Marinin hallitus joutuu tekemään ikävän tempun vanhoille ihmisille

  • Viestiketjun aloittaja vierailija
  • Ensimmäinen viesti
vierailija
Tuula Haataisen ja Sanna Marinin on valittava oja tai allikko. Eli luovuttava työllisten määrän kasvattamisesta ja talouden rippeiden pelastamisesta tai sitten hylättävä suurin äänestäjäkuntansa, eläkeikäiset ja eläkeikää lähestyvät.
Todella paha rasti demareilla ja vasemmistoliitolla tässä nyt. Saas nähdä minkä silmänkääntötempun keksivät.
90-luvulla eläkeputkeen pääsi 53 vuoden ja yhden päivän ikäisenä. Näin se hyvinvointivaltio hiljalleen murenee.
 
vierailija
Parhaassa työiässä olevat ihmiset eivät todellakaan ole työmarkkinoille kelpaamattomia. Eivätkä vanhoja. Tämä on täysin keinotekoisesti negatiivisilla kannustimilla Suomeen luotu ajatusvirhe, joka luojan kiitos ollaan korjaamassa! Toki siinä on jonkinlainen siirtymäaika ennen kuin ihmisten ajatukset normalisoituvat, mutta kun eläkeputkesta ja idioottimaisesta työnantajia rankaisevasta vanhempien työntekijöiden työkyvyttömyyseläkepoikkeuksesta päästään eroon, eläkeikää lähestyvät työntekijät alkavat olla haluttua kamaa työnantajille.
 
  • Tykkää
Reactions: Echo
Parhaassa työiässä olevat ihmiset eivät todellakaan ole työmarkkinoille kelpaamattomia. Eivätkä vanhoja. Tämä on täysin keinotekoisesti negatiivisilla kannustimilla Suomeen luotu ajatusvirhe, joka luojan kiitos ollaan korjaamassa! Toki siinä on jonkinlainen siirtymäaika ennen kuin ihmisten ajatukset normalisoituvat, mutta kun eläkeputkesta ja idioottimaisesta työnantajia rankaisevasta vanhempien työntekijöiden työkyvyttömyyseläkepoikkeuksesta päästään eroon, eläkeikää lähestyvät työntekijät alkavat olla haluttua kamaa työnantajille.
Kiirettä pitää Ympyrätalolla.
 
vierailija
"Kertokaa miten eläkeputken poisto lisää työpaikkoja?"

Ei se lisää työpaikkoja vaan vähentää yritysten kuluja, koska sekä työntekijäpuoli että työnantajapuoli maksavat eläkeputken kuluja ja suuret firmat vielä suhteessa enemmän. Nämä eläkeputkeen menevät ovat yleensä vielä työpaikan parempipalkkaista väkeä, koska ikä- ja kokemuslisiä ym. Tietenkin firma haluaa päästä heistä eroon ja ottaa nuorta alempipalkkaista väkeä tilalle. Työnantajien halulle poistaa eläkeputki on siis rahallinen syy, se tuo yrityksille säästöjä.
 
vierailija
Paljonko tukea putkessa olevat saavat?

Kun keskimääräinen viime vuonna lisäpäivillä olleiden päiväraha muunnetaan kuukausitasolle, oli keskimääräinen bruttoetuus 1 458 euroa kuukaudessa. Se on hieman enemmän kuin kaikkien ansiosidonnaista saaneiden keskietuus, joka oli 1 331 euroa kuukaudessa.

Alle 1 500 euron bruttoetuus on pieni vaikkapa suomalaisten keskipalkkaan verrattuna. Se on kuitenkin selvästi enemmän kuin 724 euron työmarkkinatuki tai peruspäiväraha.

Lisäpäivillä olevien tuet vaihtelevat myös alan palkkatason mukaan. Esimerkiksi Palvelualojen työttömyyskassan maksama keskietuus oli viime vuonna vain 1 163 euroa, kun taas Korkeasti koulutettujen kassan vastaava luku oli 2 003 euroa ja esimerkiksi Paperityöväen kassan 1 833 euroa.


Kuka putken maksaa?

Vuonna 2019 lisäpäivien ansiopäivärahoja maksettiin noin 125 miljoonaa euroa.

