Heips vaan kaikille!!
Tuosta miesten juomisesta sen verran, että minun ex on kyllä aina rakastanut lapsiaan yli kaiken, mutta ei koskaan osannut sitä näyttää. Molemmat olivat erittäin toivottuja mutta minä olin päävastuussa kodista ja lapsista. Lapset ovat sen mielestä ihania aina kun ne sopivat hänen aikatauluunsa. Jossain välissä hän taisi jonkun verran vähentää sitä juoksemista, mutta suurimmaksi osaksi teki töitä, ryyppäsi ja juhli niinkuin sinkkuna ja toimi niinkuin sinkkumies ainakin myös naisten kanssa... Ja kuopuksen syntymän jälkeen aloin miettiä eroa ja jossain vaiheessa sitten tajusin, etten enää edes rakasta koko ihmistä. Erosimme kaksi vuotta sitten ja nyt olen ihanassa suhteessa ja hyvin onnellinen, enkä vähiten tästä itusesta sisälläni :heart:
Kaikille, jotka näiden miestensä kanssa elävät vähintäänkin hankalaa suhdetta, toivoisin kovasti voimia, mutta ennenkaikkea, älkää tehkö mitään hätiköityjä päätöksiä ja silti, osatkaa tehdä päätös, kun se tie on katsottu loppuun. Minäkin vuosia mietin, että kyllä tää tästä ja paremmaksi kaikki muuttuu. Mutta niin vain oli, että hyväksi ei milloinkaan. Ei yhden halu ja rakkaus pidä pystyssä kahta ihmistä ja niiden välistä suhdetta.
Ja sitäpaitsi, kaikkien ennakkotietojen mukaan meillä on vain tämä yksi elämä, eikö sen aikana ole syytä pyrkiä onnelliseen oloon? Minä haluan olla onnellinen omassa elämässäni.
Sitten muihin asioihin... Minä olen kans melkolailla oireeton odottaja, mutta minut on vallannut ihmeellinen rauha, en edes muista olevani raskaana joka päivä ja eilenkin mietin, että taitaa olla ovis kun oli ihan hillittömät oviskivut ja sitten taas tuli mieleen, että ai joo, ei se taidakaan olla ovista
Mutta jännä että tuli samanlaiset kivut sinä päivänä, kun normaalisti olisi ovis.
Ihanalta kuulostaa kaikkien ultrakuulumiset, tässä vaiheessa erot on vielä suuria, toisilla on vielä pikkuinen pallero tuolla, kun toisilla jo sydän nakuttaa hienosti. Itse menen varhaisultraan tän viikon perjantaina, kiva mennä. Mieskin on ihan intispinkeenä ja takuulla ilmiantaa meidän salaisuuden kaikille vielä joku kaunis päivä, kun on ihan rakastunut tuohon mahaan jo vaikkei mitään vielä näy. Eilen illallakin nukahdin miehen kainaloon ja heräsin siihen, että mies oli hereillä ja hipsutti vatsaani. Olen aivan varma, että olen onnistunut löytämään maailman suloisimman miehen rinnalleni
Kaikille kivaa viikkoa, minä alan valmistautua iltavuoroon. Piti vetää jo aamupäiväunet, kun on ihan järjettömän väsynyt olo kokoajan. Se voisi kai olla oire raskaudestakin?
Hepskukkuu, kuullaan taas!!
M. ja Itu 6+1
