Masennus ja raskaus

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja blues
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
B

blues

Vieras
Mä tunnen syyllisyyttä. Olen raskaana ja masentunut. Raskaus on alussa joten olen myös väsynyt ja pahoinvoiva. Pahoinvointi osaltaan ajaa mut lepäämään suurimman osan päivästä.
Haluaisinkin kuulla kuinka muut masentuneet ovat selvinneet raskaudestaan ja onko masennus jossain vaiheessa raskautta alkanut hellittämään.
 
Alkuraskaus oli pahinta aikaa. Väsymys ja huonovointisuus tuplas sen masennuksen olon. Nyt on hieman helpottanut, mutta edelleen pahoja päiviä tulee. Sillon ei tiedä kuinka päin olis ja mitä tehdä. Pahat ajatukset velloo ja mies sanoo, että pitää olla onnellinen kun on odotettua vauvakin mahassa.
 
Mä selvisin ihan hyvin :) Vaikea masennus todettiin alussa raskautta ja jäin sen takia sairaslomalle jolla olin kunnes äitiysloma alkoi. Jossain vaiheessa se masennus helpoittui, ehkä puoli välissä? En muista tarkkaan... Nosti päätään uudelleen sitten kun jouduin osastolle raskausmyrkytyksen takia ja sairaalassa oloaika oli tosi rankkaa.
 
Mulla raskaaksi tulo "poisti" masennuksen. Lääkkeet lopetin pari kk ennen raskautumista. Terapiassa kävin koko raskausajan. Vielä on pysynyt poissa *koputetaan puuta* kun aikaa on kulunut kohta 3 vuotta. Tosin on tässä toinenkin raskaus väliin koettu.

Tsemppiä kovasti!
 
Oon nyt 23+ viikolla. Voin pahoin 24h viikolle 20 asti. Perheessä on kaksi pientä lasta joten en voinut edes levätä kunnolla.

Sanomattakin on selvää että olin masentunut. Mutta koska kolmas jo kyseessä ja kaikista olen voinut pahoin tuon ajan niin jotenkin nyt osasin asettaa tämän uomiinsa. Toki tuli hetkiä jolloin vain itkin ja elämä meni viime kk ihan sumussa ja erakoituneena. Nyt kun pahoinvointi on hellittänyt, elämä taas voittaa.

Mulla on takana masennusta kanssa mutta jostain syystä raskausajat olen voinut hyvin. Lasten syntymien jälkeen se masis on sitten puhjennut synnytyksen jälkeisenä masiksena.
 
Alkuperäinen kirjoittaja idunnor:
Mä selvisin ihan hyvin :) Vaikea masennus todettiin alussa raskautta ja jäin sen takia sairaslomalle jolla olin kunnes äitiysloma alkoi. Jossain vaiheessa se masennus helpoittui, ehkä puoli välissä? En muista tarkkaan... Nosti päätään uudelleen sitten kun jouduin osastolle raskausmyrkytyksen takia ja sairaalassa oloaika oli tosi rankkaa.

Minulla oli samoin paitsi että ei alkanut uudelleen enää. Eniten pelotti synnytyksen jälkeinen masennus mutta ei ole ollut masentunut olo onneksi!
Tsemppiä! Äläkä tunne huonoa omaatuntoa, masennusta ei oikein voi estää jos on tullakseen. Toivottavasti toivut :)
 
Kiitos kaikille vastanneille. Itselläni syyllisyyttä tuo enimmäkseen se kun jo olemassa olevista lapsista täytyisi jaksaa huolehtia. Mutta tämä masennus on kuin musta aukko, se imaisee sisäänsä. Yritän toki ajatella positiivisesti ja hetkittäin onnistun unohtamaan pahan oloni ja ne seikat jotka ovat ainakin osasyynä masennukseen.
 
