Mä en jaksa tätä joka iltaista tappelua nukkumaanmenosta, huoh

  • Viestiketjun aloittaja "vieras"
  • Ensimmäinen viesti
"vieras"
Noi lapset ovat aina olleet iltavirkkuja, etenkin esikoinen ja nukkumaanmenot on olleet suorastaan katastrofaalisia, elämä olisi paljon helpompaa kun ei tarvitsisi käydä nukkumaan. Olen ihan oikeasti kateellinen niille, jotka saa lapsensa helposti nukkumaan, meillä venytetään sitä pinnaa oikein urakalla ja yleensä multa se tahtoo katketa lopulta.
Jos mentäisiin klo 23 nukkumaan, niin homma olisi suht helppoa, mutta kun aamuisin on herätys klo 6, niin ei noita tahdo aamuisin saada sängystä ylös. Mutta kun taas yrität saada noita nukkumaan klo 20, niin eihän siitä mitään tule, pari tuntia siinä ainakin menee ennen kuin noilta saa tajun kankaalle ja aamulla sitten ei millään noustaisi ylös ja päiväkodissa ollaan päiväuniaikaan tosi väsyneitä.
 
Mitä lapset sitten tekevät kun laitat ne nukkumaan? Onko huoneessa pimennys verho, koska nyt kesällä on hankala mennä nukkumaan kun on valoisaa? Laitatko lapset joka ilta samaan aikaan nukkumaan?
En tiedä kuinka teette, mutta koitappa: Ala n.30min ennen nukkumaan menoa varoitella että kohta pitää nukkumaan, rajut riehumisleikit seis, ilta pesut ym. mitä teillä nyt siihen kuuluukin, sitten sänkyihin ja verhot kiinni ja valot pois (ovi rakoselleen) ja jokakerta kun kuulen huoneesta ääntä niin menet komentamaan lapset hiljaisiksi. EI ne kauaa jaksa pimeässä huoneessa koheltaa.
 
  • Tykkää
Reactions: Pikku_Pallo
lapset -03 ja -05
Täällä ihan yhtä vaikeaa ollut aina ja oon kanssa kateellinen hyvinnukkuvien lasten vanhemmille! Tuo nuorempi on ollut koko ikänsä aivan mahdoton riekkuja, nyt kyllä hämmästyin kun nukahti lopulta yhtäkkiä kauhean pälätyksen päätteeksi :0
 
ap.
Huoneessa on paksuhkot verhot, mutta ihan pimeäksi sitä ei saa ja toinen lapsista ei haluakaan että on ihan pimeää. Minähän en sieltä huoneesta voi poistua tai lapset tulee perässä, etenkin tuo vanhempi, joka "pelkää" käydä nukkumaan yksin. Pienempi taas ei pysy siellä sängyssä tällä hetkellä yhtään. Molemmat lähtee ihan reipppaasti nukkumaan sen kanssa ei ole ongelmaa, mutta kun päästään makkariin, niin häslääminen alkaa.
Olisi joskus ihana istua iltaa ihan rauhassa lasten mentyä nukkumaan, mutta nykyään mä olen itse ihan puhki ton sähkäämisen jälkeen ja kellokin aina niin paljon, että pakkohan se on munkin käydä nukkumaan, ellen sitten nukahda lasten kanssa samaan aikaan.
 
Ilta kannattaa rauhoittaa hyvissä ajoin ennen iltaa. N. tuntia ennen nukkumaanmenoa ei enää ulkoilua, vaan jotain rauhallista leikkiä hetki. Sen jälkeen iltapala ja -pesut. Sitten viet lapsen sänkyyn ja luet iltasadun. Mä luin ennen iltasadun valot päällä, ja niin että lapset istuivat ja katsoivat kuvia samalla. Nyt luen oven vieressä niin että lapset makaavat hämärässä huoneessa sängyissään ja mun lukuvalo tulee oven raosta, eteisestä. Sadun jälkeen peittelet lapset, toivotat hyvää yötä ja joko jäät hetkeksi istumaan ovensuuhun tai sitten lähdet pois. Meillä toimii ensimmäinen vaihtoehto paremmin. Lapsille ei saa puhua, mutta itse olen kyllä kuiskinut "pää tyynyyn" tai "nyt nukkumaan", jos lapset ovat nousseet istumaan. Rauhallinen ja hiljainen musiikki taustalla toimii meillä rauhoittajana todella hyvin. Niin ja ne pimennysverhot ovat kyllä auttaneet meitä.
 
