Toggle sidebar

Marketta ja Saara

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vierailija
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
V

vierailija

Vieras
Marketta ja Saara olivat kaksikymppisiä nuoria naisia napapiirin pohjoispuolelta opiskelemassa Suomen etelässä. Kotona Ivalossa käytiin harvoin ja silloinkin kuukauden kaksi kerrallaan. He olivat ystävystyneet jo lukiossa ja olivat päättäneet lähteä myös yhdessä jatko-opinnoille Turkuun.

Ammattikorkean agronomilinjalla ensimmäinen vuosi oli ollut jännittävä ja yllättävän työntäyteinen: opistoelämä ei ollutkaan rentoa bilettämistä joka viikko. Paitsi heillä, joita ei luennoilla näkynyt.

Kesä saapui ja Saara ja Marketta saivat töitä läheiseltä puutarhalta. Palkka ei ollut kummoinen ja työ fyysistä ja raskasta. Kuitenkin ruohonjuuritasolla omaa alaa.

Työmaalla oli myös asuntola, vanhassa vilja-aitassa, joka oli muunnettu kesätyöläisten asuntolaksi.
 
Asuntola ei ollut kummoinen: kahdessa ylemmässä kerroksessa oli soluhuoneita kuusi kappaletta ja kellarissa, missä Marketta ja Saara asuivat, pannuhuoneen vieressä yksi pieni kahden sängyn huone. Ensimmäinen työviikko oli takana ja ystävykset olivat juuri tulleet yhteiskyydillä kaupungilta takaisin viikonloppuostokset mukanaan.

Saara markkasi ostoksensa huolellisesti ja laittoi ne jääkaappiin. Hän istahti rennosti yhteistilan nojatuoliin ja heilautti pitkiä, vaaleita hiuksiaan jo nyt hyvin ruskettuneiden kauniiden ja pyöreiden kasvojensa päältä.

Marketta nojasi puoli-istuen keittiön tiskipöytään ja riisui leveälierisen olkihattunsa punajuurenpunaisten polkkamittaisten hiuksiinsa päältä. Myös Marketalla oli kauniit kasvot, joille antoi slaavilaisen vivahteen korkeat poskipäät. Hänellä oli aina hieman veitikkamainen katse ja hymy.
 
"Viimeinkin viikonloppu" Saara tokaisi helpottuneena ja hikisenä. Hänen teki mieli heittää vaaleanpunainen kesämekkonsa nurkkaan ja rynnätä suihkuun samoin tein. Se ei kuitenkaan onnistunut aivan noin vain: koko asuntolassa oli vain yksi suihku ja heitä jäisi viikonlopuksikin sinne yli tusinan ihmistä.

Marketta ja Saara vetäytyivät alakerrokseen omaan pieneen huoneeseensa hetkeksi vilvoittelemaan. He ottivat perjantaisiiderin molemmat mukaan ja jäivät odottamaan suihkua.

Suihkun odottelu vaihtuikin jatkuvaksi jääkaapilla siiderin hakemiseksi ystävysten alettua katselemaan tabletilta jännityssarja. Onneksi he olivat alakerran yksityisyydestä, sillä äänekäs puheenkälinä ja naurunremahdukset yhteistilassa olisivat varmaan pitäneet koko muun talon hereillä.
 
Oli jo puoliyö, kun naiset saivat sarjan kauden kaikki jaksot ahmittua. Oli suihkun aika. Marketta hiipi, tai koetti olla hoipertelematta, ensin hiljaisen välikerroksen suihkuun. Saara jäi odottelemaan huonetoverinsa paluuta ja haukotteli makeasti. Hän nojasi käsiinsä taaksepäin sängyllä ja jäi katselemaan haaveilevasti ulos pienestä katonrajassa olevasta ikkunaluukusta.

