Mamma-65

Onko muita jotka eivät haaveile +40v äitiydestä ?
Itselläni 27,24,20,14v muksut.
En nyt voisi ikipäivänä hankkia lisää muksui ollla kiinni siitä vielä 60v.
Ymmärrän jos joku ikäisenäni ensikertaa raskaaksi se olisikin ihanaa <3
Mutta jos lapsia jo nuoremmal iäl.
Ettekö anna aikaanne vanhuusiässä? Miksi kiinni lapsissa vielä yli 60v

 

Niin, näin itsekkin ajattelin kun ystäväni ilmoitti minulle 40 vuotiaana olevansa raskaana, kolme tyttöä jo entuudestaan, teini-iässä silloin. Sanoin etten ymmärrä ja paljon muuta. Sitten erosin, pitkäaikaisesta avioliitosta, sairaalloisen mustasukkaisen miehen takia. Olin harrastanut kolmen poikani kanssa samaa lajia, matkustelimme, treenasin paljon ja elämä oli muuten niin ihanaa, mies vain väärä. Olin jo aiemmin "muuttanut" talomme toiseen kerrokseen, lasten takia vielä asuttiin saman katon alla, pojat silloin 11v, 16v, 21v,(ei asunut enään kotona).Tapasin nykyisen mieheni jolla ei ollut lapsia, samanikäisiä olemme mutta hän ei olut tavannut ihmistä kenen kanssa haluaisi viettää loppuelämänsä, mikä oli hänelle edellytys lasten hankkimisesta. Seurustelimme vuoden, kihlauduimme ja häämatkalla olin tullut raskaaksi, en voinut kuvitellakkaan tekeväni aborttia ja odotusaika oli ihana, nyt meillä on maailman ihanin 1,8v tyttö. Näin voi ajatukset muuttua, elämän tarkoitus muuttaa muotoaan, ja ennen niin tärkeä vapaus tuntua yliarvostetulta. Ensimmäiseni sain kun olin 20v, tämän ollessani 44v. Tänään täytin 46v Kaksi poikaa yli 10 v kestäneestä avioliitosta, kolmas poika tästä liitosta sairaallisen mustasukkaisen miehen kanssa. Matkustelimme paljon, harrastimme ja en näe miten tämä rakas pikku tyttäremme rajoittaisi menojamme. Toki olen yli 60 v hänen saavuttaessaan täysikäisyyden, ainoa toivoni on tietysti pysyä terveenä, nähdä lapsemme kasvavan ja että muuten saisimme elää hyvän elämän. Isäni kuoli leikkauspöydälle v.2007, "pikkuveljeni" äkillisesti sairauskohtaukseen v.2008, itse sain keskenmenon v.2008 ja vielä pojan poikani kuoli päivän iäisenä, terveenä syntyneenä äidiltään saamaan peruspakteeriin(listeria)...ehkä tämä kaikki muutti arvomaailmani, ja arvostan asioita enemmän kuin aiemmin. Hyvää kevään jatkoa sinulle

 

annekristiina, täältä mur-murilta lämpöiset syntymäpäivä Onnittelut!!!

..pienelle Lumi tyttöselle halipusuinen:kiss:

 

Moikka sinulle aloittaja! Täällä yks,joka sai esikoisensa 44-vuotiaana..En koe olevani mitenkään "vanha"!Olen erittäin terve,perusterve ja hoidan itseäni periaatteessa koko ajan..Olen ajatellut,että poikani näkisi minut vielä 50-vuotiaana!!

Ei ole minulla ollut helppoa tämä lasten teko,ei todellakaan..Eka avioliittoni,josta olisin lapsia halunnut,olin n. 30 v. ei tuottanut tulosta..;( Miehessä oli vikaa,mut kun suhde oli muuten ok, ei meillä ollut syytä eroonkaan..mietimme adoptiota silloin..Muta itse olin aika masentunut ja sairastuinkin tämän lapsettomuuden vuoksi tässä suhteessa..olin pitkässä terapiassa tästä syystä

No ennen pitkää meille tuli ero kumminkin ja tapasin nyk.mieheni..Hänellä oli poika ed.liitosta,silloin 15-v. Mutta alkuun minulla oli vain minipillerit käytössä (pilleriehkäisy mulla toinen kerta elämän aikana)..Kunnes sitten keväällä 2007 keksin jättää ne minipillerit ja aloimme yrittämään lasta..Tulinkin n. 10 kk yrittämisen jälkeen raskaaksi,mutta tää raskaus päättyi keskenmenoon keväällä 2008!Ja meillä oli hääpäivä viikko kaavinnan jälkeen..Jokainen voi kuvitella,ettei niissä hääkuvissa paljon hymyjä näkyny..
Mutta,mutta tulin uudemman kerran raskaaksi 12/2008 ja siitä alkoi sitten sen päiväinen onnen/hädänsekainen elämä..No lopputulos on nyt 1,5 v. ihana poika,joka tuolla nytkin tällä hetkellä nukkuu ansaittuja päikkäreitään<3<3<3

Mutta ikinä en ole ajatellut,ettenkö tekis lasta/ottais vastaan,jos tulosa on..Mua ei haittaa mikään 60-vuotispäivä,et lapsi ois esim.yo-juhlissaan..minusta se on vaan rikkaus ja ylpeydenaihe!

