Me miehen kans siirrytään omiin rahatalouksiin ensi vuoden aikana.

[2009]

Kesäkuun loppuun hoidetaan kaikki kulutuslainat veks ja sitten jaetaan omaisuus, poistetaan oikeus toisten tileihin ja katsokaa: olen itsenäinen nainen

Ollaan yhdessä, mutta sovitaan paperilla siitä mistä kumpikin vastaa, omaisuus jaetaan ihan virallisesti, alan maksamaan vuokraa miehelle, mies ottaa kaikki velat itselleen. etc.

Minulle ei sovi yhteisrahatalous, se suoraan sanottuna vituttaa minua............. haluan itse päättää omista asioistani ilman, että kenenkään tarvitsee olla mitään mieltä päätöksistäni.

Ps. omistan aika paljon kitisevän miehen :O)

Pss. näin luulen avioliiton pelastuvan ja niin mieskin. Just oli iloinen, että pääsee kaupassakäynnistä samalla

 

[hmm]

ahaa

 

[mie]

Hyvä, hyvä!!
Pari kysymystä... Onko teillä lapsia? Miten lasten kulut maksetaan? Onko teillä omistusasunto, josta lainaa? Miten asunnon lainat jaetaan ja mikä on omistussuhteenne. Onko teillä iso ero tuloissa?

 

[Tsaari]

Justiinsa

 

[ap]

Hyvä, hyvä!!
Pari kysymystä... Onko teillä lapsia? Miten lasten kulut maksetaan? Onko teillä omistusasunto, josta lainaa? Miten asunnon lainat jaetaan ja mikä on omistussuhteenne. Onko teillä iso ero tuloissa?

On lapsia, minä vastaan kaikista lasten menoista. On omistusasunto ja se siirtyy miehelle velkoineen, minä saan jotain muuta omaisuutta tilalle, autot on molemmilla omat.

Tuloero on jotain 20 000?/vuosi miehen hyväksi. Mutta tuon koko shown jälkeen olen taloudellisesti riippumaton, minulle jää omaisuutta kohtalaisen paljon ja mies ei ikinä enää vingu, joka on toiseksi tärkeintä. Kaikkein tärkeintä on taloudellinen riippumattomuus.

 

[mie]

Joo, eiku sitä vaan meinasin, että katsokaa nuo omistussuhteet tarkkaan, ettei tule verottajalta mitään nootteja, että olisit lahjoittanut osuutesi talosta miehelle. Tehkää siis ihan viralliset kauppakirjat... niin varmaan meinasittekin.
Teettekö muuten samalla avioehdon?

 

[ap]

Joo, eiku sitä vaan meinasin, että katsokaa nuo omistussuhteet tarkkaan, ettei tule verottajalta mitään nootteja, että olisit lahjoittanut osuutesi talosta miehelle. Tehkää siis ihan viralliset kauppakirjat... niin varmaan meinasittekin.
Teettekö muuten samalla avioehdon?

Itseasiassa meinattiin tehdä tämä niin, että erotaan paperilla ja hoidetaan osituksena tuo, jolloin verottajaa se ei kai kiinnostaisi, koska saadaanhan me omaisuus jakaa kai miten halutaan.

Yhteiselo jatkuisi, mutta vähän aikaa pitäisi pitää osoite jossain muualla, ettei näytä liian selvästi siltä, että erottiin vain raha-asioiden vuoksi.

 

[mie]

Itseasiassa meinattiin tehdä tämä niin, että erotaan paperilla ja hoidetaan osituksena tuo, jolloin verottajaa se ei kai kiinnostaisi, koska saadaanhan me omaisuus jakaa kai miten halutaan.

Yhteiselo jatkuisi, mutta vähän aikaa pitäisi pitää osoite jossain muualla, ettei näytä liian selvästi siltä, että erottiin vain raha-asioiden vuoksi.