Saara heilutteli jalkojaan sängyn reunalla ja tunsi pienen himotuksen värähdyksen hiipivän sisälleen. Hän, tai varmaan kukaan muukaan, ei ollut ehtinyt viimeisten parin viikon aikana edes ajattelemaan mitään sellaista. Hän puraisi alahuultaan ja teki mielessään sellaisen salajuonen, että kun Marketta tulisi suihkusta, hän varmaan nukahtaisi nopeasti ja hän voisi hieman... hyväillä itseään.
 
Pian Saara havahtui ajatuksistaan, kun ovi kolahti. Marketta tuli isoon pyyhkeeseen kääriytyneenä rantasandaalit läpsyttäen sisään huoneeseen. Saara mietiskeli, että ehkäpä talo olisi niin hiljainen, että voisi tehdä sen suihkussa, vaikka se olikin aivan käytävän vierellä.

Marketalla, kuin myös Saaralla, oli hyvin kehittyneet muodot, mutta Saara huomasi ne nyt, tahattomasti, kireälle käärityn pyyhkeen läpi. "Tekipä hyvää", Marketta sanoi raukeasti hymyillen ja haukotellen. Saara mietti, puoliksi itsekseen hymyillen, tilaisuutensa tulleen ja mukamas lempeästi niitä näitä jutellen lähti kohti suihkua. Portaisiin päästyään hänen sydämensä alkoi hakkaamaan kovempaa ja hän kiirehti kohti suihkua. Alapäässä tuntui myös sykettä jo.
 
Pettymys oli suuri, kun välikerroksen yhteistila oli täynnä väkeä katsomassa elokuvaa. Suihkun ääni kantaisi sinne asti ja he huomaisivat epäilyttävän pitkän suihkulotrauksen. Sitä paitsi Saara pelkäsi pienessä hiprakassa ääntelevänsä.

Alakerran huoneessa Marketta nojaili niinikään sängyllään käsiensä varassa ja nosti toisen jalkansa ylös. Hän oli aivan ilkosen alasti ja nautti viileän yöilman hyväilystä paljaalla iholla. Hän jäi heiluttelemaan siroja, lakattuja varpaitaan yövalon himmeässä kajastuksessa. Hän nielaisi ja tunsi kaipuuta tyynnyttää itsensä työviikon vaudikkaasta temposta pienellä... orgasmilla.

Mahtaisiko hän ehtiä, ennen kuin Saara tulee takaisin suihkusta?
 
Marketta hiveli sääriään, tuntien niiden pehmeyden. Hän vei sormenpäitään, aivan juuri ja juuri koskien, reisiä pitkin, hitaasti, kohti alavatsaa. Hän hiveli itseään kyljistä ja tunsi lämmön nousevan sisällään. Hän huokaisi ja näki rintojensa kohoilevan syventyneen hengityksen tahdissa. Hän otti vienosti hymyillen rintansa käsiensä sisään ja puristi hellästi, muttei koskenut vielä nännin päihin.

Marketta otti tukevamman asennon ja hiveli nyt voimakkaammin itseään kyljistä, reisistä ja sääristä. Hän jäi pyörittelemään, henkeään pidätellen, sievää pörröistä häpykarvoitustaan, mutta henkäisi mielihyvästä ja veti sormen pois. "Ei vielä", hän kuiskasi itselleen. Hänen hengityksensä kiihtyi. Hän vei sormensa hellästi nänneille, otti niistä kiinni ja tunsi mielihyvän sähköiskun säteilevän ympäri kehoaan. Hän ynähti kuuluvasti ja avasi silmänsä katsoakseen ympärilleen, ettei kukaan kuullut. Ei kuullut. Nyt oli aika alkaa viemään pientä sormea... alaspäin.
 
Marketta tunsi, kuinka hänen alapäässä jo sykki ja odotti kosketusta. Hän pidätti hengitystään ja vei kaarelle jännitettyä kämmentään, hitaasti liu'uttaen, vatsaa pitkin kohti häpykarvoja. Hän kouristi sormensa ja aikoi tunnustella, missä tilassa hänen ilon kielekkeensä olisi.

