mä meinaan katkeroitua..

hitto.
tää oman ajan puute rassaa ihan kympillä.. ja tietenkin tää elämäntilanne. asumuserossa elelen ja tuntuu niin pirun yksinäiseltä tää elämä. alan katkeroitua enkä millään haluis.. kun ei oo ketään kuka auttais ja kunnastakaan mitää lastenhoitoapua ei saa, kyllä menee hyvin

 

Olisin halunnut jotain fiksua ja lohduttavaa sanoa, mutta en mitään sopivaa keksinyt.

 

Jos oot niin täällä toinen. Voin hoitaa sinun lapsii kun vähän tutustuttais. Jos siis samalla puolen maata ollaan

 

vastasit sentään..

mä oon hukannut sen positiivisen, elämänmyönteisen itseni

 

asustellaan 014 alueella, kiitos kuitenkin