävämmiltä.

 

[vierailija]

Eläkevarat: Suomi vs. USA

Eläkejärjestelmä vääristää vertailua:

• Suomessa lakisääteiset työeläkevarat ovat rahastoituja ja erittäin suuria suhteessa kansantalouteen, mutta ne eivät näy yksilön “varallisuutena” mediaaniluvuissa, koska varat ovat eläkeyhtiöissä eikä kotitalouden taseessa. Silti ne käytännössä jatkavat palkkaa eläkkeellä ja ovat merkittävä, julkisen sääntelyn suojaama tulovirta.
• USA:ssa suuri osa eläkesäästämisestä on yksilön nimissä (401k, IRA jne.), ja nämä näkyvät kotitalouksien varallisuustilastoissa; lisäksi se, jolla ei ole varaa säästää, jää käytännössä heikommalle turvalle. Tämä nostaa amerikkalaista mediaanivarallisuutta “näennäisesti” todellista korkeammaksi, koska siihen on sisällytetty osa tulevaa eläketurvaa, joka Suomessa näkyy eläkerahastoissa erillään.

Kun siis laitetaan vierekkäin:

• pohjoismaalainen mediaanivarallisuus (ilman rahastoituja työeläkevaroja)
• yhdysvaltalainen mediaanivarallisuus (sisältäen yksilöllisiä eläkesalkkuja)

ja lisätään päälle:

• Suomen ja muiden Pohjoismaiden suuret työeläkerahastot ja vahva lakisääteinen eläkkeensuoja
• matalat terveys- ja koulutusmenot yksilölle sekä subventoitu hoiva

niin tavallisen pohjoismaalaisen “todellinen” taloudellinen asema on kokonaisuutena selvästi vahvempi ja riskit pienemmät kuin keskivertoamerikkalaisella.

Korjattu yhteenveto

• USA:n mediaanivarallisuus on alempi ja Yhdysvaltain varallisuus on jakautunut erittäin epätasaisesti, ja iso osa varallisuudesta on huippurikkailla.
• Pohjoismaiden luvut aliarvioivat todellista turvaa, koska lakisääteiset työeläkevarat eivät näy mediaanivarallisuudessa, vaikka ne toimivat käytännössä erittäin vahvana “elinkorkona” työuran jälkeen.
• Kun huomioidaan:
  • mediaanivarallisuus
  • suuret rahastoidut eläkevarat ja eläkkeiden turva
  • matalat yksilön terveys-, koulutus- ja hoivakulut
  • sekä USA:n huomattavasti suurempi valtionvelka ja kotitalouksien velkariskit

on perusteltua sanoa, että taloudellisessa turvallisuudessa ja arjen riskienhallinnassa tavallinen suomalainen tai muu pohjoismaalainen on keskimäärin selvästi “rikkaampi” ja turvatumpi kuin tavallinen amerikkalainen, vaikka USA:n bruttovarallisuus ja BKT-luvut näyttävät näyttävämmiltä.

..se siitä amerikanmallin paremmuudesta !

 

[vierailija]

Karkeat arviot yksityisestä velasta per asukas

Nämä ovat pyöristettyjä suurusluokkia uusimpien kotitalousvelka- ja yksityinen velka/BKT -tietojen perusteella, muunnettuna euroiksi.

Suomi: kotitalouksien velkaa noin 40 000–45 000 € per asukas.

Ruotsi: yksityistä velkaa noin 240% BKT:stä; tämä vastaa tyypillisesti selvästi Suomea suurempaa velkaa per asukas, karkea taso 60 000–80 000 € per asukas, kun lasketaan kotitaloudet ja yritykset yhteen.

Norja: pohjoismaisen tason ja hyvin velkaisten kotitalouksien perusteella luokkaa 70 000–90 000 € per asukas (sekä asuntolainat että yritysvelka ovat suuria, mutta tarkka yhdistelty luku ei ole avoimesti saatavilla).

Tanska: kotitaloudet ovat erittäin velkaisia kansainvälisesti; yksityinen velka/BKT on korkealla, joten taso on todennäköisesti 80 000–100 000 € per asukas, kun huomioidaan myös yritykset.

Yhdysvallat: yksityinen velka (kotitaloudet + yritykset) on globaalisti suurimpia; suhteessa väestöön taso liikkuu tyypillisesti 70 000–100 000 € per asukas, riippuen kurssista ja tarkasta vuodesta.

 

[vierailija]

Usan velkaantuminen pienenee nyt kun Usa luopuu Euroopan puolustamisesta.

Aika sitten näyttää miten vihervasemmistolainen Eurooppa pärjää sotaan valmiin Venäjän kanssa.

 

[vierailija]

Eläkevarat: Suomi vs. USA

Ei jenkeissäkään lasketa sosiaaliturvaa mukaan henkilökohtaiseen talouteen. Ja vastaavasti Suomessa lasketaan yksityinen eläkesäästäminen. Täytyy ymmärtää, että Suomessa eläke on sosiaaliturvaa ja jenkeissä miljoonat eläkeläiset saavat myös sosiaaliturvaa, joka on siis ihan samanlainen eläke kuin Suomen eläke. 401k taas on yksityinen eläkesäästötili, johon ihmiset sijoittavat vapaaehtoisesti työuransa aikana saadakseen lisäeläkettä.

Eli 401k ei ole sama asia kuin Suomen työeläke. OASDI eli sosiaaliturva on sama asia kuin Suomen työeläke.