Siviilivihkiminen
Avioliittoja solmitaan vuodessa noin 25 000-26 000. Siviilivihkijät toimittivat näistä vihkimisistä vuoden 2002 tietojen mukaan noin 9 000, joista henkikirjoittajien osuus on noin 95 %. Siviilivihkimisten suhteellinen osuus kaikista vihkimisistä on noussut vuodesta 1996 vuoteen 2002 noin 13 prosenttiyksikköä (21 %:sta 34 %:iin). Vuonna 2003 siviilivihkimisiä toimitettiin vajaa 10700.
Sisäasiainministeriön syksyllä 2001 maistraateille tekemän kyselyn mukaan henkikirjoittajien toimittamista noin 7 800 vihkimisestä 6 % toimitettiin virka-ajan ulkopuolella. Oikeusministeriön keväällä 2002 käräjäoikeuksille tekemän kyselyn mukaan vastaava luku runsaan 500 vihkimisen osalta oli 17 %. Toukokuussa 2005 voimaan tulleen asetuksen myötä nämä luvut tulevat todennäköisesti kasvamaan huomattavasti.
Siviilivihkimisen edellytykset
Siviilivihkiminen voidaan toimittaa aina, kun avioliiton esteet on tutkittu ja avioliittoon aikoville on annettu tästä todistus.
Siviilivihkimisen on velvollinen toimittamaan:
* laamanni ja käräjätuomari
* henkikirjoittaja
Siviiliseremonia antaa joustovaraa
Siviilitavalla avioituminen antaa vihkiseremonian suhteen enemmän joustovaraa ja tilaa myös persoonallisille ratkaisuille kuin kirkollinen toimitus, joka on aina jumalanpalvelus. Siviilivihkimisessä avioliiton vahvistaa siviiliviranomainen, ja vihkiseremonia voidaan toteuttaa niin eleettömästi tai juhlavasti kuin halutaan. Koska vihkiseremoniaan liittyvät tavat sormuksesta riisinheittoon ovat alkuperältään ei-kristillisiä, ne ovat selityksittä myös uskonnottoman morsiusparin käytettävissä. Paikkavaihtoehtojakin on rajattomasti - maistraatti on niistä vain yksi. Hääjuhla puolestaan on vanhastaankin täysin maallista perinnettä, joten sen järjestämiseen vihkiseremonian uskonnollisuus tai uskonnottomuus ei vaikuta lainkaan.
Siviilihäät voidaan rakentaa pääpiirteissään kolmella tavalla:
1. Vihkiminen häävieraiden läsnäollessa tunnelmallisessa paikassa virka-ajan ulkopuolella. Hääjuhla välittömästi tämän jälkeen joko samassa paikassa tai muissa tiloissa.
2. Vihkiminen häävieraiden läsnäollessa maistraatin tai käräjäoikeuden tiloissa joko virka-aikana tai muulloin. Hääjuhla välittömästi vihkimisen jälkeen muissa tiloissa.
3. Vihkiminen vain muutaman todistajan läsnäollessa maistraatin tai käräjäoikeuden tiloissa virka-aikana. Hääjuhla milloin tahansa vihkimisen jälkeen: samana iltana, viikonloppuna, seuraavana kesänä...
Milloin ainakin toinen vihittävistä kuuluu evankelis-luterilaiseen tai ortodoksiseen kirkkoon, voidaan siviilivihkimisen jälkeen saada avioliitolle kirkollinen siunaus. Tämä ei kuitenkaan sovellu katsomukseltaan uskonnottomien parien juhlamielen kohottajaksi, sillä toimituksen vapaaehtoisuus vain korostaa sen uskonnollisuutta - jota muutenkin on yhtä paljon kuin varsinaisessa vihkitoimituksessa. Tätä nykyä joka kymmenes siviilivihitty haluaa liitolleen myös kirkollisen siunauksen.
Jos siviiliseremonian lisäksi halutaan erillinen, juhlavampi hääseremonia, se kannattaa järjestää vihkiparin todellisia ajatuksia (esimerkiksi humanistisia arvoja) heijastavaksi. Tämä epävirallinen seremonia sopii mainiosti järjestettäväksi hääjuhlan yhteydessä, joko erillään lainvoimaisesta vihkimisestä (yllä vaihtoehto 3) tai sen päätteeksi (vaihtoehto 1). Toteutus hoituu joko suvun ja ystäväpiirin voimin, esimerkiksi Perheen omat juhlat -kirjaa apuna käyttäen, tai puhujapalvelun avulla.
