Nyt ap. on liekeissä ja elementeissään.
Entiset jankkaukset Maga, Sanna, jauhojengi ja mitä niitä olikaan ovat pyyhkiytyneet hänen mielestä 3. maailmansodan melskeisiin.
Kuuntelin eilen Ruben Stillerin uusimman jakson Kekkosesta.
Kun vuosia sitten kärvistelin koronaepidemian kourissa, lupasin itselleni lähteä Kapsäkki-teatteriin, kun se on mahdollista. Lupaus on vielä lunastamatta.
Podcastin keskustelussa ei ollut minulle mitään uutta asiaa. Totesin, että olipa minulla mielenkiintoinen nuoruus. Mitä hoopompia juttuja palasi mieleeni.
Kotipitäjäni talonpoika hurahti taistolaisuuteen, ja siitäkin äitini väänteli vitsejä.
Kristiina Halkolan ohjelmassa mainittu laulu vaikutti arvoihini. Olen aina naureskellut ökyrikkaiden touhuille. Venäjä entinen Neuvostoliitto on naapurimme tahdoimmepa tai emme. Tietenkin kaikki toivovat, että rauha palaa ja rajat aukeavat. Ei elämä voi olla kiinni yhdestä kahjusta, jonka tervys voi olla yhden karvan vsrassa. Ehkä hänen lääkäri on ”psyko” ja lääkinnyt tyypin ilkeyttään ties millä rohdoilla. Epäilen vahvasti gingsen-juurta. Entinen puolisoni kävi matkalla, ja toi pyynnöstäni kyseisen ihmejuuren. Sain vinkin juuren tehosta kiinalaiselta akupunktiolääkäriltäni. Hän antoi minulle myös vyöhyketerapiaa. Juuri jäi kuitenkin rohkeuden puutteeni takia käyttämättä, ja meni luiskaan.
Sama lääkäri, joka vei ison ryhmän lääkäreitä Kiinaan Voi hyvin-lehden järjestämälle matkalle.
Vanhoille asioille voin naureskella kyynelsilmin lukutuolissani.
Kuka pelkää Puttea? En minä ainakaan. Vanha mies, jolle Saksan Olaf soitti muuten vain. Laitan seuraavaksi soimaan Youtubesta Kirkan iki-ihanan biisin Soitin vain. Tykkään enemmän alkuperäisestä versiosta, jonka esittäjän nimeä en nyt muista. Biisistä tulee mieleen ajat, kun Tuhnis soitti minulle ihania puheluita.
:lle lupa ampua putlerin infra tuusan peeksi ja vähän äkkiä!
