mä pidän kotiäitiydestä

mulla 3 alle kouluikäistä lasta,mies on töissä ja välillä yli viikonkin työreissuilla. oma äiti asuu niin kaukana että hoitaa lapsiani 1-2 kertaa vuodessa päivän tai max pari. ulkoilen lasten kanssa 2 kertaa päivässä,vien seurakunnan kerhoon,teen ruuat itse,luen ja askertelen joskus ja nykyisin pääsen myös itsekin jumpalle pari kertaa viikossa jos mies on kotona. MUTTA MÄ NAUTIN KOTIÄITIYDESTÄ!
musta on ihanaa olla lasten kanssa ja nähdä kuinka ne kehittyy. on joskus rankkoja päiviä jos itse ai lapset kipeinä mutta sitten taas arvostaa niitä tavallisia päiviä.
en vaihtaisi päivääkään pois

 

:wave: Täällä toinen joka nauttii kotiäitinä olemisesta. Lapsia on kaksi; 4v. ja 8kk. Mies on normaalissa päivätyössä ja molemmat isovanhemmat asuvat lähellä, joten siinä mielessä erilaista kuin teillä.
On niin ihanaa, kun voi aamuisin olla hötkyilemättä ja kuluttaa päivät ilman kiirettä. Tietysti jonkinlainen rytmi pidettävä.
Rakkaus omiin lapsiin on niin suuri :heart: ja mikä sen ihanampaa kuin kokea jokainen hetki heidän kanssaan ja nähdä heidän ilot ja olla läsnä kun on itkua tai surua. Itse kärsin lapsettomuudesta vuosia ja ehdin tuntea riipivästi sen tuskan ajatuksesta etten saa koskaan omia lapsia. Kun minua/meitä onni potkaisi, lapset tuntuvat todellisilta lahjoilta =) Mutta sitähän lapset aina ovat, lahjoja!

Meidät on äiti hoitanut aina kotona ja osaan todella nyt vanhempanakin sitä arvostaa. Joskus hän on sanonut, että kaduttaa vähän kun ei ollut kauaa töissä. Ajatteli kai 10 vuoden päästä tulevaa eläkeikää.. Itsellä on 8 vuotta työelämää takana ja mahdollisuus tehdä keikkatyötä, kun siltä tuntuu. Ja varmastn teenkin joitain viikonloppuja tai öitä kuukaudessa. Mutta nyt nautin äitiyslomasta ja tulevasta kesästä täysin siemauksin B)

Hyvää kevään alkua sinullekin!