Me syödään poitsun kaa kumpiki kuten mä:enimmäkseen kalaa ja kasvista!Ainoa liha on broileria..Ja meillä ei muuta namia ole tarjolla kuin suklaata,jos ruoka on mennyt hyvin alas..Mä myös imetin melkeinpä tähän saakka..Nyt meillä on ollut kk:n jo "unipiimät" käytössä..

 

Voi, KIITOS Mur-Mur!!!!Samoin sinulle kaikkea hyvää, olen palstaanne lukenut, en ole tohtinut kommentoida...Aika menee töissä ja Lumin kanssa touhutessa. Ikävä masuasukkia ja melkein kuume iskee, hillitsen itseni ja nautin tästä ihmeestämme! Kaikkea hyvää sinulle ja perheellesi sekä suotuisia tuulia!!!Anne

 

Kiitos kaunis annekristiina,:heart: niitä suotuisia +++++++ tuulia mie tarvitsenhin
..ja käy ihmeessä vaan kommentoimassa siellä meidän pinossa - Teretulemas!:wave:

 

Jokohan tämä seniori löysi oikean pinon.. :ashamed:, kiitos mur-murille, joka bongas mut tuolta vuoden 2004 PINO:sta =).

Oon siis 43-v. pienen keskostytön äippä. Tyttö on esikoiseni... oon läpikäyny 6 erillistä lapsettomuushoitoa entisessä ihmissuhteessani vuonna 2007-08 ilman toivottua tulosta. Kummastakaan ei löytynyt silloin vikaa. Vaikeinta oli hyväksyä olevansa selittämättömästi lapseton.. Monet itkut on itkettu sitä, etten koskaan tuu äidiksi.

2009 erosin ja löysin uuden miehen. Tarina on tähtiin kirjoitettu, niin me se heti kumpikin koettiin. Kihlat ostettiin pikavauhdilla 2 kk yhteiselon jälkeen ja vuosi kihlauksesta tanssittiin häitä viime heinäkuussa. Olin heti suhteen alussa kertonut lapsettomuudesta, johon mieheni totesi, etteivät lapset ole kynnyskysymys meidän suhteelle vaikka toki mulle sen onnen soisikin mielellään, että saisin kokea äitiyden ihmeen ja onnen.

Hyvin tanssittiin häät, koska heti seuraavasta kierrosta huomattiin, että HEI, MEISTÄHÄN TULEE ISKÄ JA ÄIPPÄ!! :hug:
Mun raskausmyrkytyksen takia kävi sit niin, että vähän osittain vahingossa huomattiin ylimääräsessä ultrassa virtausblokki napanuorassa eli vauva ei saanu enää riittävästi ruokaa eikä happea... kasvu oli hidastunu ja siitä sitä sit kiikutettiin äiti TAYS:aan valmistautumaan sektioon rv 28 ollessa täyttymässä.
Neiti syntyi rv 27+6, 835g, 34.5cm, apgar 8/8. Hengitti ihan itse alusta asti ja oli täysin terve vaikkakin pienen pieni ihmisenalku.:heart: Parin viikon Tampereella olon jälkeen saatiin jo siirtyä kotipaikkakunnan keskussairaalaan keskosteholle, jossa nyt kasvetaan vauhdilla kotiuttamista kohti. Neiti painaa nyt reilu 1400g ja pituutta on kertyny n. 40 cm. Rintaa maistellaan ja opetellaan imu-hengitys-nieleminen -tekniikkaa.

Että tämmönen tapaus ujuttautuu joukkoonne!

 

Pikkunekeli tämähin on harmillisesti hiiiiiljainen pino..

