masennus omasta kodista??

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "AHDISTAA"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
A

"AHDISTAA"

Vieras
Siis onko ketään muita joita oikeesti on ahdistanut asua omassa kodissa? Siis tuntunu siltä että seinät kaatuu päälle ja ei haluaisi viettää siellä hetkeäkään. Kaikella mahdollisella tavalla koittaa keksiä menoa ettei tarvitsisi olla kotona. Ei huvita edes siivota kysyistä asuntoa??

Mulla niin hajoo pää tähän asuntoon.. Siis ihan oikeesti. Täällä on ihan liikaa tavaraa (olin ostanut uusia huonekaluja toiseen asuntoon, johon en voinutkaan muuttaa).. Kellari on niin pieni että sinne mahtuu just ja just autonrenkaat. Tavaroita en viitsi myydä koska tiedän että tulen niitä vielä tarvitsemaan ja ovat ihan uudet ja ihanat!!.. Eli siis asunto liian pieni ja muutenkin ihan hirveä (ei ole edes oma jota voisi remontoida tms.) ja ahdistaa niin suunnattomasti... haluan muuttaa pois mutta mitä siitä seuraa?? Ero?? Siis miehen mielestä ei tarvitse muuttaa ja täällä on hyvä näin.. Mies valittaa kun painostan muutosta.. Hän ei ymmärrä että minua oikeasti ahdistaa asua täällä ja joka päivä vituttaa nousta uuteen aamuun paska läävässä!!
 
Täällä sama. Mua ahdistaa asua täällä ja vihaan tätä taloa. Ostettiin aikoinaan, n 5v sitten ja remontoitiin, mutta tämä ei ole vieläkään oman kodin tuntuinen. En pysty kuvittelemaan eläväni täällä enää kauaa. Meillä kanssa tilaan on liian vähän, kaksi pientä makkaria ja toinen lapsai syntyy pian. Tavaraa on paljon, ja säilytystilaa liian vähän. Edes vaatekaappeja ei mahdu tarpeeksi. Lisäksi talo on kolmessa kerroksessa ja vihaan noita rappusia ja niissä ravaamista edestakaisin pienen lapsen kanssa. Tää on niiiin epäkäytännöinen ja pieni, päivittäin toivon, että päästäis muuttamaan. En viitsi tätä enää sisustaakaan enkä siivota kuin pakon edessä.
 
No sun pitää nyt päättää että mitä aiot tehdä niille tavaroille ja muutenkin kämpälle. Joko siis asut siellä kaman keskellä, tai sitten raivaat joka ikisen tavaran läpi ja mietit että tarviitko sä oikeasti sitä. Tai sit vuokraat varaston.

Sitten sisustat vähän, maalaat vaikka (kai vukrakämppääkin saa maalata?), ostat uudet verhot ja matot yms.

Kyllä pienestäkin kodista saa tosi kivan jos vain tekee. Eikä rahaakaan tarvitse kovin paljon jos yhtään osaa tehdä ite.
 
Helpottavaa kuulla että en ole ainut.. mies pitää minua ihan pöpinä.. ei usko että oikeasti ahdistaa niin perk...sti. Meillä myös pieni vauva ja pinnasänkyä en edes saa mihinkään järkevään paikkaan.. Täällä voi edes siivota ku tavarat tiellä!! Mies valittaa ku asunto sekanen.. Oikeasti ei kiinnosta siivota ku niin ottaa päähän koko asunto!! Mies se täällä onkin ketä lähinnä siivoo ku itteä ei vois vähempää kiinnostaa.
 
Miksi miehesi ei suostu muuttamaan? Eikö miestäsi yhtään innostaisi tilavampi asunto, johon uudet huonekalut saisi sijoitettua nätisti ja asunnon pystyisi muutenkin pitämään siistinä?
 
Minulla oli jossain vaiheessa tuollainen fiilis, asuttiin perhekokoon nähden liian ahtaassa asunnossa, säilytystilaa ei ollut, koitin vähentää tavaraa, mutta tarpeellinenkin tuntui ylimääräiseltä... ahdisti alkaa siivoamaan tai mitään muutakaan tekemään. Olin siihen aikaan lasten kanssa kotona ja mies pitkiä päiviä töissä, ja hän ihmetteli tätä minun mielialaa. Mikä täällä ahdistaa, mitä sinä noista rojuista välität? - kyllä minä vaan välitän!!!!!
Lopussa mies sitten intousi ja saimme ostettua vihdoinkin omakotitalon, pääsimme siitä ahtaasta loukosta pois. Nyt ei enää ahdista, mutta kummasti tuota rojua tänne isompaankin siunaantuu - pitäis varata kirppispöytä ja myydä osa pois =)
Voimia sinulle ap!! Toivottavasti löydätte pian uuden tilavamman asunnon =)
 
Kuulostaa siltä, että tavara on suurin ahdistaja. Kannattaa hankkiutua eroon kaikesta ylimääräisestä, elää nyt- elämää tässä ja nyt eikä miettiä mihin sen astiakaapin sitten sitku-elämässä sijoittaisi.