Olen sairastanut masennusta ja ahdistushäiriötä teini-ikäisestä asti,eli noin kuuden vuoden ajan. Nyt olen 21 ja pahimmat ajat ovat jo takanapäin. Myös miehelläni on ollut työttömyydestä johtuvaa masennusta 4 vuoden ajan,hänenkin tilanteensa kohentunut selvästi viimeisen vuoden aikana. (irtisanominen johtui tuotannolisista syistä mutta hän otti sen silti hyvin raskaasti eikä ole vielä täysin työkykyinen sairauden jäljiltä)
Olemme yrittäneet lasta viimeisten9kk ajan ja vastaanotto sukulaisten ja joidenkin lääkäreiden taholta on ollut ettei meidän taustoistamme johtuen kannattaisi tehdä lasta ollenkaan.
Tiedämme kuitenkin pystyvämme lapsen hoitamaan ja on tullut myös kannustavia lääkäreitä tavattua :)
olemme myös itse tietoisia että riski masentua raskausaikana uudelleen on minulla suurempi kuin keskivertosynnyttäjällä, mutta olen valmis tarvittaessa ottamaan lääketieteellistä apua vastaan ja tukiverkosto on meillä olemassa. Kaikilla on elämässä hyviä että huonoja päiviä eikä se saa olla este perheen perustamiselle. Tunnen nyt olevani tarpeeksi hyvässä kunnossa jaksaakseni huolehtia sekä omasta että lapseni hyvinvoinnista
Myös minua nyt hoitaneen lääkärin ennuste oli positiivinen =) Hyvä parisuhde mieheni kanssa antaa myös paljon voimia.
Toivottavasti raskausaikasi sujuu hyvin ja jaksat nauttia äitiydestä ja lapsestasi :hug:
 
Kelan lääkekorvaustilaston mukaan 1 067 964 suomalaista käytti viime vuonna masennus-, psykoosi-, neuroosi- ja unilääkkeitä. Lasten ja nuorten psyykenlääkkeiden käyttö on kolminkertaistunut 2000-luvulla. 15–24-vuotiaista suomalaisnuorista yli 50 000 sai viime vuonna jotakin psyyken toimintaa säätelevää lääkettä.

Selvästi käytetyimpiä ovat masennuslääkkeet. Niistä eniten kirjoitetaan SSRI-ryhmään kuuluvia selektiivisiä serotoniinin takaisinoton estäjiä.

– Uudemman polven masennuslääkkeet ovat suosittuja, koska välittömät ja näkyvät haitat ovat vähäisemmät kuin vanhemman polven lääkkeissä, kertoo kliinisen psykiatrian professori Jari Tiihonen Tukholman Karoliinisesta instituutista.

Sosiologien mukaan erilaisten keskushermostoon vaikuttavien lääkkeiden käyttö on jo niin yleistä, että suomalainen hyvinvointivaltio on vääjäämättä muuttumassa psykofarmaseuttiseksi yhteiskunnaksi.

Kehitys on huolestuttava. Samaan aikaan kun psyykenlääkkeiden käyttö on lisääntynyt, väkivallanteot ja verilöylyt ovat tulleet osaksi suomalaisten arkea.

USA:ssa nuorten tekemien joukkosurmien taustalta on kaivettu esiin masennuslääkkeiden haittoja. Usean kouluampujan tiedetään käyttäneen masennuksen hoitoon tarkoitettuja SSRI-lääkkeitä.

Kelan lääketilastojen mukaan alaikäisten psyyken lääkitseminen moninkertaistuu murrosiässä.

– Murrosikää on ryhdytty hoitamaan masennuslääkkeillä, ilman että kenelläkään on täsmällistä tietoa lääkehoidon haitoista. Normaalin kasvuun ja kehitykseen liittyvän kipuilun näkeminen lääkehoitoa vaativana oireiluna tai sairautena on äärimmäisen huolestuttavaa, ärähtää sosiologian dosentti Ilpo Helén Helsingin yliopistosta.

SSRI-ryhmän lääkkeiden haittavaikutuksista otsikoissa ovat olleet pääasiassa pysyvät seksuaalitoiminnan häiriöt. Vähemmän puhuttuja haittoja ovat itsetuhoisuus, impulsiivinen ja vastustava käyttäytyminen, yllättävät aggressiot sekä vihamielisyys.

Yhdysvalloissa havaittin 2000-luvun alussa monen kouluampujan käyttävän tai käyttäneen SSRI-ryhmän masennuslääkkeitä.

– Tällainen havainto on tehty, mutta vielä ei voi tehdä tieteellisesti luotettavaa johtopäätöstä siitä, että masennuslääkkeiden käyttö selittäisi elämää tuhoavan käyttäytymisen, toteaa professori Jari Tiihonen.

Tiedeyhteisössä ei siis ole yksimielisyyttä masennuslääkkeiden ja joukkosurmien välisestä syy–seuraus-suhteesta.