Käytävästä alkoi kuulua suihkusandaalien rauhallista läpsytystä. "Eih", Marketta voihkaisi hiljaa ja puri huultaan kiukuissaan. Hän heitti äkkiä pyyhkeensä tuolinsa selkänojalle, laittoi yövalon kiinni ja sujahti peiton alle. Juuri, kun ovi avautui, Marketta alkoi mukamas tuhista, kuin syvässä unessa oleva ihminen. Sisimmässään hän puri kuitenkin hammastaan ja päätti, että jatkaisi heti peiton suojissa, kunhan Saara oli nukahtanut.
 
Saara oli suihkussa valmistellut itseään sänkyä varten: hän kävi läpi kaikki kehonsa osat pyöritellen saippuoiduilla käsillään, kaihoisasti, hyväillen, ja paljon, paljon nopeammin, kuin olisi halunnut. Hän katsoi tuhisevaa Markettaa himmeässä yövalossa, eikä aikaillut. Hänen kehonsa huusi hellää kosketusta! Hän heitti pyyhkeensä vaivihkaa sänkynsä vierellä olevalle jakkaralle kuivumaan ja sujahti vikkelän pantterin ketteryydellä peiton alle, ääntäkään päästämättä.

Marketta toivoi vastapäisestä sängystä alkavan sen tusinan, mitä hän oli nyt päästelevinään. Hänen toinen kätensä oli jo valmiiksi alavatsan päällä ja hän vaivihkaa hyväili sormellaan häpykarvoitustaan, odottaen kiihkeästi helpotuksen kosketusta.
 
Markettaa kiukutti, kun Saaran sängystä kuului vain kahinaa. Hän kurkkasi varovasti silmiensä välistä levotonta nukkumatoveriaan. Hänen silmänsä pullistuivat ja hän unohti tuhista nähdessään, miten Saaran peiton keskikohdalla käsi liikkui rauhallisin, pyörivin liikkein samalla, kun Saara, silmät kiinni, selkä kaarella, jalat apposen auki peiton alla hengitti raskaasti ja katkeillen.

Marketta nielaisi. Hänen olisi tehnyt mieli huutaa kaverilleen, jotta tämä lopettaisi, mutta samalla tuo näky oli aivan tavattoman kiihottava ja samalla rauhoittava: hän ei ollut koskaan nähnyt, kun joku toinen hyväilee itseään autuaan tietämättä, että häntä tarkkaillaan.

Marketta nielaisi jälleen, kun Saara alkoi väristä, pidätellä hengitystään, vikistä ja kiihdytti peitonalaista liikettään. Saara taipui kaarelle, hänen kätensä ilmestyi peiton alta ja kouraisi kiinni sängyn laidasta ja lopulta hän päästi irti, lysähti sängylle ja henkäisi röyhkeän kuuluvasti helpotuksen huokauksen.

Marketta alkoi jälleen mukamas tuhista, mutta pystyi vain vaivoin. Hänen tunsi alapäässä olevan aivan litimärkä sykkien, kuin hullu, ja hengitys pysyi vain vaivoin kasassa.
 
Marketta ei malttanut odottaa. Hän alkoi, henkeään pidätellen ja varoen päästämästä pientäkään ääntä, työntää hitaasti sormeaan pillunsa sisään. Hän tunsi lämpimän värinän sisällään ja päästi varovasti sieraimistaan pitkän, värisevän henkäyksen. Hän veti varovasti ulos, työnsi hitaasti sisään ja koukisti sormiaan pyöritellen niitä litimärän, sykkivän pillunsa sisällä.

Marketta alkoi kouristua sängyssä mielihyvän aaltojen pyyhkiessä hänen kehonsa läpi. Hän koetti säännellä hengitystään, purren alahuultaan ja koettaen pitää rytmin niin tasaisena, kuin mahdollista.

