Mä sekoon ennenkuin saan nää opinnot loppuun...

  • Viestiketjun aloittaja loppusuora
  • Ensimmäinen viesti
loppusuora
Mulla valmistuminen ihan lähellä, keväällä pitäis valmistua... mut mä en enää jaksa..

Milloin mä teen noi kirjalliset tehtävät?

1. Lapsia 3, neljäs tulossa.
2. Mies ei laita tikkua ristiin niiden hoidossa, esim. pyysin että ottaisi pienemmät mukaan ulos tai jonnekin ees 2 tunniks et saisin tehtyä hommia, ni ei...
3. oon raskaana joten yö valvominen ei oo hyväks(opiskelijaäidit tekee tehtävät yöllä)... lisäks noi kaks pienintä heräilee yöllä, joten en nukkuis varmaan ollenkaan sit...
4. päivät oon harjoittelussa, ja päivälle tulee matkoinen pituutta n.10tuntia. kotiin ku tuun, on pyykinpesua, lasten kanssa juttelua sylittelyä, ruuanlaittoa..

Oikeesti ei paljoo enäää puutu, mut varsinkin nyt, ku ennen jouluuu oli harjoittelu ja nyt alkoi heti harjoittelu, ni en vaan ymmärrä milloin teen nää harjoittelun tehtävät....

Mä en jaksa.......
 
Kyllä sä jaksat! Hirmusti tsemppiä! Oot jo voitonpuolellla. Puhu vielä miehellä miten asiat ja painota raha-asioita saa positiivisemman suunnan kun saat tutkintosi valmiiksi. Se yleensä motivoi miehiä kannustamaan =) Jos saisit näin hieman aikaa itsellesi koulutehtäviä varten.
 
miikkulainen
No onpa revohka sulla. Ja uusi vauva tulossa vaikk joudut edellisetkin hoitamaan. Kukin tyylillään. .. Laita asiat tärkeysjärjestykseen. Niin itse tein. Opiskelut seis vähäks aikaa, lapsetkin tarvitsee äitiä. Tai sitten ei ehkä yhtäaikaa noin paljoa kaikkea. Hyvinhän sulla on tainnut mennä kun loppusuoralla olet.
 
rasvie
Alkuperäinen kirjoittaja miikkulainen:
No onpa revohka sulla. Ja uusi vauva tulossa vaikk joudut edellisetkin hoitamaan. Kukin tyylillään. .. Laita asiat tärkeysjärjestykseen. Niin itse tein. Opiskelut seis vähäks aikaa, lapsetkin tarvitsee äitiä. Tai sitten ei ehkä yhtäaikaa noin paljoa kaikkea. Hyvinhän sulla on tainnut mennä kun loppusuoralla olet.
Samaa mieltä. Opiskelut sivuun hetkeksi. Itse tässä justiinsa väsäilen lopputyötä ja mies lähti pienempien kanssa mummolaan, mutta jätti ton kouluikäisen tänne... Oli sitten viiminen kerta. Miten se voikin kokoajan tarvita äitiä just silloin, kun äitillä ei olisi aikaa? Ja sit ajatus katkee kokoajan ja hankala se on silleen mitään tehdä...

Eikö sitten olisi ketään muuta, joka voisi auttaa? Isovanhemmat? Kaveri? Miehelle sanoisin sinuna suorat sanat...
 
Tehtäviähän voi aina palauttaa myöhemmin, vaikka valmistuminen sit siirtyy pikkasen niin ei se niin vaarallista ole. Tärkeempää on että säilyy itellä mielenterveys. Itekin oon nyt just siinä tilanteessa et yks tentti taitaa suosiolla jäädä ens vuodelle, mä siis valmistun aikasintaan keväällä 2011, mut nyt on niin paljon töitä ja 100 % työvuorot + perhe ja jossain vaiheessa tulee oma jaksaminen vastaan.
 

Yhteistyössä