Mä kyl tykkään eläimistä enemmän kuin lapsista

Ei maha mitään. Hauskat lasten kuvat ei mua saa innostumaan, hassuja eläinkuvia kattelen paljon mieluummin. Oonko mä ouo??

Toki omasta lapsesta pidän enemmän kuin mistään muusta maailmasta, mut en yleisesti ottaen pidä lapsista.
 
gg
sama juttu , tietty tykkään omista lapsista enemmän kun eläimistä, mutta eläimistä enemmän kun muiden lapsista, itkeä vollotan aina kun katson jotain eläin-ohjelmia jossa eläimiä kohdellaan huonosti.
 
jaa
Alkuperäinen kirjoittaja Sara:
No mua ei saa eläimet innostumaan, mutta ei kyllä muiden lapsetkaan.
Samat sanat. Kyllä minua liikuttaa enemmän lasten kaltoin kohtelu, kun eläinten, vaikka en mikään kovin lapsirakas olekkaan. En tietysti hyväksy myöskään eläinten huonoa kohtelua.
 
km
Alkuperäinen kirjoittaja HoitoonVaan:
Ei maha mitään. Hauskat lasten kuvat ei mua saa innostumaan, hassuja eläinkuvia kattelen paljon mieluummin. Oonko mä ouo??

Toki omasta lapsesta pidän enemmän kuin mistään muusta maailmasta, mut en yleisesti ottaen pidä lapsista.
Juu en mäkään piittaa toisten muksuista, ihan lähimpien ystävien lapsia lukuunottamatta. En oo koskaan ollu sellainen joka sekoaa kun näkee vauvan tai lässyttää onnessaan jollekki vieraalle taaperolle. Omat lapset on omia ja ne on tosi rakkaita, samoin lähimpien ystävien lapset, mutta muista en välitä enkä vois ees kuvitellakaan et alkaisin hoitaa jotain vieraita lapsia.
 
moo
Kyllä on sama homma et omat lapset on tietty ykkösiä, mut yleisesti ottaen eläimet on lähempänä sydäntä kuin lapset. :) en siis ole ainoa ns. "hoidon tarpeessa" oleva. On mulla koiriakin, en voi ääneen sanoa et välittäisin enemmä kuin lapsistani.. :)
 
vieras
Sama juttu. Eläimet on aina olleet lähellä sydäntä, lapsista en ole ikinä oikein tykännyt. Paitsi tietysti omasta, joka on tärkeintä maailmassa. Mutta vieraista lapsista en tykkää ollenkaan. Nykyisinkään.
 
inhoan lapsia,paitsi omiani
Sille vaan ei voi mitään että meluavat,haisevat ja ärsyttävät mukulat ovat minulle kauhistus.
Eläimistä pidän tosi paljon.
Tiedän että olen outo.
 
Sama juttu. Omia lapsia haluan ja niitä tulen rakastamaan yli kaiken, mutta muitten lapsista en niin välitä. Paitsi ihan pienistä vauvoista. En kyllä kaikista eläimistäkään tykkää, koirista varsinkaan.
 
toinen outo
Alkuperäinen kirjoittaja jaa:
Alkuperäinen kirjoittaja Sara:
No mua ei saa eläimet innostumaan, mutta ei kyllä muiden lapsetkaan.
Samat sanat. Kyllä minua liikuttaa enemmän lasten kaltoin kohtelu, kun eläinten, vaikka en mikään kovin lapsirakas olekkaan. En tietysti hyväksy myöskään eläinten huonoa kohtelua.
Mua taas liikuttaa jostain syystä enemmän eläinten kaltoin kohtelu. Kyllähän se lastenkin kaltoin kohtelu on ikävää ja kamalaa, mutta ei se vaan kosketa läheskään niin paljon kuin eläinten.

 
vieras
Alkuperäinen kirjoittaja toinen outo:
Alkuperäinen kirjoittaja jaa:
Alkuperäinen kirjoittaja Sara:
No mua ei saa eläimet innostumaan, mutta ei kyllä muiden lapsetkaan.
Samat sanat. Kyllä minua liikuttaa enemmän lasten kaltoin kohtelu, kun eläinten, vaikka en mikään kovin lapsirakas olekkaan. En tietysti hyväksy myöskään eläinten huonoa kohtelua.
Mua taas liikuttaa jostain syystä enemmän eläinten kaltoin kohtelu. Kyllähän se lastenkin kaltoin kohtelu on ikävää ja kamalaa, mutta ei se vaan kosketa läheskään niin paljon kuin eläinten.
Peesi...
 
meitä onkin monta
Samat sanat. Olen luullut että olen ainoa tällainen.

Omat lapset ovat kaikkein tärkeimmät maailmassa. Mutta eläimet saavat mut ihan sekoamaan. Esimerkiksi jos kaveri ottaa uuden kissan/koiran/kanin yms. menen innokkaasti sitä katsomaan ja ihailemaan. Mutta jos kaveri saa vauvan, olen tietenkin iloinen heidän puolestaan, mutta ei ole mitään hinkua mennä katsomaan sitä vauvaa tai myöhemminkään sitä taaperoa jne. Vauvat on kaikki samanlaisia ja muiden lapset aika usein suoraan sanottuna aika rasittavia. Mutta kissanpentu tai koiranpentu on mielenkiintoinen, ihana ja suloinen vaikkei olisi omakaan.
 
Samoin
Jotkut luulivat minua ennen lapsiani lähes lapsivihaajaksi. En todellakaan pidä muitten lapsista. Vielä vähemmän vauvoista! Yök! Ovat usein ärsyttäviä, vastenmielisiä kaikinpuolin huonosti kasvatettuja ja haisevat pahalta.

Omat lapseni tottakai ovat tärkeimmät, rakkaimmat ja maailman ihanimmat - minulle <3
 
Alkuperäinen kirjoittaja meitä onkin monta:
Samat sanat. Olen luullut että olen ainoa tällainen.

Omat lapset ovat kaikkein tärkeimmät maailmassa. Mutta eläimet saavat mut ihan sekoamaan. Esimerkiksi jos kaveri ottaa uuden kissan/koiran/kanin yms. menen innokkaasti sitä katsomaan ja ihailemaan. Mutta jos kaveri saa vauvan, olen tietenkin iloinen heidän puolestaan, mutta ei ole mitään hinkua mennä katsomaan sitä vauvaa tai myöhemminkään sitä taaperoa jne. Vauvat on kaikki samanlaisia ja muiden lapset aika usein suoraan sanottuna aika rasittavia. Mutta kissanpentu tai koiranpentu on mielenkiintoinen, ihana ja suloinen vaikkei olisi omakaan.
Mulla on noiden vauvojen ja taaperoiden kanssa sama homma.
Mutta en mä kyllä elukoistakaan sekoa.

Mua ei vähääkään kiinnosta lähteä katsomaan esimerkiksi jonkun vinkuvia kissanpentuja tai sinne tänne sinkoilevaa, hössöttävää ja lattioille kuseksivaa koiranpentua... :x
 

Yhteistyössä