määritekää mulle sikakännit ja örvellys..

mä olen joskus hurjina vuosina juonut itseni sellaiseen kuntoon, ja se ei ollut kyllä Leijonien humalatilaa vastaava olotila:xmas:

mun mielestä sikakännit ja örvellys on jo sitä vaihetta kun puheessa ei ole mitään tolkkua, ei saa sanaa suustaan eikä pysy pystyssä nojaamatta seinään.

sellaista olotilaa en kyllä nähnyt lentokentällä (okei, Nurminen kaatu, mut niin nopeaan ei sikakänniläinen kyllä ylös nouse kuin se nousi..) enkä varsinkaan lavalla.

 

Mun mielestä kriteerit täyttyy jos jalat ei kanna vaan pitää suudella maata.

 

Sikakännit on se olotila, kun ei pysty olemaan normaalisti. Esim. ollessani viime kuussa Briteissä opintojeni takia, olimme eräänä iltana pubissa. Ihmiset joivat olutta/viiniä, mutta pystyivät edelleen vastaamaan kysymyksiin n. sadan kyssärin pubivisassa, eikä kenenkään käytös tuntunut muuttuvan. Ei ahdistanut laisinkaan, vaikka itse en ottanut kuin colaa.

 

Jalat ei kanna, oksennetaan/kuseskellaan mihin sattuu, muisti menee jne. ei laijonat olleet lähelläkään tuota olotilaa.

 

Mä luokittelisin sikakännin siihen pisteeseen, kun porukan ainoalla vesiselvällä ei ole seurassa enää kivaa.
Jutut muuttuvat ääliömäisiksi, äänenvoimakkuus nousee, jankataan samaa asiaa, silmät harittavat, roikutaan kaulassa ja kaikki joko on ihanaa tai ihan perseestä. Tarkoitan sitä vaihetta, minkä suurin osa varmaan täälläkin laskee "pikku hiprakaksi".

 

Minusta örvellys on sitä, ettei puheesta saa enää mitään selvää ja ei pysy enää tolpillaansa.

 

Onko sulla nyt joku ongelma asiasta? Juotko liikaa?

 

Örvellystä on sitten ku ei enää järkipuhe tehoa.

 

Onko sulla nyt joku ongelma asiasta? Juotko liikaa?

ei, mä vaan tykkään ymmärtää asioita joista keskustellaan, etten puhu asian vierestä