Tuo "Äidit 40+" on ihan kiva pino - käyhän rohkeasti kurkkasemassa!!
http://kaksplus.fi/keskustelu/lapsi-kasvaa/vauvat-0-12kk/1836174-aidit-40-a/

Ihanaa kevättä:flower:

 

Tsemppiä

 

Mulla myös keskosena syntynyt lapsi, Rv 27+4 painoi 880 g ja pituutta 33 cm. Tämä tyttönen on nyt jo 10 vuotias eli syntyi v 2000. Hän oli pieni ja pippurinen neiti joka ei tarvinnut hengityskonetta kuin 6 pv ja sen jälkeen hengitti ihan itse. Mitään hankaluuksia eikä vaivoja ole hänelle jäänyt. Nyt 9-10 v on ilmennyt kuulon alenema toisessa korvassa mutta se ei ole välttämättä jäänyt tästä keskosuudesta vaikka lääkäri sanoi että voi se olla siitäkin ja sitä ei ole vaan huomattu aiemmin..??!! Pärjää kumminkin ihan hyvin koulussa kun kuulo toisessa korvassa normaali.

Meillä on myös tyttö joka on 8 v ja sit tämä pienin nyt 1 v 8kk jonka tein ollessani 41 v
En koe olevani vanha mutta onhan se vähä raskaampaa mitä vertaa siihen kun oli nuorempi. vaikken niin nuori ollut saadessani esikoisenkaan kun olin silloin jo 32 v. Mutta elämä on mennyt silleen ettei niitä lapsia ole aikaisemmin siunaantunut yrityksistä huolimatta.( ja niitä on sit melko monta ollut keskenmenoa ja tuulimunaraskautta siitä lähtien kun olin 21 vuotias...)

 

Onko muita jotka eivät haaveile +40v äitiydestä ?
Itselläni 27,24,20,14v muksut.
En nyt voisi ikipäivänä hankkia lisää muksui ollla kiinni siitä vielä 60v.
Ymmärrän jos joku ikäisenäni ensikertaa raskaaksi se olisikin ihanaa <3
Mutta jos lapsia jo nuoremmal iäl.
Ettekö anna aikaanne vanhuusiässä? Miksi kiinni lapsissa vielä yli 60v

Mitä tarkoittaa toi antaa aikaansa vanhuusiässä?
*ei tajunnut*

 

Voi Mummeliisa, en minäkään ymmärtänyt. Lapsia saadaan ja annetaan, ei hankita. Mielestäni on ihanaa olla äiti ja mummu, yhtäaikaa.

 

Moikka, mulla on 17- ja 19-vuotiset tytöt aiemmasta liitosta, nyt uusi mies, jolla ei ole vielä lapsia, mies on vasta 32-v, ja pitkän harkinnan jälkeen päätin, että mikäs siinä, yritetään toki (miehellä armoton vauvakuume. Samoin tein osui ja upposi ja nyt ole 10. viikolla raskaana, hartaasti toivotaan, että kaikki menee hyvin, olo on ainakin loistava ja tuleva isä onnesta soikeana! Eli mun kohdalla asian ratkaisi juuri tuo miehen "lapsettomuus", voi toki olla, että olisimme siltikin halunneet yhteisen lapsen. Uskomattomalta tuntuu vieläkin kyllä, että heti onnistuttiin

 

Onneksi olkoon Tikruliini68

 

AP:n kanssa ihan samaa mieltä. Ootan tässä vaan innolal et pääsen rauhaan noista 12v ja 16v pojista.... Muuttaisivat pian omilleen...

 

Kyllä se vaan on niinkin, että näin vähän kypsemmällä iällä ainakin minulla on elämänkokemusta, vakaampi taloudellinen tilanne, pitkä parisuhde, pysyvä koti rakennettuna ja omat menot juostuna, on todella aikaa ja halua omistautua lapselle/lapsille. Eihän kukaan tiedä, mitä huominen tuo tullessaan, ei nuorempi eikä vanhempi. Ja jokainen tekee omat ratkaisunsa, niitä ei sovi arvostella, varsinkaan, jos ei tiedä ihmisen koko tarinaa. Taustalla voi olla monien vuosien yritys raskautua, hoitoja, muuttuneita ihmissuhteita ja elämäntilanteita. Annetaan jokaisen nauttia vanhemmuudesta omalla tavallaan ja minkä ikäisenä tahansa. Toistemme tukea me tarvitsemme, emme tuomitsemista ja arvostelua!