Lisäpäivien rahoituksesta vastaavat työnantajat ja työntekijät pääosin maksamillaan työttömyysvakuutusmaksuilla. Lisäksi suuret työnantajat joutuvat maksamaan niin sanottuja omavastuumaksuja, jos heidän irtisanomansa työntekijät jäävät pitkäksi aikaa työttömiksi ja päätyvät lisäpäiville. Kyse ei ole merkityksettömistä summista.

Vuonna 2019 työnantajat maksoivat omavastuumaksuja 39 miljoonan euron edestä. Esimerkiksi vuonna 2015 summa oli 73 miljoonaa euroa, koska lisäpäivillä olevia oli silloin nykyistä enemmän.


Miksi putken poisto voisi nostaa työllisyyttä?

Useat tutkimukset ovat osoittaneet, että eläkeputken olemassaolo kasvattaa ikääntyvien työntekijöiden todennäköisyyttä jäädä työttömäksi.

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Vatt selvitti, miten lisäpäivien alaikärajan nosto 55 vuodesta 57 vuoteen vuonna 2005 vaikutti työllisyyteen. Tulos oli, että ikärajan nosto pidensi työuria seitsemällä kuukaudella.

Vattin tutkimusprofessori Tomi Kyyrä sanoo, että työttömyysturvan lisäpäivät nostavat ikääntyneiden työttömyyttä kahta kautta.

”Ensinnäkin työnantajat kohdistavat mielellään irtisanomiset putki-ikäisiin työntekijöihinsä. Työttömyysriski nousee selvästi siinä vaiheessa, kun henkilö saavuttaa putken alaikärajan.”

Juuri tähän ilmiöön putken poistoa kannattavat usein vetoavat: putken olemassaolo koituu ikääntyvien työntekijöiden haitaksi, koska työnantajat kokevat sen vuoksi heidän irtisanomisensa helpommaksi. Valtiovarainministeriön kokoamat luvut näyttävät, miten työttömäksi jäämisen todennäköisyys nousee juuri putken alaikärajan kohdalla.

Toiseksi syyksi Kyyrä mainitsee sen, että putki-ikäiset työttömät harvemmin enää työllistyvät.

”Heidän kannustimensa työllistyä ovat tavallista heikommat, ja työnantajat suosivat nuorempia työnhakijoita.”

Ajatuksena siis on, että uhka pelkän työmarkkinatuen varaan joutumisesta saisi kuusikymppiset hakemaan töitä nykyistä hanakammin – tai pitämään tiukemmin kiinni työpaikastaan.


Miksi putken poistoa myös vastustetaan?

Työntekijäpuoli ja vasemmistoliitto vastustavat lisäpäivien poistoa, koska osa ikääntyvistä työntekijöistä jäisi joka tapauksessa työttömäksi. Tällöin heidän toimeentulonsa heikkenisi nykytilanteeseen verrattuna. Myös näiden henkilöiden eläkekertymä jäisi pienemmäksi, koska perusturvalta ei kerry eläkettä.

Lisäksi voi kysyä, heikentäisikö ikääntyvien pysyminen työelämässä nuorten mahdollisuuksia työllistyä. Mistä voi tietää, että putken poisto todella kasvattaisi kokonaistyöllisyyttä?

Kysymys on hankala, sanoo Vattin Kyyrä.

”On todennäköistä, että putken kiristysten myötä irtisanotuksi on joutunut useampi nuorempi työntekijä. Heillä on kuitenkin paremmat mahdollisuudet työllistyä uudelleen. Jos joutuu työttömäksi taantuvalta alalta, nuoremmalla on vielä kannustin tarvittaessa kouluttautua toiselle alalle. Siksi kokonaistyöllisyys noussee”, Kyyrä arvioi.

Lähde: https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006634089.html
 
vierailija
Putken poistolla ei ole mitään tekemistä työllisyyden kanssa.
Tässä voittaa ainoastaan taho joka maksaa ko. korvauksen.
Työntekijä häviää tulevia eläkerahoja, jos joutuu työttömäksi esim. 62 vuotiaana.
Työtä tuossa iässä ei missään tapauksessa enää saa.
No voi saada 0-sopimuksella jotain onnetonta näpertämistä, eli pakkotyötä.
Onneksi 50% tulevasta eläkkeestä voi nostaa kun täyttää 62 vuotta.
Ikävä kyllä sekin taidetaan lopettaa ja eläkeikää ehditään nostamaan vielä monta kertaa.
 
vierailija
Kuinka sitten kävisi ex-kansanedustajien eläkeputken? Poistuuko sekin ja jopa alle 50-kymppiset ex-edustajat uudelleen kolutettaisiin työelämän palvelukseen, ihan vain tasa-arvon vuoksi.