"vilperin äiti"
ap, meillä on kanssa ADHD - tenava kanssa ihan mahdoton nukkumaanmeno aikana, ei hän nyt ala liehumaan sentään sängyssään, mutta puhua pulisee pehmoleluilleen vaikka kuinka ja kauan. Ensin tietysti luetaan satu ja sitten lapsi jää itse huoneeseen "unta etsimään", kun ei hänen kanssaan voi huoneeseen jäädä. Koska sitten hän kanssa valvoo vaikka kuinka kauan kysellen kaikenlaista maan ja taivaan väliltä. Tavallisesti hän tahtoo valvoa yhteentoista asti ja sitten vasta nukahtaa. Aamulla on sitten vaikeaa herätä ajoissa kouluun. Noh onneksi on pian kesäloma :))
 
"Keksi"
Meillä on myös esikoinen huono nukkumaan menijä. Ei suostu nukahtamaan/rauhoittumaan yksin. AINA iltaisin tosi vaikeaa. Meillä on hyvät, kunnolliset iltarutiinit, mutta kun lapsi on haastava niin se on haastava. Tiedän että meillä on kaikki kunnossa, koska meidän toiset lapset kyllä nukahtavat ihan helposti melkein joka ilta. Totta kai heilläkin joskus on kohellusta, mutta pääsääntöisesti toiset nukahtavat heti iltasadun jälkeen. Mutta vanhin on vaikein.... ei ole helppoa. Ja hän nukahtaa myös klo 22-23 aikoihin. Aamut on tosi ärsyttäviä kun sitte väsynyttä lasta yrität herättää hoitoon. Ja vanhin lapsi on 6. Nuoremmat 5 ja 4.
 
ap.
Sitä kun parin minuutin sisään on 50 kertaa lapset laittanut takaisin sänkyyn ja meno sen kun jatkuu, niin mun pinna ei tahdo kestää sitä. Tota satua olen yrittänyt lukea, mutta noi ei pysy silloinkaan paikallaan, vaan etenkin nyt nuorempi menee mun sänkyyn hyppimään tai muuten vaan pyörii ja hyörii, sitä ei sadut paljoa kiinnosta.
Tänään multa katkesi ihan totaalisesti pinna, kun meno meni ihan överiksi ja itkuhan siinä pääsi ja painuin takaisin alakertaan lapset perässä. Nyt noi sitten nukahtivat ihan itsestään tähän sohvalle mun viereen, että joudun kantamaan nuo yläkertaan.

Vanhempi pysyy suht hyvin sängyssä, kunhan minä olisin siinä sängyn vierellä, mutta heittelee peittoa koko ajan pois ja huutelee sitten että laita peitto päälle ja minä en siihen oikeastaan mitenkään reagoi, mutta se taas aiheuttaa sen, että nuorempaa ei saa rauhoitettua, jos toinen rauhoittuisi ja olisi hiljaa, niin silloin toinenkin rauhoittuisi ja homma olisi helpompaa.

Nytkin sitten nukahtivat 22.15, se on siinä 21.45-22.30 välillä yleensä simahtavat, viikonloppuisin tuo vanhempi saattaa nukahtaa aiemmin jos ei ole nukkunut päiväunia, tosin sekään ei takaa mitään, mutta päiväkotipäivinä tuo ei toimi.
 
"vieras"
Miten niillä naperoilla, jotka simahtavat vasta yhdeltätoista ja herätetetään aamulla aikaisin kouluun voi riittää virtaa vielä niin myöhään. Luulisi jo, että pakostakin nukuttaisi aikaisemmin, jos aamulla on aikainen herätys ja päiväunia ei koulussa nukuta. Jos lapsella uni jää 8:aan tuntiin, voisi kuvitella, että simahtaminen seuraavana iltana ajoissa olisi helppo nakki. Onpa teillä naperolla energiaa!
 
ap.
Nuorempi on meillä ollut aiemmin helppo tapaus, mutta sillä on nyt ikää 2,5v ja joku ihme äijävaihe menossa, että jokaisen asian kanssa pitää pelleillä. Esikoinen taas on ollut ihan vauvasta asti huono käymään nukkumaan, sen kanssa ollaan tapeltu asiasta jo kohta 5 vuotta, se alkoi melkein samantien kun laitokselta tultiin kotiin.
 
