Masensi!
Viime talvi oli todella synkkä. Lapset nyt 2,5v ja 1,3v. Hyvä mies, talous ja terveys kaikilla kunnossa. Olen todella ulospäinsuuntautunut ja minulla paljon ystäviä. Olin kaikesta huolimatta todella masentunut lahes vuoden. Ajattelin-sairastuisinpa ja kuolisin pois, mietin itsemurhaa. En hakenut apua, yritin lapset syöttää ja pitää puhtaissa vaatteissa. Olin väsynyt, itsestäni en huolehtinut, ei kiinnostanut. Mikään ei kiinnostanut, mitään en jaksanut. Olin tylsistynyt kotiäitiyteen. Laskin kuukausia, milloin pääsen töihin. Nyt elämä hymyilee, työt alkaa 16.8. Saan ns. omaa aikaa. Näin jälkikäteen tajuan kuinka vaarallisen masentunut olin. Olisi ehkä tarvinut hakea apua. Keväällä kärsin unettomuudesta, nukkumisesta tuli peikko. Onneksi selvisin siitä. oman kokemuksen kautta vasta ymmärrän sairauden nimeltä masennus. voimia sinulle.
