matkalle

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja ilman vauvaa
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
I

ilman vauvaa

Vieras
heippa!

Miehini kanssa ollaan suunniteltu häitä ensi kesälle. Meillä on esikoisen laskettu aika maaliskuun alussa, joten vauva olisi kesällä puolivuotias. Mieheni haluaisi lähteä heti häiden jälkeen häämatkalle - ja kaksistaan.

Ehdottelin, että otetaan appivanhemmat mukaan, niin sitten olisi vauvan kanssa helpompi lähteä, koska tuolloin jäisi kahden keskistä aikaakin, kun on hoitajat mukana. Eikä imetykseenkään tulisi taukoa.

Siippani ei tuosta ollut kovin innoissaan ja nyt kyselisinkin, että missä vaiheessa vauvan kannalta olisi mahdollista/järkevää/turvallista olla viikko / pitkä viikonloppu erossa vanhemmistaan???

Ja ylipäätään tarvisin mielipiteitä siitä, että onko häiden järkkäily ja hääpäivän viettäminen ylipäätään mahdollista kun on noin pieni nyytti olemassa.
 
On sulla kyllä aika itserakas mies jos haluu jättää lapsensa viikoksikin toiselle hoitoon. Appivanhemmat vaan mukaan, jotta koko perhe pääsee matkalle ja vauva saa tissiruokaa, toki korvikkeellakin kyllä eläisi..
 
No onpas tosi itserakasta, jos haluaa häämatkalle ilman vauvaa. Hääyöhän olisi mukava viettää perhepedissä?!?

Minusta olisi ihanaa, jos mieheni haluaisi olla hetkenkin kanssani kahden.

Mutta en kyllä osaa vastata ap:n kysymykseen. Melko pienikin vauva voi varmaan olla pari päivää hoidossa, jos ei vierasta eikä muita ongelmia ole.
 
No huh... en kyllä jättäis mun 4,5 kk:n ikäistä vauvaani pitkäksi aikaa isovanhemmille hoitoon. 3 kk:n iässä poika oli hoidossa vajaa 18 tuntia isovanhemmillaan, yön yli. Muuten ei ole ollut hoidossa kuin max 6 tuntia. Muille en jättäisi, mutta isovanhemmat ovat hoitaneet poikaa jo ihan pienestä pitäen, ja poika on vissiin tottunut heihin. Tosin viimeisen kuukauden aikana on alkanut hieman vierastaa heitäkin, mutta tottuu kuitenkin pian.

Ehkäpä kumppanisi ei vielä oikein osaa aavistaa, millaista pienen vauvan kanssa oleminen on. Kun lapsi on syntynyt, voi suhtautuminen hieman muuttua. Ei sitä tiedä myöskään, millainen tapaus uusi tulokas on. Ehkei se viihdykään isovanhempienne hoivissa, on ehkäpä keskimääräistä riippuvaisempi teistä jne..
 
Älkää päättäkö asiaa ennen kuin vauva on syntynyt, et voi tietää vielä pystytkö jättämään vauvaa. Nyt voi tuntua, että pystyt mutta äidinvaisto on voimakas tunne ja saattaa olla, että vaikka menisitkin et pystyisi sekuntiakaan nauttimaan matkasta.
Saatat myös imettää vauvaa vielä silloin.
Itse en jättäisi noin pientä vauvaa, vasta n. 2-3 vuotias alkaa ymmärtää, että äiti tulee takaisin.
 
En pystynyt jättämään viikoksi edes 9kk vanhaa vauvaani vaikka matkan luonne olisi hieman sitä vaatinut..vauva vaan mukaan! Ehdottomasti. On liian pitkä aika olla erossa vanhemmistaan.

Voi mikä mies sinulla on...
 
Olen samaa mieltä edellisten kanssa; jos matka on pitempi (viikko) ota vauva mukaan. Lomasi on muuten osittain epäonnistunut huonon omatunnon ja huolen vuoksi, eikä noilla fiiliksillä honeymoon onnistu. Tämän pitäisi riittää motivoimaan miehesi kannattamaan ajatusta ;)

Samoin jos imetät, pitkä matkasi on tuskaa ilman vauvaa oli sitten pumput mukana tahi ei. Ja puolivuotias on vielä liian pieni vierotettavaksi, jos imetys onnistuu.