Viereisessä sängyssä Saara oli puoliunessa, mutta havahtui huonetoverinsa liikehdintään. Hän katsoi hetken miltei vieressään, sikiöasennossa olevaa Markettaa, jonka kasvoilla alkoi olla mielihyvän ilmeitä. Marketta päästeli myös huomaamattaan pieniä ynähtelyitä. Saara ei voinut olla kuulematta pientä litinää ja katsoi, kuinka Marketan käsi kävi rauhallisesti peiton alla.

Saara kauhistui aluksi. Oliko hän herättänyt Marketan ja oliko hän nähnyt kaiken. Saara jäi kuitenkin, kiehtoutuneena vieressään jatkuvasta mielihyvän näytelmästä, katselemaan Markettaa. Marketan hyväilyn ilo oli niin autuaan intensiivistä, että Saara tunsi veren purkautuvan uudelleen poskilleen ja alapäähänsä. Hän ei saanut silmiään irti nyt jo pidättelemättömän kiihkeästi hengittävästä ja liikehtivästä Marketasta. Saara katsoi nieleskellen, alahuultaan purren, silmät levällään ja kuunteli, kun Marketan käsi kävi edestakaisin litisevässä pillussa peiton alla. Marketta kiihdytti hyväilyään villisti, hymyillen pidätti hengitystään, kouristi ja päästi pitkän, helpottuneen ja aivan liian kuuluvan mielihyvän ynähdyksen.
 
Marketta avasi silmänsä ja katseli hengästyneenä tyhjyyteen. Saara tajusi Marketan katselevan häntä, hätkähti ja hän laittoi äkkiä silmät kiinni. Hän ei voinut sille mitään. Häntä alkoi naurattaa, hän koetti pidätellä, mutta pyrskähti sitten äänekkääseen hihitykseen.

Marketta hätkähti ja nousi säikähtäneenä puoli-istuvaan asentoon nojaten käteensä. Hän katsoi silmät levällään hämmästyneenä Saaraa.

"Anteeksi anteeksi anteeksi", Saara sai naurunsa seasta sanottua ja yritti hillitä itseään. Hän pyyhki silmiään. "Anteeksi. Mä taisin herättää sut, kun mua vaan halutti niin paljon", Saara sai jatkettua, ennen kuin alkoi hihittää taas. Marketta veti suunsa viivaksi. "Noh", hän tokaisi. "Et nyt ihan hiljaa ollut... mutta en mäkään tainnut ihan nukkua", hän jatkoi ja alkoi hihittää mukana Saaran tarttuvaan nauruun.

Pian Saara ja Marketta lopettivat naurun ja jäivät katselemaan toisiaan huvittuneena.

"Teeksi useinkin tota", Marketta kysyi pyöritellen sormiaan peitonsyrjän päällä, veikeästi hymyillen. "No tota, joskus", Saara sai sanotuksi, kunnes taas pyrskähti hetkeksi nauramaan. "Oikeastaan joka päivä, kun oon kotona ", hän tunnusti viimein ja virnisti Marketalle takaisin. "Entäs sinä". Marketta naurahti ja katsoi alaspäin. "Ei taida kerta päivässä riittää" ja katsoi takaisin Saaraan.

Saara katseli mietteliäänä ja haukotteli.

"Mitäs jos sovittais", hän aloitti ja puri vähän alahuultaan, "että jos haluttaa, niin ihan vapaasti voi meidän kesken tehdä sitä".

Marketta katsoi Saaraa, painoi päänsä tyynyyn ja virnisti tyytyväisenä. "Sopii mulle" , naurahti, laittoi silmänsä kiinni ja jatkoi:"alatko heti tekemään sitä, kun laitan silmät kiinni?". Saara katseli Markettaa, joka avasi nyt virnistäen toisen silmänsä. "Hmmm. Kyllä mun vielä vähän tekis mieli", hän sanoi ja teki liioitellun lipsutuseleen sormillaan. He molemmat tunsivat päivän, viikon, siiderin ja orgasmin raukaisevan vaikutuksen, naurahtivat ja alkoivat nukkumaan.
 