Mutta luulempa, että ex-kansanedustajat omalta kohdaltaan ei tätä välttämättä nurkumatta niele. Muiden kohdalta se toki heille kävisi ja olisi mainio juttu. Se on nyt korkeimman kädessä.

Saa nähdä mikä ryhmä on seuraava joka joutuu maksamaan koronakriisiä elintasonsa laskulla, monta niitä kyllä vielä tulee.
 
vierailija
Suomessa on 400 000 työtöntä, jos tulee 10 000 uutta työnhakijaa, niin ketä se hyödyttää?Reserviä löytyy, ilman vanhusten pudottamista työttömyysturvan piiristä.
 
vierailija
Joutuvat katkaisemaan eläkeputken työmarkkinoille kelpaamattomille ihmisiltä.

Miksi kurnuttaa vanhempaa väenosaa, joista suurin osa on jo kuitenkin tehnyt pitkän työrupeman. Suomessa ikäryhmittäin suurimmat työttömyysprosentit ovat ikäluokissa 15-24v ja 25-34v (Tilastokeskus). Kannattaisi varmaan pohtia miten heidät saataisiin työllistettyä, Tällä ikäryhmällä on suurin tarve olla töissä, jotta saavat kerättyä edes jonkunlaisen eläkkeen.

Tuntuu käsittämättömältä, että työllisyyttä aletaan rakentamaan vanhemman väen varaan kun samaan aikaan nuoret ovat ilman töitä. Kyse lienee siitä, että mitä enemmän työnantajilla on työvoimaa valittavana, sitä halvemmalla työvoimaa on saatavilla.
 
vierailija
Miksi kurnuttaa vanhempaa väenosaa, joista suurin osa on jo kuitenkin tehnyt pitkän työrupeman. Suomessa ikäryhmittäin suurimmat työttömyysprosentit ovat ikäluokissa 15-24v ja 25-34v (Tilastokeskus). Kannattaisi varmaan pohtia miten heidät saataisiin työllistettyä, Tällä ikäryhmällä on suurin tarve olla töissä, jotta saavat kerättyä edes jonkunlaisen eläkkeen.

Tuntuu käsittämättömältä, että työllisyyttä aletaan rakentamaan vanhemman väen varaan kun samaan aikaan nuoret ovat ilman töitä. Kyse lienee siitä, että mitä enemmän työnantajilla on työvoimaa valittavana, sitä halvemmalla työvoimaa on saatavilla.
Ihmettelen, että missään ei tuoda esille, miksi suurimman työttömyyden ikäluokasta, 15-34 -vuotiaat, ei olla yhtään huolissaan? Mikään lehti tai ylen ajankohtaisohjelma ei nosta tätä asiaa esiin. Miksi tätä ei kysytä hallitukselta? Vai onko niin, että em. ikäluokat on jo katsottu menetetyiksi.

Työllisyysaste tosiaan lasketaan Suomessa 15-64-vuotiaiden työllisten prosenttiosuutena samanikäisestä väestöstä. Moniko 15-17-vuotias on yleensäkään töissä, oppivelvollisuus loppuu vasta 16-vuotiaana ja nuoret opiskelevat pitkälle 20-vuotiaiksi toisella asteella.

Työllisyysaste
https://www.stat.fi/meta/kas/tyollisyysaste.html
Työllisten prosenttiosuus samanikäisestä väestöstä. Koko väestön työllisyysaste lasketaan 15-64-vuotiaiden työllisten prosenttiosuutena samanikäisestä väestöstä.
 
vierailija
Ihmettelen, että missään ei tuoda esille, miksi suurimman työttömyyden ikäluokasta, 15-34 -vuotiaat, ei olla yhtään huolissaan? Mikään lehti tai ylen ajankohtaisohjelma ei nosta tätä asiaa esiin. Miksi tätä ei kysytä hallitukselta? Vai onko niin, että em. ikäluokat on jo katsottu menetetyiksi.

Työllisyysaste tosiaan lasketaan Suomessa 15-64-vuotiaiden työllisten prosenttiosuutena samanikäisestä väestöstä. Moniko 15-17-vuotias on yleensäkään töissä, oppivelvollisuus loppuu vasta 16-vuotiaana ja nuoret opiskelevat pitkälle 20-vuotiaiksi toisella asteella.