Itse lähtisin viikonloppumatkalle loppukesästä, mutta muista vauvan kanssa, että heinä/elokuu on TOSI kuumat Etelä-Euroopassa.
 
ehdottomasti huono idea. itse en pystyisi puolivuotiaastani olemaan erossa kuin muutaman tunnin kerrallaan. ennen lapsen syntymää sitä ei pysty edes kuvittelemaan miten vahva emotionaalinen ja fyysinen side vauvan ja äidin välillä on. siis vauva matkalle mukaan! suosittelen kohdetta joka on korkeintaan 3-4 h lentomatkan päässä ja jossa pystyy helposti liikkumaan rattaiden kanssa.
 
Moi
Mielestäni voit jättää 6kk vauvan viikoksi esim. äitisi hoitoon jos et enää imetä. Kunhan rutiini ja toivon mukaan hoitopaikka (oma koti) pysyvät samana kyllä se onnistuu. Itse jouduin tekemään näin ja vauva sekä mummi pärjäsivät oikein hyvin, ennemminkin oma itsetuntoni ( ja muut) soimasivat minua. Tosi on että voi olla ettet pysty jättämään vauvaasi joten sitten vaan käärö mukaan!
Tsemppiä! Älä ota tunnontuskia muilta näistä asioista, kaikki syyllistävät sinua aina äitinä teet niin tai näin, tee kuitenkin niinkuin itse parhaaksi näät, hääyö on toivottavasti sinulla vai kerran! Onnea!
 
Hääyö on joka yö, aivan tavallinen yö! eihän siinä mitään kummallista ole! naimisiin meno on luonnollinen juttu ja ei se muuta mitään, siksi olisi tervettä ottaa se jo hankittu vauva mukaan.
Kyllä oman mukavuuden vuoksi puolivuotiaan hoitoon jättäminen on mielestäni aika sairasta. En kuitenkaan usko että pystyt siihen kun vauva on syntynyt.
Arjesta pitää tehdä sellainen että odotukset naimisiin menoon ja hääyöhön eivät ole pienen tytön prinsessasadusta vaan normaalin aikuisen ihminen ajatuksia.

t.onnellisesti naimisissa ja vauvan äiti, joten en ole katkera vaan realisti
 
Tiedän pariskunnan jonka häissä lapset oli sysätty takimmaiseen pöytään syrjään ja pois tieltä jotta äiti sai leikkiä prinsessaa. Pahennustahan se herätti ja suorastaan kuvotusta. En voi ymmärtää miksei rakkaat lapset ole äidin ja isän kanssa nauttimassa päivästä? todella lapsellista. Ikäänkuin äiti ja isä olisi hävennyt lapsiaan!

 
Enpä meinannut uskoa silmiäni kun luin viestin. Vai oikein oli sysätty pois tieltä. Miten niin?

Etenkin kun totuus on se että tuskin ne rakaat lapset paljonkaan nauttii, tuollaisista koko päivän, illan, yön juhlista! raskaita tilaisuuksia ne pienille on, kun alkaa väyttämään, nälättämään, leikittämään ja kiukuttamaan ja aivan varmasti juuri häävalssin, kakunleikkaamisen aikana.

Ei isoja juhlia voi suunnitella pelkästään lapsien tarpeita ajatellen ja niiden mukaan. Täytyy myös ajatella häävieraiden viihtymistä, häävieraita myös tanssitetaan, kierrettään keskustelemassa eri pöydissä, hyvien tapojen mukaisesti.

Varmasti lapset saavat olla mukana ""juhlimassa"" mutta juhlaetikettiä ei voi sysätä totaalisesti syrjään.

Tuo on loistava ratkaisu ja lapset viihtyy paremmin ""lapsien pöydässä"", on viihdyttäjä vieressä (tai luulisin että joku oli lapsenvahtina), ruokaa saatavilla ""tarpeen mukaan"" jne.. Tuskin lapsilla mitään porttikieltoa vanhempiensa luo, juhlien ajaksi oli annettu!!

 
Häävieraat kylläkin pitivät kaikki aivan outona pariskunnan ratkaisua. Miksei lapset saaneet edes käydä äidin ja isän luona? miksi lapsia piti ikäänkuin hävetä? todella lapsellista! Naimisiin menee kaksi ihmistä ja lapset ovat rakkaimpia maailmassa, ei prinssin ja prinsessan leikkiminen. Jos on lapsia, voi järjestää aikuismaiset häät ja antaa lasten olla vanhempien kanssa, vaikka hoitajan kanssa.

En voi ymmärtää miten aikuiset ihmiset voi olla niin lapsellisia ja tyhmiä. Jos haluaa olla häissä ilman lapsia niin eikö voi mennä naimisiin ennen lapsien tekemistä? ei tarvitse sitten hävetä ja sysätä lapsia pois.