Siviilivihkimisen paikka ja aika
Mitä vihkipaikkaan tulee, siviilivihkitoimitusta ei suinkaan tarvitse suorittaa maistraatissa. Viikonpäivää tai kellonaikaakaan ei ole lailla rajoitettu, vaan aviosäätyyn voi astua vaikkapa sunnuntaina keskiyöllä tunturin laella.
Siviilivihkimiset ja parisuhteen rekisteröinnit voidaan toimittaa nyt myös virka-ajan ja -paikan ulkopuolella. Uusi, vihkimisen virka-ajan ja paikan ulkopuolella mahdollistava laki tuli voimaan 1. toukokuuta 2005.
Siviilivihkimisiä on jo noin kolmasosa kaikista vihkimisistä. Palvelun parantamiseksi siviilivihkiminen ja parisuhteen rekisteröinti voidaan toimittaa virka-ajan ja virkapaikan ulkopuolella maksullisena palveluna (200,- + matkakulut). Palvelu perustuu siviilivihkijän ja kihlakumppaneiden väliseen sopimukseen. Palvelu on vihkijälle vapaaehtoista, joten vihkipari ei voi vaatia tai käskeä siviilivihkijää vihkimään virka-ajan tai -paikan ulkopuolella. Vihkiminen virka-aikana ja virkapaikalla säilyy edelleen maksuttomana ja siviilivihkijän virkavelvollisuuteen kuuluvana tehtävänä.
Tähän asti on ollut varsin tavallista, että vihkiminen on toimitettu muutaman todistajan läsnäollessa maistraatissa, minkä jälkeen varsinaiset häät pidetään jossain muualla, ehkei edes samana päivänä. Yhteiskuntakin on herännyt vastaamaan kysyntään, ja uusimmissa maistraateissa alkaa olla juhlavia vihkihuoneita. Ne eivät tosin ole kovin tilavia: harvoin niihin mahtuu enemmän kuin 10-20 henkeä. Käräjäoikeuden istuntosaliin sen sijaan saattaa sopia yli 50 tai jopa 100 hengen hääseurue. Virastovihkimisissäkin on yleensä "talon puolesta" kynttilöitä ja kukkia, ja itsekin voi tiloja jonkin verran koristella.
Valtaosa maistraatin ulkopuolisista siviilivihkiäisistä on pidetty ikivanhan perinteen mukaisesti kotona, jos vain tilat sallivat. Suurten häiden tultua muotiin tunnelmalliset ravintolat, komeat pitokartanot ja muut maalaukselliset ympäristöt ovat kasvattaneet suosiotaan. Silloin, kun pari päätyy valitsemaan vihkimiselleen epätavallisemmat puitteet, kyseessä on yleensä paikka, jolla on heille erityistä henkilökohtaista merkitystä. Miljöön halutaan osaltaan korostavan tapahtuman ainutlaatuisuutta ja tekevän siitä unohtumattoman. Pelkän romanttisuuden perusteella paikkaa ei silti voi valita, vaan käytännön seikat ratkaisevat. Onko tila ylipäätään käytettävissä, millaiset ovat kulkuyhteydet, mahtuuko sinne koko hääseurue ja pystyvätkö kaikki esteettä seuraamaan tapahtumia? Entä jos alkaa sataa?
Vihkijän rooli
Siviilivihkikaava on itsessään vain parin minuutin mittainen, joten ilman lisäohjelmaa toimitus on ohi ennen kuin osa hääväestä ehtii huomata sen alkaneenkaan. Siksi monilla vihkijöillä onkin tapana pidentää seremoniaa pienellä, tilanteeseen sopivalla puheella tai runolla. Jotkut vihkijät pitävät puheen jopa ilman eri pyyntöä, toiset vain vihkiparin toivomuksesta, kun taas toiset pitäytyvät aina pelkkään vihkikaavaan. Muut puheet hoidetaan tällöin joko omin väin - puhua voivat esimerkiksi morsiusparin vanhemmat, isovanhemmat, kaaso tai puhemies - tai hankitaan paikalle ammattimainen juhlapuhuja. Toimitukseen voidaan luontevasti liittää myös musiikkiesitys. Mikään ei liioin estä morsiusparia ottamasta aktiivista roolia ja lausumasta toisilleen itse muotoilemaansa avioliittolupausta.
Vihkijän asu
Siviilihäissä miesvihkijä pukeutuu tavallisesti tummaan pukuun, naispuolinen jakkupukuun tai leninkiin. Lisäksi useissa maistraateissa on käytettävissä myös erityinen, juhlava vihkikaapu tai -viitta. Erikoisasuja vaativiin teemahäihinkin saattaa vihkijän saada juoneen mukaan.
