"Maisteri Eeva jäi työttömäksi 26-vuotiaana – nyt hän on 41 ja edelleen työtön. Hän on ollut suurimman osan työurastaan työttömänä"

vierailija
Hän on ollut kymmenisen vuotta äitiyslomalla, sen jälkeen opiskellut, ja sen jälkeen työsuhteessa josta jäi sairaslomalle ja sai potkut.
Tuo runsas lomailu näyttää aika huonolta työhistoriassa.

Toivottavasti hän jaksaa nyt aktiivisesti etsiä ja saa vakituisen työn.
 
vierailija
"Hän opiskeli nuorena yliopistossa fysiikkaa, valmistui maisteriksi ja pääsi 25-vuotiaana koulutustaan vastaavaan työhön.

– Kaverit olivat minulle jopa kateellisia, että löysin koulutusta vastaavan työn Jyväskylän läheltä.

Sitten alkoi taantuma.

– Jäin työttömäksi vuoden mittaisen työsuhteen jälkeen 26-vuotiaana vuonna 2009, Eeva Rajala kertoo.

Toisen lapsen jälkeen hän opiskeli tietotekniikkaa avoimessa yliopistossa. Hän sai suorittaa perusopinnot menettämättä työttömyyskorvausta, mutta opinnot eivät lopulta auttaneet häntä työllistymään.

Nyt Eeva Rajalan työttömäksi jäämisestä 26-vuotiaana on kulunut 15 vuotta. Hän on ollut tänä aikana yhden kerran töissä.

– Se oli suorittavaa työtä vuokrafirman kautta korona-aikana. He potkaisivat minut pihalle runsaan viikon sairauslomasta. Se tuntui toki tylyltä, mutta työ ei muutenkaan vastannut toiveitani. Minulle sanottiin, etten ollut riittävän nopea, mutta työt loppuivat juuri sairausloman jälkeen. Sairauslomani johtui työssä tulleesta ongelmasta.

Rajala on päässyt oman alansa työhaastatteluun kerran työttömyytensä aikana, muttei tullut valituksi tehtävään.


– Tuntuu, että kun ei pääse mihinkään, työnantajat katsovat, että työnhakijassa täytyy olla jotain vikaa. Sitten lapsista tulee aina aukkoja työhistoriaan, ellei ole vakituisessa työssä lapsia saadessaan."
 
vierailija
Uutta koulutusta kehiin ja sitä kautta kun tietotaitoa on päivitetty niin töihin.
Ei mitään uutta koulutusta, vaan mihin tahansa duuniin pääsee. Ehkä sitä numeronpyöritystäkin saa vielä tehdä kun ensin pääsee johonkin firmaan ja siellä osoittautuu hyväksi tyypiksi. Mutta lähtökohtaisesti tässä vaiheessa on syytä tunnustaa tosiasiat eli että se fysiikan opiskelu oli vain yksi elämänvaihe, joka on nyt takana ja josta ei loppujen lopuksi mitään pysyvää sitten tullutkaan. Sitä sattuu.
 

Yhteistyössä