Hmmm... mun mielestä ton voi helpomminkin hoitaa kuin eroamalla... siinähän on puolen vuoden harkinta-aikakin. Eikä se muuten ole mitenkään kiellettyä, että eroaa ja silti asuu samassa osoitteessa koko ajan.
Te voitte siirtää asunnon miehen nimiin ja teette siitä velkakirjan, jolloin verottajalla ei ole nokan koputtamista. Mun mielestä kannattaa mennä vaikkapa pankkiin ihan avoimesti jutteleen ja kysymään neuvoa, miten kannattaa toimia, jotta säästyy noilta verotuksellisilta jutuilta. Ei toi oo mikään hys-hys juttu, vaan ihan avoimestikannattaa selvittää miten menee. Jos sitten kuitenkaan tämä järjestely ei avioliittoanne pelastaisi, olisi asiat selvänä eroakin silmälläpitäen.
Jos eroatte vain paperilla, joudutte silti tekemään paperit lastenkin huoltajuudesta ym...

 

[ap]

Itseasiassa meinattiin tehdä tämä niin, että erotaan paperilla ja hoidetaan osituksena tuo, jolloin verottajaa se ei kai kiinnostaisi, koska saadaanhan me omaisuus jakaa kai miten halutaan.

Yhteiselo jatkuisi, mutta vähän aikaa pitäisi pitää osoite jossain muualla, ettei näytä liian selvästi siltä, että erottiin vain raha-asioiden vuoksi.

Hmmm... mun mielestä ton voi helpomminkin hoitaa kuin eroamalla... siinähän on puolen vuoden harkinta-aikakin. Eikä se muuten ole mitenkään kiellettyä, että eroaa ja silti asuu samassa osoitteessa koko ajan.
Te voitte siirtää asunnon miehen nimiin ja teette siitä velkakirjan, jolloin verottajalla ei ole nokan koputtamista. Mun mielestä kannattaa mennä vaikkapa pankkiin ihan avoimesti jutteleen ja kysymään neuvoa, miten kannattaa toimia, jotta säästyy noilta verotuksellisilta jutuilta. Ei toi oo mikään hys-hys juttu, vaan ihan avoimestikannattaa selvittää miten menee. Jos sitten kuitenkaan tämä järjestely ei avioliittoanne pelastaisi, olisi asiat selvänä eroakin silmälläpitäen.
Jos eroatte vain paperilla, joudutte silti tekemään paperit lastenkin huoltajuudesta ym...

Varmaan aletaan selvittämään kaikkia noita tässä, meillä on harkinta-aika jo menossa, kun ollaan tätä suunniteltu jo pitkään.

Meillä on aika paljon muutakin omaisuutta, joten pitää kysellä pankistakin mitä mieltä ovat, verottajaltakin voi kuulemma pyytää ennakkopäätöksen.

Avioeroa haetaan siis vain tämän vuoksi, ei siksi että haluaisimme erota oikeasti eikä siksi, että haluttaisiin jotain tukia saada.

 

[vieras]

Jos sun miehes kitisee nyt kaikesta, mites sitten kun asut HÄNEN kodissaan, HÄNEN säännöillään? Sulla ei sitten hirveästi sanavaltaa siihen enää ole.

 

[ap]

Jos sun miehes kitisee nyt kaikesta, mites sitten kun asut HÄNEN kodissaan, HÄNEN säännöillään? Sulla ei sitten hirveästi sanavaltaa siihen enää ole.

Hän syö sitten MINUN ruokiani se tasoittakoon asian.

 

[vieras]

Jos sun miehes kitisee nyt kaikesta, mites sitten kun asut HÄNEN kodissaan, HÄNEN säännöillään? Sulla ei sitten hirveästi sanavaltaa siihen enää ole.

Hän syö sitten MINUN ruokiani se tasoittakoon asian.

Juu, kelasin vaan, kun muutamissa pariskunnissa, jotka asuvat toisen vuokraamassa/omistamassa asunnossa, tuo on kesto aihe mikä vedetään aina riidan tullen esiin. Mutta hyvä jos teillä se ei sun mielenrauhaan vaikuta.

 

[KullanMurutx4]

no sepä on teiä asia :/

 

[sh-äiti]

Mä en voisi koskaan kuvitellakaan että vaikka naimisissa ollaan niin olisi yhteinen tili. Ei todellakaan minun luoneteelle sovi. Itse olen kotihoidontuella ja mies yrittäjä. Tuloerot on ihan huisin isot. Meillä kulut on jaettu suurinpiirtein puoliksi, ja jos en pysty huolehtimaan osuudestani ajattelen että töihin on lähdettävä, en osaa elää siivellä, tunnen että minun on kannettava korteni kekoon samalla lailla kuin miehenikin.