Vihkijän hankinta
Siviilivihkimisen voi lain mukaan suorittaa henkikirjoittaja, laamanni tai käräjätuomari. Heidät tavoittaa mistä tahansa Suomen maistraatista tai käräjäoikeudesta. Toisin kuin usein luullaan, merikapteenit eivät saa Suomessa vihkiä, joten aalloilla avioituakseen on vihkijä tuotava maista. Vihkitoimitus on lain nojalla maksuton, mutta jos se suoritetaan viraston ja virka-ajan ulkopuolella, maksaa se 200,- ja myös vihkijän matkakulut täytyy korvata. Palvelualttius ja työvoiman riittävyys vaihtelee virastoittain huomattavasti.
Siviilivihkikaava itsessään on varsin lyhyt ja pelkistetty, joten sellaisenaan siitä selviää parissa minuutissa. Milloin naimisiin halutaan juhlavammin, toimitukseen kannattaa liittää muita elementtejä: pidempi ja henkilökohtaisempi puhe, musiikkia, runoja, ehkä vihkiparin omat sanat esimerkiksi sormusta pujotettaessa. Vihkisormus on vapaaehtoinen kuten kirkollisessakin vihkimisessä, ja mikäli se jätetään pois, toimitus lyhenee entisestään. Toisaalta sormus voidaan myös korvata jollakin muulla korulla tai symbolilla. Useimmat morsiusparit haluavat kuitenkin noudattaa sormusperinnettä. Morsiamen lisäksi tai asemesta voidaan hyvin "rengastaa" myös sulhanen.
Siviilivihkikaava
Siviilivihkiminen toimitetaan siten, että vihkijä todistajien läsnä ollessa lausuu vihittäville:
"Avioliiton tarkoituksena on perheen perustaminen siihen kuuluvien yhteiseksi parhaaksi sekä yhteiskunnan säilymiseksi. Avioliitto on tarkoitettu pysyväksi, jotta perheen jäsenet voisivat yhdessä luoda onnellisen kodin".
Sitten esitetään kysymykset:
"Näiden todistajien läsnä ollessa kysyn Teiltä (Miehen Nimi): tahdotteko ottaa tämän (Naisen Nimi) aviovaimoksenne rakastaaksenne häntä myötä- ja vastoinkäymisissä?
(Vastaus: Tahdon)
Näiden todistajien läsnä ollessa kysyn Teiltä (Naisen Nimi): tahdotteko ottaa tämän (Miehen Nimi) aviomieheksenne rakastaaksenne häntä myötä- ja vastoinkäymisissä?(Vastaus: Tahdon)
Vastattuanne näin myöntävästi teille esitettyyn kysymykseen totean teidät aviopuolisoiksi."
Sormuksia voidaan vaihtaa, mutta se ei ole pakollista: Jos sormuksia vaihdetaan, lausutaan seuraavasti:
"Ottakaa (Naisen Nimi) liittonne merkiksi sormus mieheltänne. Ottakaa (Miehen Nimi) liittonne merkiksi sormus vaimoltanne".
Lopuksi vuorossa on ilmoitus:
Teidät on nyt vihitty avioliittoon. Puolisoina olette keskenänne yhdenvertaiset. Osoittakaa avioliitossanne toinen toisillenne rakkautta ja keskinäistä luottamusta sekä toimikaa yhdessä perheen hyväksi.
Vihkiseremonian kulku
Luonteva, esteettisesti tyydyttävä vihkiseremonia rakentuu esimerkiksi alla olevalla tavalla. Laillisesti riittävät kohdat 4 ja 8 yksinään, mutta esteettinen vähimmäisvaatimus myös kaikkia muodollisuuksia vierastaville pareille olisi sisällyttää seremoniaan lisäksi ainakin kohta 2 ja jotakin kohdasta 5.
1. Morsiusparin (tai morsiamen) sisääntulo musiikin soidessa
2. Tervetulotoivotus ja lyhyt johdanto
3. Lauluesitys, runo, kirjallisuuskatkelma tms.
4. Vihkikaavan minimiosa (= aviopuolisoiksi julistamiseen asti).
5. Symboliikkaa: sormusseremonia (tai vastaava), suudelma tms.
6. Vihkiparin omat sanat esimerkiksi lupausten muodossa
7. Vihkitodistus allekirjoitetaan ja luovutetaan hääparille (morsiamelle).
8. Loppusanat (vihkikaavasta, mahdollisin lisäyksin).
9. Vihkipari siirtyy onniteltavaksi.
Todistajat
Vihkitoimitukseen tarvitaan vähintään kaksi 15 vuotta täyttänyttä todistajaa. He saavat olla morsiusparin lähisukulaisia tai vaikkapa maistraatin henkilökuntaa.
