Elikkäs! Meillä 8vko ikäinen tytöntylleröinen, joka alkoi syömään huonosti (korviketta) ja eräänä päivänä menikin vain 300ml vuorokaudessa. Ruuan jälkeen huusi kipua noin tunnin verran ja rauhoittui sitten. Lisäksi maha turposi todella isoksi palloksi.
Lähdimme tuona iltana kun maitoa meni noin vähän sairaalaan, koska lapsi ei enää pissannut ja oli apaattinen eikä ollenkaan oma itsensä. Meidät otettiin hyvin vastaan, mutta kun lääkärit eivät löytäneet näkyvää syytä oireilulle niin he päättivät pistää meidät kotiin muutaman päivän päästä vaikka lapsi edelleen söi huonosti ja huusi kipua.
Neuvolassa huomattiin pituuskasvun hidastuma ja painon alentuma. Kaikki sairaalan lääkärit tiputtivat maidon vuorokausitavoitetta sitä mukaan kun huomasivat, että se edellinen tavoite ei täyty.
Neuvolan kehotuksesta vaihdoimme maidon allergiamaitoon ja oireet loppuivat muutamassa päivässä. Sairaalan palasimme pituus-, paino- ja vointikontorlliin. Lääkäri ei ollut tähän maidon vaihtoon kuitenkaan tyytyväinen. Kuulemma maitoallergiaa ylidiagnosoidaan ja oireilu pitää vaan hyväksyä. Käski meidän vaihtaa viikon päästä takaisin normaaliin maitoon. Tämä kyseinen lääkäri sanoi myös, että 70ml kerta-annos on sopiva, ettei kannata verrata määriä kaksossiskoon, joka syö 150-180ml kerralla. En minä vertaakkaan siskoon vaan tämän lapsen syömiseen ennen oireilun alkua. Silloin hänkin söi tuon 150-180ml helposti kerralla ongelmitta.
Taistelin asiasta ja lääkäri suostui siihen, että otamme uuden kontrollin kahden viikon päähän, jolloin olen antanut lapselle viikon normaalia maitoa. Lupasi kirjottaa reseptin maitoon ja allergiadiagnoosin jos oireilu on palannut.
Saas nähdä kuinka käy, mutta korpeaa se, ettei tämän ikäinen saa kunnon hoitoa vaan olankohautuksia kun ei mitään näkyvää vaivaa ole! Olisi kuulemma harvinaista, että tämän ikäisellä olisi jo maitoallergia. Niin harvinaista, muttei mahdotonta
Lähdimme tuona iltana kun maitoa meni noin vähän sairaalaan, koska lapsi ei enää pissannut ja oli apaattinen eikä ollenkaan oma itsensä. Meidät otettiin hyvin vastaan, mutta kun lääkärit eivät löytäneet näkyvää syytä oireilulle niin he päättivät pistää meidät kotiin muutaman päivän päästä vaikka lapsi edelleen söi huonosti ja huusi kipua.
Neuvolassa huomattiin pituuskasvun hidastuma ja painon alentuma. Kaikki sairaalan lääkärit tiputtivat maidon vuorokausitavoitetta sitä mukaan kun huomasivat, että se edellinen tavoite ei täyty.
Neuvolan kehotuksesta vaihdoimme maidon allergiamaitoon ja oireet loppuivat muutamassa päivässä. Sairaalan palasimme pituus-, paino- ja vointikontorlliin. Lääkäri ei ollut tähän maidon vaihtoon kuitenkaan tyytyväinen. Kuulemma maitoallergiaa ylidiagnosoidaan ja oireilu pitää vaan hyväksyä. Käski meidän vaihtaa viikon päästä takaisin normaaliin maitoon. Tämä kyseinen lääkäri sanoi myös, että 70ml kerta-annos on sopiva, ettei kannata verrata määriä kaksossiskoon, joka syö 150-180ml kerralla. En minä vertaakkaan siskoon vaan tämän lapsen syömiseen ennen oireilun alkua. Silloin hänkin söi tuon 150-180ml helposti kerralla ongelmitta.
Taistelin asiasta ja lääkäri suostui siihen, että otamme uuden kontrollin kahden viikon päähän, jolloin olen antanut lapselle viikon normaalia maitoa. Lupasi kirjottaa reseptin maitoon ja allergiadiagnoosin jos oireilu on palannut.
Saas nähdä kuinka käy, mutta korpeaa se, ettei tämän ikäinen saa kunnon hoitoa vaan olankohautuksia kun ei mitään näkyvää vaivaa ole! Olisi kuulemma harvinaista, että tämän ikäisellä olisi jo maitoallergia. Niin harvinaista, muttei mahdotonta