Oikeasti tavara sitoo kamalasti energiaa.
 
Me asuttiin kuusi vuotta pienessä yksiössä ja asunnon oston tullessa ajankohtaiseksi, kävimme katsomassa varmaan kahtakymmentä taloa ja osaketta. Lopulta päädyimme vanhaan pienkerrostaloon, jossa nyt olemme asuneet nelisen vuotta ja asunto on remontoitu kauttaaltaan.

Tämä koti tuntuu niin omalta, että toivottavasti ei tarvitse ikinä muuttaa pois.
 
Myy ne huonekalut. Voithan sitten jemmata rahat ja ostaa uusia tilanteen muuttuessa. Tai sitten varastoit ne jonnekin (kestävät puiset kenties vaikka kesämökille?). Asunto on paljon helpompi siivota jos ei ole roinaa joka puolella.

Ehdota vuokranantajalle, että saisit vaikka maalata/tapetoida asuntoa?
 
Minulla oli jossain vaiheessa tuollainen fiilis, asuttiin perhekokoon nähden liian ahtaassa asunnossa, säilytystilaa ei ollut, koitin vähentää tavaraa, mutta tarpeellinenkin tuntui ylimääräiseltä... ahdisti alkaa siivoamaan tai mitään muutakaan tekemään. Olin siihen aikaan lasten kanssa kotona ja mies pitkiä päiviä töissä, ja hän ihmetteli tätä minun mielialaa. Mikä täällä ahdistaa, mitä sinä noista rojuista välität? - kyllä minä vaan välitän!!!!!
Lopussa mies sitten intousi ja saimme ostettua vihdoinkin omakotitalon, pääsimme siitä ahtaasta loukosta pois. Nyt ei enää ahdista, mutta kummasti tuota rojua tänne isompaankin siunaantuu - pitäis varata kirppispöytä ja myydä osa pois =)
Voimia sinulle ap!! Toivottavasti löydätte pian uuden tilavamman asunnon =)

Tää on niin minun elämästä.. Siis minä kanssa vauvan kanssa kotona ja mies tekee 14h työpäiviä ja ihmettelee mikä ahistaa.. Siis minä joudun näitä seiniä kattelee täällä koko päivän ja hän tosiaan suurimman osan ajasta töissä! .. Huoh :( .. Ja siis oon oikeasti karsinu KAIKKI turhat pois..

Ja oikesti ei huvita laittaa asuntoa joka ei ole edes oma ja vuokraemäntä vaikuttaa siltä että mitään tauluja ette seinään laita!.. Ja tosiaan tässä on sellanen ongelma että ku minä en lainaa voi saada ku oon kotona vauvan kanssa ni mihen pitäis laina ottaa ja sano vaan että ei hän nyt vielä semmosia.. eli ei varmaan ikinä.. hänen on hyvä asua ja olla niin mikäs siinää.. Mä voisin muuttaa vaikka kalliimpaan vuokra-asuntoon kunhan vaan se olis ISOMPI kuin tämä.. En vaan saa miehen mieltä muuttumaan :( .. En nyt tälläsen takia erota halua teitenkään mutta kun ahdistaa niin suunnattomasti :( Ajattelen joka päivä että mies ottaa muuttamisen esille mutta ei, sitten kun minä otan niin mies sanoo että älä painosta.
 
Eihän teidän tarvitse omaa ostaa jos sä et kerta saa lainaa, muuttakaa kivempaan vuokrakämppään. Ja tauluja saa kyllä laittaa seinille ihan varmasti, kunhan nyt ei koko seinää pilalle rei'itä.
 