 

Täysin samaa mieltä AnnaPauliinan kanssa! Tässä iässä lasta arvostaa lapsena ja antaa aikaa pikkuiselle olla lapsi. Hermot kestävät paremmin ja unentarve on vähäisempi kuin nuorempana. Kun on ehtinyt olla töissä jo vuosia, on voinut säästää "pahan päivän varalle", joten olen voinut olla kotona niin pitkään kuin haluan. Enää ei tosiaan menokenkä vipata eikä voisi vähempää yöelämä kiinnostaa. On ihanaa olla kotona ja nauttia elämäniloa pursuavasta, vaikkakin uhmakkaasta, taaperosta. Ehkä olen liian suojeleva ja liian kiltti kullannupulleni, mutta ainakin rakkautta, pusuja ja silityksiä on "lellivauvani" saanut. Olen saanut elämältä tärkeimmän ja muuta en enää tarvitse. Matkassa on mukana lapsen isäkin ja toivon ja uskon, että pystymme yhdessä nuppumme kasvattamaan. Nyt syksyllä töihin ja neiti tarhaan osa-aikaisesti, 2,5 v. jo pärjää. Niin, koskaan ei voi tietää mitä huominen tuo tullessaan, mutta kukas sen tietää. Tilastollisesti tietenkin ikä tietää terveydellisiä riskejä, mutta elämä on riskiä aina ja kaikkialla, on vaan nautittava jokaisesta päivästä.

 

Samaa mieltä kuin AnnaPauliina. Mitäpä se kenellekään ulkopuoliselle kuuluu missä iässä ja montako lasta tekee, vai tekeekö ollenkaan. Eiköhän nämä ole jokaisen henkilökohtaisia ratkaisuja, eikä niitä tarvitse kenellekään selitellä ja perustella.
Itse en ole koskaan osannut (onneksi) ajatella, että lapset ovat joku välttämätön paha, joista odotetaan vaan sitä aikaa että niistä pääsee eroon ja "viettämään omaa aikaa".

 

Olen PippuriPiian kanssa samaa mieltä. Sitä "omaa aikaa" ehtii kyllä olemaan sitten joskus 70v ihan tarpeeksi.

Lapset ovat ihania ja niitä saisi olla vaikka kuinka monta =) Lapseni ovat nyt 20v ja 9v. En voisi vielä kuvitellakaan tulevani mammaksi, omiahan tässä vielä toivotaan lisää Ikää on vasta 44v. Toivottavasti tämä omituinen tilanteeni vielä päättyisi onnellisesti.

 

Littlest designs are goods that are midget in size. They are things, household documents, charge supplies, equipments, additions and other of use things. These downsize goods can be tempered to at accommodations, store and office. The quality of these products is that they want less period but they are as functioning as their big counterparts.Take your leather recliner and share out how much space it is eating in goedkope moncler jassen your living room. Age boost a downsize leather sofa set and find how much blank could you hold alongside replacing your burly leather recliner with downsize sofa. Benevolent dingus is that both the sofas include still and all seating capacity. Downsize goods are attractive in because they fix up with provision an conceptual substitute proper for bulky items. <a href="http://www.moncler-nederland.nl/">goedkope moncler jassen</a>
coach outlet
Sac à main
moncler jacket
Replica Designer Handbags UK
Longchamp Handbags
Longchamp outlet
Fake Louis Vuitton Handbag
Moncler Jackets Sale
Discount Mulberry
Doudoune Moncler
Doudoune Moncler Femme
Nominal designs tackle and other moncler jassen nederland household items are impartial perfect benefit of every home. With these items, you could save array and in this way cause your dwelling look bigger. Another noble feeling about these items is that they are lightweight and they demand little maintenance. You can provoke a downsize dining table from one corner to another with not many dollop hands and without breaking edges and corners of the walls in your home.Homeowners moncler jassen nederland across the globe are using downsize items to release step down off more arrange in their homes. These items are low-cost and this is another reason after their popularity. Downsize goods adjust kindly to studio apartments, condos and flats where there is no while instead of extending the homes. People living in sprawling bungalows could also cheat upper hand of these goods and perceive more space without renovating their homes.

 

Perhis ja muut, miten kokisette mummiksi tulemisen silloin, kun kuopus on esim. alle kouluikäinen? Itse olen siis nuori, 20v ja avokkini äiti on 45v ja hänen nuorin lapsensa (joka on aivan ihan ja läheinen minulle) täyttää pian 4v. Toki on aluksi ihan leikkimielellä tullut puhetta, että aiotaan lapsia hankkia lähivuosina, josta mieheni äiti ei tykännyt lainkaan.. Sanoi mm. että hän on liian nuori saamaan lapsenlapsia, kun sillä on nuorin lapsensa. Ja että meidän pitäisi kysyä häneltä, koska hän olisi valmis lapsenlapseen.. Otin siitä kyllä nokkiini, vaikka mieheni äiti on ihana ja ymmärtäväinen ihminen (hän pitää minusta myös).

Tunnen asiasta välillä mielipahaa, koska kun lapsi saadaan, niin ei siinä ajatella muiden mielipiteitä. Ja tuli sellainen olo, että meidän pitäisi. Toivon että välit hänen kanssaan tulee aina pysymään yhtä läheisinä, kuin tähänkin asti.