–Tiedetään teko ja lääkkeiden käyttö, mutta ei sitä, kuinka sama henkilö olisi toiminut ilman lääkkeitä kyseisessä tilanteessa. Satunnaistettu tutkimustilanne tuottaisi huomattavasti luotettavampaa tietoa, mutta sellaisen toteuttaminen on mahdotonta: pitäisi jättää osa nuorista masennuspotilaista lääkitsemättä, selvittää Tiihonen.

Professori Jari Tiihosen mukaan luotettavinta tutkimustietoa on tällä hetkellä psykoosien, neuroosien ja unettomuuden hoidossa Suomessakin yleisesti käytettyjen bentsodiatsepiinien haitoista.

– Tämän lääkeryhmän haittoja on tutkittu satunnaistetusti persoonallisuushäiriöstä kärsivillä potilailla. Tutkimuksissa käytön on todettu vähentävän impulssikontrollia ja lisäävän taipumusta aggressiivisuuteen.

Tiihosen mukaan samassa potilasryhmässä toteutettu SSRI-lääketutkimus tuotti päinvastaista tutkimustietoa.

–SSRI-lääkkeitä käyttäneet aikuiset persoonallisuushäiriöpotilaat käyttäytyivät vähemmän väkivaltaisesti kuin lumelääkettä saaneet.

Vaikka SSRI-lääkkeiden ja surmatöiden välistä yhteyttä ei ole kyetty osoittamaan kiistattomasti, psyykenlääkkeiden valmistajat ovat varpaillaan.

Yritykset säikähtivät mahdollista yhteyttä siinä määrin, että pakkausselostuksiin on 2000-luvulla ilmaantunut ohjeistus, jonka mukaan serotoniinin takaisinottajia ei suositella alle 18-vuotiaille. Näin lääkevalmistajat siirsivät vastuuta mahdollisista ja jopa todennäköisistä haitoista lääkkeitä määrääville lääkäreille.

Käyttöohjeissa kerrotaan, että masennuslääkkeitä saaneilla lapsilla ja nuorilla on havaittu kliinisissä tutkimuksissa useammin itsetuhoisuutta kuten itsemurhayrityksiä ja -ajatuksia sekä vihamielisyyttä ja aggressioita kuin lumelääkettä saaneilla lapsilla ja nuorilla.

Dosentti Ilpo Helénin mukaan SSRI- lääkkeiden käyttömäärissä näkyy selvästi voimakkaan ja taitavasti toteutetun lääkemarkkinoinnin vaikutus.

– On korostettu hyötyjä ja vaiettu haitoista. Vasta aivan viime aikoina ääni kellossa on muuttunut: enää psykiatrien patenttiratkaisu ei löydy itsestäänselvästi SSRI-ryhmän lääkkeistä. Uskomme hypen hiljentyneen, koska patentit ovat rauenneet ja markkinointi vaimentunut sen myötä.
Lääkehaitat joukkosurmien taustalla? | Apu.fi

Lääkitty mieli:
L
 
Raskausajan masennus ja D-vitamiini

D-vitamiinin piilevä puute altistaa odottavia äitejä masennukselle, ilmenee suuresta hollantilaisesta seurantatutkimuksesta (Amsterdam Born Children and Their Development). Seerumin D-vitamiinin pitoisuuden tulee olla yli 80 nmol/l, joilloin masennuksen riski vähenee. Suomen viranomaissuositus on 10 kertaa liian pieni. Se myötävaikuttaa noin 6000 odottavan äidin masentumiseen vuosittain.

Tutkimuksessa mitattiin seerumin D-vitamiinin pitoisuus (S-D-25) 4236 naiselta raskauden alkuvaiheissa, keskimäärin 13. raskausviikolla. Tulokset jaettiin neljään ryhmään: alle 29,9, 30–49,9, 50–79,9 ja vähintään 80 nmol/l. Vain viimemainittu tulos oli normaali, muut enemmän tai vähemmän liian pieniä. Naisten mahdollista masennusta arvioitiin Center for Epidemiological Studies Depression Scale -lomakkseella, jossa yli 16 pistettä merkitsee huomattavaa masennusta.

S-D-25 oli liian pieni – alle 80 nmol/l – 44 prosentilla kaikista naisista. Huomattavan masentuneista 28 prosentilla oli matala S-D-25 verrattuna vain lievästi masentuneisiin. Kaiken kaikkiaan matalat S-D-25:t liittyivät masentuneisuuteen. Syynä on ilmeisesti se, että aivoissa on runsaasti D-vitamiinireseptoreja (vastaanottomia), jotka tarvitsevat D-vitamiinia. Jollei sitä ole riittävästi saatavilla, aivojen toiminta heikkenee. Toinen uusi tutkimus kertoo, että masennus heikentää muistia ja keskittymiskykyä ja surkastuttaa aivoja. Synapseja muodostavat geenit kärsivät D-vitamiinin puutteesta, sanovat tutkijat.

