E
epäonnistunut yksilö
Vieras
Siinäpä vasta kysymys. Olen aina ollut niitä ihmisiä, joiden mielestä koko 'sairautta nimeltä masennus' ei ole edes olemassa vaan se on vain tekosyy aina jollekin muulle kuten laiskuudelle ja että ihmisen pitäisi vain ottaa itseään niskasta kiinni. Olen aina ollut myös erittäin ahkera, koskaan en ole tenttiä tai koetta reputtanut (enkä kovin usein saanut edes huonoja arvosanoja). Nyt neljä vuotta putkeen olen jättänyt kesälomat muille ja opiskellut jopa viikonloppuisin, usein arkenakin iltamyöhään.
Nyt minulla on kuitenkin syksystä asti mennyt huonommin ja huonommin. Jo silloin mietin että ihan kuin sabotoisin itseäni, kun en saa mitään tehtyä vaikka pitäisi ja mietin missä vika. Tänään olisi yksi iso tentti. Olin lukenut siihen äärimmäisen huonosti ja kaiken lisäksi vasta eilen illalla tajusin että siihenhän kuuluu n. 200 sivua lisää materiaalia mitä en ollut edes vilkaissut En vain ollut ottanut tarpeeksi hyvin selvää! Sain illalla hermoromahduksen - kai, en oikein tiedä millainen sekään on mutta itkin vain enkä edes oikein jaksanut liikkua ja jäin tänään vain nukkumaan - mies minut äsken raahasi sängystä ylös kahvitunnillaan. Se tentti siis olisi tänään mutten mene, makaan vain likaisissa hiuksissa ja kylpytakissa.
Kysymys kuuluu, miten tästä eteenpäin. Oma lääke olisi että ota hyvä ihminen itseäsi niskasta kiinni ja ala tekemään niitä kouluhommia tehokkaammin äläkä vain roiku netissä. Mutta... kun se toimisikin noin. Tätä on nyt siis jatkunut enenevissä määrin syksystä asti enkä enää tiedä KUINKA ottaisin itseäni niskasta ja jatkaisin. Mikään ei enää huvita.
Laiska?
Nyt minulla on kuitenkin syksystä asti mennyt huonommin ja huonommin. Jo silloin mietin että ihan kuin sabotoisin itseäni, kun en saa mitään tehtyä vaikka pitäisi ja mietin missä vika. Tänään olisi yksi iso tentti. Olin lukenut siihen äärimmäisen huonosti ja kaiken lisäksi vasta eilen illalla tajusin että siihenhän kuuluu n. 200 sivua lisää materiaalia mitä en ollut edes vilkaissut En vain ollut ottanut tarpeeksi hyvin selvää! Sain illalla hermoromahduksen - kai, en oikein tiedä millainen sekään on mutta itkin vain enkä edes oikein jaksanut liikkua ja jäin tänään vain nukkumaan - mies minut äsken raahasi sängystä ylös kahvitunnillaan. Se tentti siis olisi tänään mutten mene, makaan vain likaisissa hiuksissa ja kylpytakissa.
Kysymys kuuluu, miten tästä eteenpäin. Oma lääke olisi että ota hyvä ihminen itseäsi niskasta kiinni ja ala tekemään niitä kouluhommia tehokkaammin äläkä vain roiku netissä. Mutta... kun se toimisikin noin. Tätä on nyt siis jatkunut enenevissä määrin syksystä asti enkä enää tiedä KUINKA ottaisin itseäni niskasta ja jatkaisin. Mikään ei enää huvita.
Laiska?