Huoneessa on paksuhkot verhot, mutta ihan pimeäksi sitä ei saa ja toinen lapsista ei haluakaan että on ihan pimeää. Minähän en sieltä huoneesta voi poistua tai lapset tulee perässä, etenkin tuo vanhempi, joka "pelkää" käydä nukkumaan yksin. Pienempi taas ei pysy siellä sängyssä tällä hetkellä yhtään. Molemmat lähtee ihan reipppaasti nukkumaan sen kanssa ei ole ongelmaa, mutta kun päästään makkariin, niin häslääminen alkaa.
Olisi joskus ihana istua iltaa ihan rauhassa lasten mentyä nukkumaan, mutta nykyään mä olen itse ihan puhki ton sähkäämisen jälkeen ja kellokin aina niin paljon, että pakkohan se on munkin käydä nukkumaan, ellen sitten nukahda lasten kanssa samaan aikaan.
Huone pitäisi saada mahdollisimman pimeäksi, että luonnollinen melatoniini voi alkaa erittyä ja rauhoittaa lasta. Ja sinä, EHDOTTOMASTI ulos sieltä! Ota aluksi vaikka kirja/lehti/läppäri mukaan istut huoneen ulkopuolella ja ovi on raollaan. Heti kun lapset yrittävät ulos viet se ääneti takaisin ja jos ne yrittää alkaa sun kanssa jotain puhua niin et vastaa mitään, peittelet vaan nopeasti ja pois. Sama niin kauan että rauhoittuvat.
Tuolla että annat niiden tulla alas, kaivat vaan omaa kuoppaasi, koska nyt lapset tietävät että kun tarpeeksi pelleilee niin pääsee alas.
 
"vieras"
Huone pitäisi saada mahdollisimman pimeäksi, että luonnollinen melatoniini voi alkaa erittyä ja rauhoittaa lasta. Ja sinä, EHDOTTOMASTI ulos sieltä! Ota aluksi vaikka kirja/lehti/läppäri mukaan istut huoneen ulkopuolella ja ovi on raollaan. Heti kun lapset yrittävät ulos viet se ääneti takaisin ja jos ne yrittää alkaa sun kanssa jotain puhua niin et vastaa mitään, peittelet vaan nopeasti ja pois. Sama niin kauan että rauhoittuvat.
Tuolla että annat niiden tulla alas, kaivat vaan omaa kuoppaasi, koska nyt lapset tietävät että kun tarpeeksi pelleilee niin pääsee alas.
Mitäs niille lapsille tehdään, jotka ei suostu jäämään sinne sänkyyn edes siksi aikaa, että pääset ovesta ulos?? :(
 
"vieras"
meillä on yläkerrassa hämärää ja viileämpää, lapset omissa sängyissä ja isommat kerää kiltin nukahtajan tarroja joita saa jos rauhoittuu omaan sänkyyn, kuopus pari vee vaatii viereen istumaan. Välillä kaikki nukahtavat nätisti parissa minuutissa, jos on hankalampi ilta niin otan kirjan (jota luen taskulampulla) tai läppärin enkä kiinnitä huomiota lapseen joka pelleilisi sängyssä. välillä sanon että pää tyynyyn tms. että rauhoittuu, pidän kädestä kinni tai vastaavaa.
toimii meillä.
ja kun pienin nukkuu, pääsee silittämään hetkeksi isompia :)
 
jepppsss
koska pitäs helpottaa? oon 2vkoa roudannu 4v lasta takaisin sänkyyn joka ilta 30-1h siitä tullut lapselle vissiin joku hauska iltaleikki..:( en puhu tuona aikana mitään,menen oven ulkopuolelle ja lapsi tulee perässä.. nukkuminen alkaa heti ko laps loukkaa itsensä johonkin lyö varpaansa tms...huoh
 
[QUOTE="vieras";28541400]Mitäs niille lapsille tehdään, jotka ei suostu jäämään sinne sänkyyn edes siksi aikaa, että pääset ovesta ulos?? :([/QUOTE]

viedään takaisin tietysti. Ei lapsi kauaa jaksa, jos se ei saa mitään vastakaikua vanhemmalta, jos alkaa huutaa niin siinähän huutaa, siihenkään ei kannata rengoida koska se on vaan kiukkua kun lapsi ei saakaan enää tahtoaan läpi.
 
ap.
[QUOTE="vieras";28541400]Mitäs niille lapsille tehdään, jotka ei suostu jäämään sinne sänkyyn edes siksi aikaa, että pääset ovesta ulos?? :([/QUOTE]

Tätä minäkin mietin, kun tuo vanhempi ei siellä sängyssä pysy ja se menee ihan hysteeriseksi, jos minä siitä lähden ja tulee väkisinkin perässä. Ton vanhemman kanssa on sekin, että joskus aamuisin se herää herkästi vähän mun jälkeen, kun huomaa, että minä en ole sängyssä, että aamuisinkin on harvoin sitä omaa rauhallista aikaa.
 
ap.
koska pitäs helpottaa? oon 2vkoa roudannu 4v lasta takaisin sänkyyn joka ilta 30-1h siitä tullut lapselle vissiin joku hauska iltaleikki..:( en puhu tuona aikana mitään,menen oven ulkopuolelle ja lapsi tulee perässä.. nukkuminen alkaa heti ko laps loukkaa itsensä johonkin lyö varpaansa tms...huoh
Kuulostaa tutulta, meillä vanhemman kanssa oli yhdessä vaiheessa just tuo, että vedettiin homma niin pitkälle, että kun sitten löi päänsä esim. seinään, kun riekkui ja rellesti, niin sitten kävi nukkumaan.
 