Sanottakoon sen nyt tässä suoraan: Pekka Puska ja hänen johtamansa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ja valtion ravitsemusneuvottelukunta (VRN) ovat tehneet kardinaalimunauksen pitämällä D-vitamiinin saantisuosituksen liian pienenä. Sitä noudattamalla S-D-25 ei nouse riittäväksi eli yli 80 nmolin/l. Raskaana olevien naisten D-vitamiinin viranomaissuositus on 10, vaikka tarve on 100 mikrogrammaa (µg) eli 4000 IU päivässä. Puskan noudattama ravintolisien vastustuslinja on aiheuttanut valtavasti turhaa sairastumista ja suunnattomia kuluja ja reserssien tuhlausta terveydenhuollolle.

Lisäksi on syytä huomauttaa, että kalaöljyn EPA-rasvahappo (E-EPA) ehkäisee ja hoitaa raskausajan ja synnytyksen jälkeistä masennusta. D-vitamiinin (100 µg/vrk) kera kannattaa siis nauttia myös E-EPAa (1–2 g/vrk).

"Euroopan Unionin elintarviketurvallisuuselin EFSA nosti D-vitamiinin turvallisena päiväannoksena pidetyn nuorten (11–17 v) ja aikuisten rajan 50 mikrogrammasta (µg) 100 µg:aan. Huippuvarovainen EFSA päätyi tähän tulokseen käytyään läpi uudet D-vitamiinitutkimukset. Vauvojen rajana on nyt 25 ja 1–10-vuotiaiden rajana 50 µg päivässä."
Ajankohtainen D-vitamiini - Itsehoidon artikkelit - Tohtori Tolonen

Lausunnossa mainitaan, että edes 250 mikron päiväannoksella ei löydetty mitään haittavaikutuksia.
EFSA - Scientific Opinion of the NDA Panel: Tolerable Upper Intake Level of vitamin D

USA:n Endokrinologiyhdistyksen S-D-25:lle antama viitearvo on 75–150 nmol/. Espanjassa laboratoriot antavat viitearvoiksi 75–250 nmol/l. Suomessa väestön keskiarvot ovat noin 43 nmol/l luokkaa, mikä on selvästi liian vähän, ja lisää sairastumisen ja kuoleman riskiä.

D-vitamiini säätelee monien geenien ilmentymistä eli sitä mikä osa genomista on aktiivista ja tuottaa proteiineja. Raskauden normaali kulku vaatii riittävän D-vitamiinitason joka on korkeampi kuin kalkin imeytymisen varmistava taso. Elimistön D-vitamiinistatuksen paras mittari on seerumin 25(OH)D mittaus. Lähtökohtana normaaliarvoille tulee pitää ”luonnonmukaista” D-vitamiinitasoa eikä jonkun yksittäisen sairauden eston tarvitsemaa tasoa. Paras arvio D-vitamiinin normaaliarvosta on 120-225 nmol/l. Kesällä vaalea iho tuottaa helposti 375 µg D3-vitamiinia 15 minuutin aikana 120 nmol tason ylläpito talvella vaatii keskimäärin 120 µg D3 -vitamiinia. D-vitamiinin imeytyminen vaihtelee paljon ja siksi seerumin 25(OH)D mittausta pitäisi käyttää herkästi, riittävän annoksen varmistamisessa, muutaman kuukauden korvaushoidon jälkeen.
Uusin tieto D-vitamiinista - Terveesti

"HYKSin lasten ja nuorten sairaalan dosentti Outi Mäkitie tuomitsee Duodecimin pääkirjoituksessa valtion ravitsemusneuvottelukunnan päätöksen lykätä D-vitamiinin saantisuosituksen nostamista. Mäkitien syyttävä sormi osoittaa suoraan Pekka Puskaan, joka johtaa neuvottelukuntaa. Sen toiminta on vastuutonta, sillä suosituksen välitön nosto voisi vaikuttaa merkittävästi suomalaislasten terveyteen, kirjoittaa lastenlääkäri Mäkitie."
http://www.terveysportti.fi/xmedia/duo/duo99587.pdf
 

Yhteistyössä