Mitä juhlaetikettiä? pitääkö häät mennä jonkin kaavan mukaan? ai että olis raskas elämän jos pitäis noudattaa jotain kaavaa!

Juhlat pitää suunnitella juuri niin että lapsilla on kivaa ja mukava olla jos äiti ja isä menevät naimisiin. Itse en kaipaa olla prinsessa joka hylkää omat lapsensa kun on juhlat.
 
naurattaa vieläkin jonkun aiemman kommentti tässä ketjussa tuosta hääyöstä, jotenkin silleen että vauva pilaa hääyön...siinä vaiheessa jos pariskunnalla on yhteisiä lapsia niin on varmaan se suurin jännitysmomentti jo hääyön suhteen mennyt ajat sitten. siis hääyöt oli jänniä ehkä silloin joskus mennessä maailmassa toissa vuosisadalla kun mentiin neitseinä vihille!!! nykyään taitaa useimmille vastavihityille maistua hääyönä parhaiten uni kun häävalmisteluiden uuvuttamina ja pitkän päivän juhlineina lopulta kaatuvat sänkyyn...
 
No kyllä vaan on todella itsekästä jättää puolivuotias vauva hoitoon viikoksi, oli syy mikä tahansa. Jos mun mies rupeaisi moista vaatimaan, saisi mennä yksinään naimisiin. LAPSEN tarpeet tulevat ensin, ei miehen. Sillä siisti. Tästä ei kukaan voi olla eri mieltä. Itse olet itsekäs sika, enkä ihmettele, ettei miehesi halua olla kanssasi kahden.
 
Jaahas, menkääpä katsomaan telkkarista Täydellisiä naisia, jos saisitte vielä vähän lisää täydellisyyden mallia. Käytöstavat tosin kyllä olisi sukukypsään ikään mennessä pitänyt jo oppia: sioittelu ei liene kovin kypsää eikä neitsytmariamaista käytöstä.

Ap:lle: Ei kannata kysyä tällä forumilla yhtään mitään keneltäkään, jos asiallista vastausta kaipaat. Itse tiedät parhaiten sitten, kun tapaat vauvasi ja tutustut omiin tuntemuksiisi.
 
olipas täällä tiukkapipoista kommenttia! Toi hääjuttu kuulostaa kauhealta, vai että kaikki vieraat ihan paheksuivat kun hääpari koitti piilottaa hävettävät lapsensa...heh.

Ap, tee just niinkuin itsestäsi silloin tuntuu hyvältä. Syyllistystä ja marttyriäidin roolia tungetaan joka puolelta teit niin tai näin, sen tulet kyllä huomaamaan.

Mun mielestä ei kuulosta ollenkaan sairaalta jos vanhemmat haluaa joskus olla kahdestaan lapsen syntymän jälkeenkin, päinvastoin! Olisikohan eroja vähemmän, jos äidit viitsisivät lapsen saatuaan vielä muistaa että mies ja muu maailma on yhä olemassa? Ettei jäätäisi vuosikausiksi kuplaan johon ei mahdu kuin vauva, tissit ja kakkavaipat. Vanhempien suhde on koko perheen ""selkäranka"" ja sitä pitää vaalia. Se on lastenkin etu.

Jos hoitaja on tuttu, en usko että lapsi edes ""tajuaa"" että tilanteessa on mitään outoa. Ymmärrän hyvin miestäsi. Telmi siinä sitten vaimon kanssa kun vauva huutaa ja anoppi koputtelee ovella...
 
Minusta sitä AP:n miestä on turhaa tässä vaiheessa mollata. Ei kukaan mies tässä vaiheessa tajua että minkälaista se on kun on vauva. Ei meillä ainakaan, vaikka nyt onkin niin hyvä ja huolehtiva isukki.
Meillä on nyt puolivuotias vauva. Voisin jättää hänet hoitoon pariksi yöksi (ja niin teenkiin kun lähden kohta kavereiden kanssa Pariisiin, mutta vaavi jää isän hoitoon), mutta en raaski jättää viikoksi. Eli jos olisin lähdössä viikon lomalle ja haluaisin kahdenkeskistä aikaa myös mieheni kanssa, ottaisin hoitajat (omat tai appivanhemmat) mukaan. Mutta pitkä viikonloppu menisi jo ilman vauvaa, varsinkaan kun en imetä.
 
