Mahdollisuudet adoptioon nolla...?

Hei,

Kirjoitan tälle palstalle, koska olen AINA haaveillut adoptoivani lapsen. 10-vuotiaana julistin vanhemmilleni, että minä sitten ANASTAN lapsen isona. Tarkoitin siis adoptoin, mutta tuon ikäisenä oli termit vielä vähän hakusessa. Olen erittäin lapsirakas ja tällä hetkellä 1 v 7 kk taaperon ylpeä äiti. <3

Nyt tilanne on kuitenkin se, että olemme lapsen isän kanssa eronneet viime marraskuussa, aika tuore tapaus siis. Minkälaiset mahdollisuudet minulla on adoptoida lapsi, kun oman lapsen isä ei ole enää kuvioissa?

Toivon ennen kaikkea, että löytäisin vielä puolison, joka haluaisi adoptoida kanssani, mutta jos sellaista ei löydy, niin onnistuuko sinkkuäidin adoptoida yksinkin? Haluaisin antaa kodin jollekin sitä tarvitsevalle ja sisaruksen omalle lapselleni (uudelleen kun en enää haaveile raskautuvani).

 

heips
Yksinäinen nainen voi adoptoida mutta käsittääkseni hieman pitempi tie. Tiedän yksinäisiä naisia jotka adoptoineet mutta esim. uskoisin että erostasi pitäisi ollut kulunut hyvän aikaa. Et kertonut viestistäsi ikääsi joka myös vaikuttaa asiaan. Asiaanhan vaikuttaa monet asiat esim. taloudellinen tilanne ja tukiverkosto. Mutta en sanoisi että mahdollisuutesi ovat nolla mutta varmasti kun aika adoption toteuttamiseen tulisi kannattaa olla yhteydessä esim. pelaan ja kysellä, he varmasti sen "oikeamman" vastauksen tietävät.

 

Tiedän useita yksinhakijoita, jotka ovat saaneet lapsen Kiinasta. Otahan selvää esim. Kiinan sn-prossessista.

 

Tosiaan Kiina ja Venäjä ovat tällä hetkellä yksinhakijoille mahdollisia ja nimenomaan sn-puoli. Myös Etelä-Afrikasta tulee lapsia yksinhakijoille, mutta papereiden lähettämistä joutuu odottamaan adoptioluvan saamisen jälkeen vuosia.

 

Kiitos vastauksista!