[QUOTE="eee";23572398]Eihän teidän tarvitse omaa ostaa jos sä et kerta saa lainaa, muuttakaa kivempaan vuokrakämppään. Ja tauluja saa kyllä laittaa seinille ihan varmasti, kunhan nyt ei koko seinää pilalle rei'itä.[/QUOTE]

Sanoinkin että voisin myös isompaan vuokra-asuntoon muuttaa mutta kun mies on sitä mieltä ettei mihinkään tarvi muuttaa... :(
 
Ehkä mies suostuisi muuttaamaan edullisempaan vuokra-asuntoon? Jos mies pelkää tulevia isoja kuluja joita muutto toisi tullessaan. Ehkä edullisempi asunto kelpaisi?

Suosittelen etsimään asunnon VVO:lta tai SATO:lta, jotka vuokraavat yksityisiä edullisemmin isojakin asuntoja.
 
[QUOTE="noh";23572688]Ehkä mies suostuisi muuttaamaan edullisempaan vuokra-asuntoon? Jos mies pelkää tulevia isoja kuluja joita muutto toisi tullessaan. Ehkä edullisempi asunto kelpaisi?

Suosittelen etsimään asunnon VVO:lta tai SATO:lta, jotka vuokraavat yksityisiä edullisemmin isojakin asuntoja.[/QUOTE]

Tästä halvempaa asuntoa tuskin saa.. varsinkaan isompaa.. Jos vuokran määrä laskisi pitäisi silloin vielä pienenmpään muuttaa.. Olen tutkinut melkein päivittäin asuntoja ja jos vuokra-asuntoon muuttaisi vuokra nousisi.. Mutta kyse taitaa olla vaan se että miehellä hyvä olla niin miksi muuttamaan ja mies ei ymmärrä minun ahdistusta...
 
Onnellisuus on hyvin harvoin ulkoisista puitteista kiinni. Muuton jälkeen isomman asunnon naapurit voivat olla hirveitä, kylpyhuone homeessa tai ikkunat vetoisia. Aina löytyy jotain vikaa kun tarpeeksi kauan etsii.
 
[QUOTE="vieras";23572867]Onnellisuus on hyvin harvoin ulkoisista puitteista kiinni. Muuton jälkeen isomman asunnon naapurit voivat olla hirveitä, kylpyhuone homeessa tai ikkunat vetoisia. Aina löytyy jotain vikaa kun tarpeeksi kauan etsii.[/QUOTE]

Näin juuri. Minulla on yksi ystävä jonka pitää olla koko ajan muuttamassa. Milloin mikäkin on siihen syynä. Luulee kai että ulkoisista asioista tuo tyytymättömyys johtuu mutta oikeastihan se lähtee ihmisen sisältä ja sieltä pitää sen muutoksenkin lähteä.
En sano että asutte täydellisessä asunnossa nyt mutta ehkä tällä hetkellä vaan pitää tyytyä siihen. Teet sitten sen minkä voit viihtyvyyden eteen.
Olet ostanut uusia kivoja kalusteita, heivaa vanhat pois ja sisusta niillä. Käy KAIKKI kaapit, laatikot ym läpi ja lahjoita ylimääräinen tavara pois. Samalla karsit epämieluisat kalusteet jos niitä vielä on.
Aina ei saa kaikkiea mitä haluua, pitää osata olla tyytyväinen siihen mitä saa.
 
Meinaapa vähän ahdistaa... Meillä kaksio ja toinen lapsi tulossa. Säilytystilaa ei ole ja lisäkaapille ei ole tilaa, paitsi keskellä olohuonetta. Ja meillä ei edes ole paljoa tavaraa, olen kuullut tämän ihan toisen ihmisen suusta! :) Näillä meidän tuloilla ei voida rakentaa ja täällä vanhatkin, remonttia kaipaavat talotkin ovat yllättävän kalliita! Ollaan katseltu, mutta vähän on myynnissä ja muutamaa ollaan käyty katsomassa, mutta ei... Vuokra-asuntoja ei ole. Silloin tällöin tulee jotain, mutta meitä ei ole huolittu pienen koiran takia. Koirasta ei luovuta. Piste. Ennemmin asutaan näin. Omia lehti-ilmoituksia on ollut, mutteivat ole tuottaneet tulosta.

Eli ahdistaa kyllä tässä päivät olla.. Aika paljon ollaankin ihan ulkona, kylässä, poissa täältä. Lisäksi tämä asunto on kesällä aivan hirvittävän kuuma.. viime kesänä lämmöt pyöri siinä 34C:ssa ja nytkin on jo päästy lukemiin 29C, pakko olla rullaverhot alas vedettynä koko päivän.
 

Similar threads

Yhteistyössä