no en todellakaan olisi alle vuoden vanhasta erossa kuin korkeintaan yhden yön, pikkuinen kaipaa vanhempiaan ja kun vanhempien suhde on vakaalla pohjalla, ei moisia irtiottoja kahdestaan tarvita, vauva kulkee luonnollisesti vanhempien mukana.
 
myös sitä mieltä että sitten sen vasta tietää kun vauva on syntynyt. Me mentiin naimisiin kun esikoinen oli 5kk ikäinen eikä lähdetty häämatkalle vaan päätettiin tehdä se sitten myöhemmin. On sittemmin jäänyt tekemättä.. mutta ehkä vielä joskus. En millään olisi pystynyt olemaan niin pitkää aikaa erossa vauvasta! Tosin en pystyisi vieläkään ja tämä ""vauva"" on jo 2v8kk ;)

Häitten järjestelystä vauvan kanssa niin se onnistuu kyllä ihan hyvin kunhan on apujoukkoja! Varsinkin kun on ensimmäinen lapsi vasta. Tsemppiä vaan :)
 
Tiedät sitten, kun tapaat vauvasi. Epäilen, että et pysty olemaan viikkoa erossa.
Meidän poika on ollut useasti yhden yön mummoillaan hoidossa, ja se on kyllä maksimi. Poika nyt 7kk. Noista yhden yön reissuistakin jää aikamoinen morkkis, tosin turhaan.
Viikkoa en viitsi edes ajatella, noin pieni ""unohtaa"" jo viikossa vanhempansa.
 
Olen täysin samaa mieltä kuin muut asiallisesti vastanneet, eli tiedät paremmin ensi keväänä!

Meillä on puolivuotias tyttö jota en imetä, mutta yhdenkin yön ero on vaikeaa - siis omatunnolleni! =) Viikonloppumatka olisi varmasti mahdollinen ja erityisesti rentouttava, mutta viikkoa en pystyisi olemaan poissa.

Tiedä sitten miten jännittäviä öitä edes vietettäisiin, kun kerrankin on mahdollisuus nukkua läpi yön, heh. Oikea hääyökin meni nukkuessa todella pitkän päivän jälkeen!

Minusta myös tuntuisi oudolta ottaa isovanhemmat mukaan kuhertelulomalle... ;D Joillekin se on varmasti toimiva ratkaisu.
 
Moro,

itsenikin äidin suojeluvaisto yllätti ja lapsemme 1v3kk eikä ole paria tuntia pidempään vielä äitistään erossa ollut. Lisänä jopa imetän vielä, vaikka aikanaan päätin etten kauaa viitti yrittää, sillon ku näytti hassulta ison lapsen imetyskin... Katsokaa rauhassa miltä tilanne näyttää ja mikä sopii toiselle ei taas toiselle sovi.
 
Olen kuullut aika hyvästä säännöstä:
niin monta kuin on ikävuosia voi lapsi olla öitä ilman vanhempia eli 1-vuotis yhden yön ja 2-vuotias kaksi yötä.

Meillä oli häät ristiäisten yhteydessä, kun nyytti oli 2kk, mutta ne oli pienimuotoiset ja vain lähimmät ihmiset kutsuttuna. Meillä oli vauva täysimetyksellä silloin, joten välillä imetin vauvaa.

Me lähdemme häämatkalle puolivuotiaan kanssa yhdessä ja otamme minun vanhempani ja siskoni miehensä kanssa mukaan, jotta jää aikaa vain meille kahdestaankin.
 
Meillä oli samankaltainen tilanne, kun olin raskaana(häämatka tosin oli tehty jo vuosi takaperin). Mieheni oli jo pitkään puhunut, että syksyllä haluaa jonnekin lämpimään rentoutumaan rankan työn vuoksi. Ja mielellään kaksistaan. ""Vauvanhan voi jättää isovanhemmille, kyllä ne pärjää."" Sanoin hälle joka kerta, että en lähde mukaan ilman vauvaa, joka olisi sillon vajaa 3 kk. Vauva syntyi ja mieheni mieli muuttui saman tien. Eipä hänkään minnekään halunnut lähteä ilman vauvaa. Kävästiin siis olemassa viikko etelän auringossa pikkukultamme kanssa. Ja hienosti meni reissu, vaikka vähän aluksi arvelutti lähteä niin pienen kanssa. Jos se matka olisi ollut häämatkamme, en varmasti olisi kokenut vauvan pilanneen yhtikäs mitään, päin vastoin, vaikka biitsille emme nahkaamme käristämään päässeetkään :)
 

Similar threads

I
Viestiä
9
Luettu
559
Lapsen saaminen
Hyvä kommentti
H

Yhteistyössä