Saara heräsi ensimmäisenä. Puhelimen kello näytti aamukuutta. Ulkona linnut livertelivät ja aurinko paistoi jo kirkkaasti valaisten huoneen pienen katonrajassa olevan ikkunan kautta. Edellisillan siiderinjuonti kostautui nyt lyhyinä yöunina. Saara nousi ylös ja venytteli makeasti haukotellen ilkialastonta, muodokkaan kaunista, vaikkakin hiukan lyhyenläntää kehoaan. Marketta oli kääriytynyt aivan solmuun peittonsa kanssa viereisessä sängyssä. Hän myös alkoi haukotella ja siirsi toista kättään mukavammin halatessaan tyynyään. Saara jäi katsomaan peiton alta pilkistävää kauniin pyöreätä pyllyä ja Marketan jänteviä, kauniita ja peltotöissä hyvin ruskettuneita jalkoja. Hän nappasi yöpuvun lattialta vierestään ja hiipi huoneesta ulos rappukäytävän päässä olevaan vessaan.

Vessahätä sai huoneeseen jääneen Marketankin kiemurtelemaan ja vastahakoisesti heräilemään. Hän keräsi kaiken tahdonvoimansa ja irrottautui vielä pienessä jälkitokkurassa eilisiltaisesta juopottelusta peittonsa tekemästä solmusta istumaan sänkynsä laidalle. Hän myös venytteli käsiään ja hartioitaan pitkän haukotuksen kera. Sängyn päädyssä siististi viikattu käyttämätön yöpuku sujahti yhdellä käden liikkeellä silmiään hierovan Marketan päälle. Hän myös hipsutteli käytävälle.
 
Saara ja Marketta kohtasivat lyhyessä kierreporraskäytävässä toisensa. "Huomenta", he molemmat tokaisivat toisilleen hieman virnistäen ja naurahtaen, muistaen edellisillan pienen sopimuksen. Sekä Saara että Marketta olivat molemmat pienen uutuudenuteliaisuuden vallassa: uskaltaisivatkohan he tehdä sitä toistensa läsnäollessa vielä toistekin? Ajatus kiihotti, mutta miten toinen suhtautuisi asiaan, oli vielä, sopimuksesta huolimatta, vähän kutkuttava ja jännittävä kysymys, joka kihelmöi heidän mielessään.

Kun Marketta tuli takaisin kirkasta aamuaurinkoa tulvivaan huoneeseen, Saara oli jo omalla sängyllään raukeasti makoillen, peitto päällän ja katseli ilmassa leijuvia pölyhiukkasia. Yöpuku oli sängyn vierellä. Marketta sujahti oman peittonsa alle ja koukisti rennosti toisen jalkansa viereen ja näki hieman virittyneen näköisen Saaran vierellään silmät auki. "Menisiköhän sitä vielä vähäksi aikaa nukkumaan... vai mitähän sitä tekisi", Marketta kysyi tuskin malttaen pitää pientä nauruntyrskähdystä viimeisten sanojen aikana. Saara naurahti takaisin, heilutteli jalkojaan peittonsa alla hieman levottomasti ja vastasi posket punoittaen hymyssä suin:"Enpäs tiedä... Vähän kyllä mieli tekisi". Saara tyrskähti myös hieman viimeisten sanojen kohdalla. Molemmat naiset nielaisivat ja katsoivat toisiinsa hermostuneena.
 