Työllisyysaste
https://www.stat.fi/meta/kas/tyollisyysaste.html
Työllisten prosenttiosuus samanikäisestä väestöstä. Koko väestön työllisyysaste lasketaan 15-64-vuotiaiden työllisten prosenttiosuutena samanikäisestä väestöstä.
Vähemmän useita monen kuukauden jaksoja toiseen asteen opinnoissa työllistettynä hyllyttäjiksi jne. ja huomattavasti enemmän nuorten aikuisten tes-palkattua hyllyttäjä ym. töitä, joita nyt tehdään palkattomalla työvoimalla. Seuran jutun mukaan Suomessa työskentelee palkatta tai 9€ kulukorvauksella noin 500 000 ihmistä. Osasta näistä kun luotaisiin oikeita nuorten aikuisten palkkatyöpaikkoja, niin työttömyys laskisi reilusti ja työllisyysaste nousisi. Ei näitä nykyään ilmaisen työvoiman tekemiä hyllytys ym. töitä voi kuitenkaan tekemättä jättää, joten niihin palkataan aito palkkatyöntekijä, mikäli ilmaista työntekijää ei saa.
 
vierailija
Ihmettelen, että missään ei tuoda esille, miksi suurimman työttömyyden ikäluokasta, 15-34 -vuotiaat, ei olla yhtään huolissaan? Mikään lehti tai ylen ajankohtaisohjelma ei nosta tätä asiaa esiin. Miksi tätä ei kysytä hallitukselta? Vai onko niin, että em. ikäluokat on jo katsottu menetetyiksi.
Tuon ikäluokan työttömät ovat elämäntapatyöttömiä ja heillä on se asenneongelma joka estää töihin lähtemisen.
 
vierailija
Putken poistolla ei ole mitään tekemistä työllisyyden kanssa.
Tässä voittaa ainoastaan taho joka maksaa ko. korvauksen.
Työntekijä häviää tulevia eläkerahoja, jos joutuu työttömäksi esim. 62 vuotiaana.
Työtä tuossa iässä ei missään tapauksessa enää saa.
No voi saada 0-sopimuksella jotain onnetonta näpertämistä, eli pakkotyötä.
Onneksi 50% tulevasta eläkkeestä voi nostaa kun täyttää 62 vuotta.
Ikävä kyllä sekin taidetaan lopettaa ja eläkeikää ehditään nostamaan vielä monta kertaa.
Sillä nimenomaan on tekemistä työllisyyden kanssa. Nykyään pidetään jotenkin selvänä, että 50-vuotias on liian vanha palkattavaksi, jos jää työttömäksi. Sitten voivotellaan sitä, että voi voi tässä pitää nyt olla työttömänä vielä yli kymmenen vuotta ennen kuin pääsee eläkkeelle. Se aivan sairasta ja täysin keinotekoisesti luotu tilanne Suomessa. Ruotsissa kun 55-vuotias jää työttömäksi, työnantaja palkkaa sen duuniin kun sillä on vielä 10 vuotta työikää edessä.
 
vierailija
Ihmettelen, että missään ei tuoda esille, miksi suurimman työttömyyden ikäluokasta, 15-34 -vuotiaat, ei olla yhtään huolissaan? Mikään lehti tai ylen ajankohtaisohjelma ei nosta tätä asiaa esiin. Miksi tätä ei kysytä hallitukselta? Vai onko niin, että em. ikäluokat on jo katsottu menetetyiksi.
Just luin jonkun jutun, jossa surkuteltiin, että eläkeikää lähestyvien köyhyys lisääntyy, jos eläkeputki poistuu. Että sitä ei saa päästää tapahtumaan. Ensimmäinen ajatus joka tuli mieleen oli, että niin, se on ihan hirveää kun 59-vuotias on perustuella, mutta onkin ihan ok kun 39-vuotias on. Ero tosin on siinä, että sen 59-vuotiaan lapset ovat jo omillaan, mutta sillä 39-vuotiaalla on pikkulapsia kärsimässä isin mukana siitä työttömyydestä.
 
vierailija
Timo Haapalan mielestä hallitus tuskin onnistuu poistamaan eläkeputken. Vaalitkin liian lähellä.

 

Yhteistyössä