Magneettikuvaan puolen vuoden välein omakustanteisesti

vierailija
Aloittajalle ikäviä uutisia. Nyt ryhdytään vähentämään turhia tutkimuksia 20-30%, jolla saadaan säästöjä terveydenhuoltoon. Tutkimukset eivät siis tule lisääntymään niin kun ap arveli vaan päinvastoin valitettavasti vähentymään.
Niinpä eläkeläiset vissiin laitetaa sivuraiteelle jotta jää enemmän aikaa tuottaviin työikäisiin sen jälkeen jos jää aikaa niin tutkitaan eläkeläisten vaivoja, eihän syöpä vanhassa haittaa sanoi eräskin lääkäri?
 
Niinpä eläkeläiset vissiin laitetaa sivuraiteelle jotta jää enemmän aikaa tuottaviin työikäisiin sen jälkeen jos jää aikaa niin tutkitaan eläkeläisten vaivoja, eihän syöpä vanhassa haittaa sanoi eräskin lääkäri?
No eihän se marssijärjestys oikeasti ole kohtuuton. Koko yhteiskunnalle on hyödyllisintä saada työssäkäyvät mahdollisimman nopeasti työkuntoon.
 
Joo ja oikeasti syöpä etenee vanhoilla paljon hitaammin koska ovat vanhoja
Mitä nuorempi ihminen, sen rajumpia syöpähoitoja elimistö kestää. Vanhuksilla syövän hoitaminen on vain joskus tuskallisen olotilan pitkittämistä muutamalla kuukaudella. Ikävä kyllä, kaikkeen tähän pitää pystyä suhtautumaan järkevästi ja ottamaan huomioon ennusteet.
Kaikkeen tähän vaikuttaa myös minkä tyyppisestä ja miten aggressiivisesta syövästä on kyse. Toisinaan taisteluun ei kannata lähteä. Niin ikävää kuin se onkin.
 
vierailija
Mitä nuorempi ihminen, sen rajumpia syöpähoitoja elimistö kestää. Vanhuksilla syövän hoitaminen on vain joskus tuskallisen olotilan pitkittämistä muutamalla kuukaudella. Ikävä kyllä, kaikkeen tähän pitää pystyä suhtautumaan järkevästi ja ottamaan huomioon ennusteet.
Kaikkeen tähän vaikuttaa myös minkä tyyppisestä ja miten aggressiivisesta syövästä on kyse. Toisinaan taisteluun ei kannata lähteä. Niin ikävää kuin se onkin.
Onko se ikävää, että siirtyy saattohoitoon sen todella sairaan ihmisen kannalta. Ei minusta. Kyllä kuolema tuo helpotuksen kaikkiin kipuihin ja varsinkin jos on ollut pidempään vakavasti sairas.
Omaisille kuolema on raskas mutta on myös raskasta seurata vierestä sitä taistelua, jota sairas käy.
 
vierailija
Ei sitä tiedä kun ei olla näkemässä
Onhan näistä tutkimuksista tietoa, mihinkä tarkoitukseen, mitä näkyy parhaiten ja minkälaista tietoa kuvannukset antavat. Kunkin alan erikoistunut lääkäri osaa kyllä tulkita tietoja. Olen itse saanut katsoa kuviani mm mammografiassa, alavatsan UÄ-kuvia, samoin magneetista tulleita lannerangan kuvia ja joko kuvien ottaja tai lääkäri on niitä selostanut.
 
Onko se ikävää, että siirtyy saattohoitoon sen todella sairaan ihmisen kannalta. Ei minusta. Kyllä kuolema tuo helpotuksen kaikkiin kipuihin ja varsinkin jos on ollut pidempään vakavasti sairas.
Omaisille kuolema on raskas mutta on myös raskasta seurata vierestä sitä taistelua, jota sairas käy.
Kuten tuossa totesin, ikävää on se, kun päädytään siihen lopputulokseen, ettei edes kannata taistella vastaan. Sen hyväksyminen saattaa olla omanlaisensa prosessi.
 
vierailija
Kuten tuossa totesin, ikävää on se, kun päädytään siihen lopputulokseen, ettei edes kannata taistella vastaan. Sen hyväksyminen saattaa olla omanlaisensa prosessi.
Yleensä potilaalle tehdään kaikki ja vähän enemmänkin. Elämän puolesta taistellaan mutta vain siihen asti kun eväät loppuvat eikä ole tehtävissä enää mitään. Usein tässä vaiheessa potilas itsekin on jo kypsynyt ajatukseen kuolemastaan ja valmis lähtemään. Prosessia ihminen käy läpi jo koko sillä hoitomatkallaan kun jotain vakavaa ilmenee.
 
vierailija
Yleensä potilaalle tehdään kaikki ja vähän enemmänkin. Elämän puolesta taistellaan mutta vain siihen asti kun eväät loppuvat eikä ole tehtävissä enää mitään. Usein tässä vaiheessa potilas itsekin on jo kypsynyt ajatukseen kuolemastaan ja valmis lähtemään. Prosessia ihminen käy läpi jo koko sillä hoitomatkallaan kun jotain vakavaa ilmenee.
Näin on. Mun toiselle vanhemmalle tehtiin juuri näin. Sai kalliita lääkkeitä parantumattomaan syöpään, jotta voisi vielä elää jonkin aikaa ja saattoikin nauttia elämästään, kunnes sitten vointi alkoi heiketä ja annettiin enää hoitoa ja lääkettä, jotka helpottivat oloa edes hieman.
 
Yleensä potilaalle tehdään kaikki ja vähän enemmänkin. Elämän puolesta taistellaan mutta vain siihen asti kun eväät loppuvat eikä ole tehtävissä enää mitään. Usein tässä vaiheessa potilas itsekin on jo kypsynyt ajatukseen kuolemastaan ja valmis lähtemään. Prosessia ihminen käy läpi jo koko sillä hoitomatkallaan kun jotain vakavaa ilmenee.
Itselleni on tullut useita tapauksia vastaan, jossa jossa vähän varttuneemmalla ihmisellä on jokin aggressiivinen syöpätyyppi, eikä sitä ole enää lähdetty hoitamaan, koska elimistö ei kestäisi hoitoja. Ihan hirveästi aikaa ei ole jäänyt kuoleman hyväksymiselle.
Toisille oma kuolema on helpompi hyväksyä kuin toisille. Jotkut eivät oikein hyväksy ajatusta usean vuoden hoitojaksojenkaan jälkeen.
 

Yhteistyössä