"Noh...", Marketta kysyi hieman suupieli väristen. "Joko aloitetaan?". Molemmat pyrskähtivät jälleen hermostuneeseen nauruun. "Sinä ensin", Saara katsoi Markettaan. Marketta imi huuliaan ja jäi lopulta puremaan alahuultaan. "No, jonkun se on aloitettava", hän sanoi virnistäen ja silmät loistaen. Saara jäi katsomaan Markettaa. Marketta kröhäisi ja puhalsi. Hän puhalsi vielä toisen kerran. Saara katseli kyljellään hermostunutta Markettaa ja heilutti jalkaansa auki ja kiinni. "Hermostuttaako", Saara kysyi lempeästi. Marketta katsoi Saaraa ja nyökkäsi. "Ei sun oo pakko", Saara sanoi ja pehmensi sanojaan myötätuntoisella katseella. Marketta jäi katselemaan nyt Saaraa sydän hakaten ja hermostuneesti hengittäen. "Mieli kyllä tekisi. Tää on aika... jännittävää", hän sanoi henki hieman katkeillen.

Saara ei sanonut sanaakaan, vaan avasi jalkansa nyt kunnolla peiton alla ja alkoi siirtää kättään arvoituksellinen ilme kasvoillaan kohti jalkojensa väliä. Hän retkahti selälleen ja alkoi hieromaan hitaasti itseään. "Jos mä vähän rentoutan sua... vaikka aloittamalla", hän jatkoi ja siirsi katseensa hitaasti liikkuvan kätensä suuntaan. Hän alkoi keskittyä ja hengitys tiivistyi. Marketta nielaisi ja jäi seuraamaan Saaraa ristien jalkansa koukkuun. Saara vilkaisi Markettaa ja hymyili posket punaisena. He hymyilivät hetken epävarmasti toisilleen. Saara siirsi katseensa jälleen jalkoväliinsä ja sulki sitten silmänsä.

Marketta tuijotti samaan aikaan kauhusta kankeana, mutta samaan aikaan uteliaan kiihkeänä Saaraa. Hän avasi jalkansa ja kokeili yöpukunsa alta vilahtavaa pilluansa. Se oli alkanut jo kostua. Saara alkoi jo kiemurrella mielihyvästä sängyllään ja päästeli pieniä voihkaisuja. Marketan posket punehtuivat ja hänen ujoutensa putosi kerrasta. Hän avasi jalkansa kokonaan, apposen auki, ja antoi kätensä alkaa pyöritellä häpyhuuliaan.
 
Saara kiihdytti tahtiaan, levitti jalkansa aivan äärimmilleen, pudottaen samalla peittonsa, jännitti itsensä kaarelle ja tunsi, kuinka pitkä lämmin purkaus kävi hänen ylitseen hyökyaaltona. Hän jäi katselemaan kattoa huohottaen käsi edelleen jalkojensa välissä. Pian hän kuuli vierestään kitinää ja lipsutusta. Hän vilkaisi vierelleen, missä Marketta työnteli sormiaan pilluunsa autuaasti alahuultaan purren, kiihkeästi ja soman pienesti voihkien, jalat aivan levällään melkein hänen kasvojensa edessä. Hän katseli kiinnostuneena Marketan valuvan märkää pillua sen sykkiessä ja Marketan lähestyessä huippuansa. Saara jäi hyväilemään vielä kovettunutta nänniään kauniin pyöreän rintansa päällä rennosti. Marketta voihki nyt suu auki, kouristi ja huokaisi pitkän ja autuaan voihkaisun ilmoille. Hän jäi huohottamaan silmät kiinni hetkeksi.

Marketta avasi silmänsä ja jäi katselemaan lähes suoraan haarovälinsä kohdalla hymyillen tuijottavaa Saaraa. "En olekaan koskaan nähnyt toisen naisen pillua näin läheltä", Saara tokaisi. Marketta punastui ja vei kätensä kasvojensa eteen ja nauraa kihersi. Hän risti jalkansa uudelleen ja tokaisi ujosti:"mitähän nyt ajattelet musta". "Sulla on kaunis pillu", Saara sanoi muitta mutkitta, ujostelematta. "Ai, pidätkö siitä", Marketta kysyi nyt aidon uteliaana. Saara nyökäytti. "Sulla on muutenkin kaunis kroppa". Marketta jäi katselemaan Saaran pyöreähköjä ja kauniin naisellisia muotoja. "Sulla on aivan ihanat rinnat, olen katsellut niitä ennenkin", Marketta tokaisi taas punastuen ja hieman hihittäen.
 