"Hanna"
[QUOTE="vieras";28541400]Mitäs niille lapsille tehdään, jotka ei suostu jäämään sinne sänkyyn edes siksi aikaa, että pääset ovesta ulos?? :([/QUOTE]

Sitten aloitetaan vaan entistä enemmän alusta, eli pikkuhiljaa se lapsi tajuaa että turha luulo jos joka kerta kun hän nousee sängystä, hänet palautetaan takaisin. Aluksi voi olla ettet ehdi selkääsi kääntää kun lapsi jo punkeaa ylös, mutta varmasti viimeistään tunnin päästä lapsi tajuaa että olet tosissasi. Ajatteli, tunti on vähän hammasten kiristelyä siihen nähden että tappelisit joka ikinen ilta lastesi kanssa. Ja jos jaksat pari viikkoa tehdä tuota, aina vaan vaiti palauttaa lapsen sänkyyn, sun ei tarvitse enää koskaan tapella nukkumaan menosta. Ja toi pahin alkuvaihe jossa et tosiaan pääse edes huoneesta pois, kestää maks 2-3 päivää, ei kellään ole niin tyhmää ja kovapäistä lasta joka ei luovuttaisi kun aina käy samoin tietyntyyppisestä niskuroinnista. Kannattaa vaikka hammasta purren käydä läpi tuo ns. unikoulu, vaikka vanhemmallekin lapselle. Palkinto ei nimittäin ole kaukana. :)
 
"Hanna"
Tätä minäkin mietin, kun tuo vanhempi ei siellä sängyssä pysy ja se menee ihan hysteeriseksi, jos minä siitä lähden ja tulee väkisinkin perässä. Ton vanhemman kanssa on sekin, että joskus aamuisin se herää herkästi vähän mun jälkeen, kun huomaa, että minä en ole sängyssä, että aamuisinkin on harvoin sitä omaa rauhallista aikaa.
Miksi noin isot lapset nukkuu vielä äidin kanssa samassa huoneessa?
 
"vieras"
viedään takaisin tietysti. Ei lapsi kauaa jaksa, jos se ei saa mitään vastakaikua vanhemmalta, jos alkaa huutaa niin siinähän huutaa, siihenkään ei kannata rengoida koska se on vaan kiukkua kun lapsi ei saakaan enää tahtoaan läpi.
Meilläpä jakso, jakso ja jakso... Portti oveen oli ainut keino saada pysymään huoneessa. Saman tien, kun pää osu tyynyyn, oli kaveri taas pystyssä. Eipä tarvinnu "viedä" takaisin, kun ei päässy sängyn luota edes poistumaan. Saatto sitten huutaa tunninkin roikkuen portissa. Ja toi on kyllä ittelle henkisesti kamalaa kuunneltavaa... :( Toiset lapset vaan on hiukan, no erilaisia. Ei kaikille toimi iltasadut ja rauhoittumiset. Ei silittelyt, ei hyssyttelyt.
 
"vieras"
Meillä oli tahtojen taistelu noin 2,5 vuotiaan kanssa. Ensimmäisenä iltana tuli sekunnissa pois sängystä, seuraavana samoin ja aikaa kului melkein pari tuntia. Kun ei mikään tuntunut auttavan, lähti ensin mieliunilelu kaniin, seuraavaksi astui lahjonta kehiin.
Viikossa nukahtaminen ja riekkuminen oli aina lyhyempi rasti ja vihdoin kahdentenatoista iltana nukahti nätisti.
Aamulla sitten piti heti lähteä kauppaan duplo-ostoksille ja illalla sai unilelunsa takaisin.
Tuon jälkeen on ollut jotain pientä vaeltelua, mutta se on katkennut onneksi lyhyeen. Meillä lapsi tietää ja luottaa, että jos jotain lupaan - oli sitten "hyvässä" tahi "pahassa" - sen myös toteutan. Nyt viimeisin näinä aurinkoisina iltoina on, että jos lähtee sängystä sadun ja halien jälkeen, ei sillä viikolla ole karkkipäivää. Toimii meillä :)
 
ap.
[QUOTE="Hanna";28541485]Miksi noin isot lapset nukkuu vielä äidin kanssa samassa huoneessa?[/QUOTE]

Vastahan mä n. kuukausi sitten sain isomman siirtymään omaan sänkyyn, edes alkuyöksi, siihen asti nukkui tiiviisti mun vieressä. Nyt nukkuu joskus koko yön omassa sängyssä, mutta aika usein tulee alkuyöstä mun viereen. Toisekseen lastenuone itsessään on remontoitava ensin, ennen kuin sinne voi lapset laittaa nukkumaan, mutta saa nyt nähdä milloin se onnistuu ja kuka sen tekee.
 

Yhteistyössä