Saara levitteli jälleen omia jalkojaan. "Haluatko nähdä nyt mun pillun", hän kysyi punastuen ja naurahti samalla. Marketta katsoi ujo ilme kasvoillaan. Hymy alkoi nousta hänen huulillen. "Joo", hän sanoi ja nyökytteli silmät tuikkien. Saara tyrskähti hieman hermostuneesti ja kääntyi sängyllään kohtisuoraan Markettaa kohti. Aluksi hän piti jännittyneesti hymyillen jalkojaan kiinni, mutta alkoi hihitellen avata jalkojaan. "Tää puska on kyllä vähän siistimätön", hän selitteli ja vei sormiaan kohti häpyhuuliaan. Marketta katsoi ja kumartui lähemmäs huulet raollaan, uteliaana. "Mulla on tämmöiset vähän roikottavat huulet", Saara sanoi hihitellen ja häpyhuuliaan hieman venyttäen, ja retkahti nauramaan nojaten seinään. PIan hän katseli uteliaana hänen alapäänsä edessä intensiivisesti katsovaa Markettaa. Saaran sydän hakkasi. "Haluaisitko... sä koskettaa sitä", hän kysyi miltei kuulumattomasti. Marketta vilkaisi Saaraa. Hän ei aivan selvästi tiennyt mitä sanoa. Saara nosti pyllyään hiukan ja työnsi itseään lähemmäs kiihkeästi tuijottavaa Markettaa.

Marketta nosti varovasti kättään ja otti hennosti kiinni Saaran sisäreidestä. Hän vilkaisi jälleen Saaraa, joka katsoi häntä hymyillen ja niinikään hengitti kiihkeästi. Marketta nielaisi ja vei vapisevaa ja hikoilevaa kättään kohti avonaisia, sykkiviä häpyhuulia. Hän hipaisi aivan varovasti. Saara ynähti. Marketta katsoi lähempää ja liu'utti toisenkin kätensä Saaran pillulle. Hän kumartui katsomaan lähempää. Saara ynähti malttamattomasti. Hän kiersi toisen kätensä Marketan niskan taakse ja alkoi silittää. Marketta tuijotti aivan kasvojensa edessä sykkiviä huulia ja painoi omat huulensa hitaasti niitä vasten. Saara voihkaisi ja liikahti. Marketta rohkaistui, nousi sängyltään ja kyykistyi Saaran eteen ja nuolaisi hentoisesti, koko pituudeltaan Saaran kiharan karvoituksen alla olevaa valuvaa, kaunista kukkaa. Saara voihkaisi ja kouraisi kiihkeästi, painaen käsillään Markettaa tiukemmin itseään vasten.

Marketta alkoi nuolla kiihkeästi ja tunsi itsekin kiihottuvan tavattomasti. Hän näki kuinka Saara piteli pyöreistä suurista rinnoistaan kiinni, kouristeli, keikkui ja kiemurteli hänen nuolaisujensa tahdissa. Pian Saara päästi väristen huoneen ilmoille usean pitkän, nautinnollisen, häpeilemättömän, voihkaisun. Hän ei välittänyt, vaikka koko kylä olisi kuullut.

Saara jäi huohottamaan ja katsoi Markettaa hymyillen. "Kylläpä se tuntui ihanalta", hän sanoi ja otti Marketan kauniin pyöreästä polvesta kiinni. Marketta nousi ja tuli Saaran viereen. "Se oli ihanaa nähdä, kun nautiskelit", hän sanoi. "Oliko se tarpeeksi ihanaa", Marketta kysyi vielä levottomasti Saaran vierellä. Saara katsoi Markettaa merkitsevästi. "Odotas, kun näytän sinulle, miltä se tuntui", hän sanoi ja alkoi viedä kättään kohti sykkivää, märkää ja odottavaa Marketan pillua.
 

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa