E
Et semmottii...
Vieras
Ministerinsalkku ja kovapalkkainen duuni houkuttivat maanpetturia niin paljon, että siinä unohtuivat kaikki lupaukset.
"Ongelmat syntyivät toisesta kappaleesta, jossa hallituksen todettiin muun muassa tukevan vahvaa sijoittajavastuuseen perustuvaa pankkiunionia. Tätä tekstiosiota perussuomalaiset ja keskusta joutuivat hinkkaamaan, ja lopulta muuttamaan. Sen lopullista sisältöä ei ole kerrottu julkisuuteen.
Muotoilu on kuitenkin sellainen, jonka kanssa molemmat puolueet pystyvät elämään.
Ja ennen kaikkea sellainen, jonka periksi antaneen Timo Soinin on ollut helpompi myydä omille kansanedustajilleen."
Tässä koko kirjoitus:
Näkökulma: Kreikka ratkaisi - taas kerran
Timo Soini antoi periksi, kirjoittaa politiikan toimittaja Tommi Parkkonen.
Vuoden 2011 eduskuntavaaleissa perussuomalaiset sai jytkynsä pitkälti Kreikan taloussekoilujen ja maan yhteisvastuullisen auttamisen takia. Ja koska perussuomalaiset vastusti Kreikan tukemista, se jäi ja jätettiin ulos hallituksesta.
Vuoden 2015 eduskuntavaaleissa perussuomalaiset jatkoi jytkytystään, jälleen kerran Kreikan(kin) ansiosta. Krooninen ongelmavaltio ja ongelmavaltioiden yhteisvastuullisen auttamisen vastustaminen olivat olennainen osa perussuomalaisten ja sen puheenjohtajan Timo Soinin vaalikampanjointia.
Ja ne melkein estivät perussuomalaisten hallitukseen pääsemisen. Taas.
Kompastuskivenä oli keskustan puheenjohtajan, hallitustunnustelija Juha Sipilän puolueille esittämät kysymykset. Erityisesti Sipilän silmään iski perussuomalaisten vastaus kohtaan "ehdotus eurokriisin hoitoa koskevaksi kirjaukseksi hallitusohjelmaan". Tilanne oli sinällään ironinen sillä kohta oli muotoiltu etukäteen yhdessä perussuomalaisten kanssa.
Puheenjohtaja Soini on ollut koko ajan "hyvin rakentava" keskustan kanssa käydyissä keskusteluissa. Eli valmis antamaan periksi monissa asioissa. Tai siis ollut neuvotteluhalukas - kuten kaunis termi kuuluu.
Sipilän yllättänyt vastaus kuitenkin muotoiltiin laajemmassa porukassa, ja siellä olleet kriittisemmät sekä tiukemmat äänenpainot pääsivät esiin. Toki Soinikin oli valmis kokeilemaan kepillä jäätä.
"Ehdotus eurokriisin hoitoa koskevaksi kirjaukseksi hallitusohjelmaan" on pitkähkö liturgia eikä mahdu tähän kirjoitukseen, mutta se sisältää käytännössä kaksi erillistä kappaletta. Ensimmäisessä todetaan, että "hallitus suhtautuu kielteisesti Suomen vastuiden kasvattamiseen eurokriisin hoidossa" ja että kriisimaiden pitäisi ensisijaisesti hoitaa itse omat ongelmansa.
Tämän suhteen perussuomalaisilla ei ollut sanottavaa ja kirjaus jätettiin sellaisenaan voimaan.
Ongelmat syntyivät toisesta kappaleesta, jossa hallituksen todettiin muun muassa tukevan vahvaa sijoittajavastuuseen perustuvaa pankkiunionia. Tätä tekstiosiota perussuomalaiset ja keskusta joutuivat hinkkaamaan, ja lopulta muuttamaan. Sen lopullista sisältöä ei ole kerrottu julkisuuteen.
Muotoilu on kuitenkin sellainen, jonka kanssa molemmat puolueet pystyvät elämään.
Ja ennen kaikkea sellainen, jonka periksi antaneen Timo Soinin on ollut helpompi myydä omille kansanedustajilleen.
Vaikka uusi kirjailu tökkii Sipilän sijaan nyt useammankin perussuomalaisen silmiin, on se herättänyt kohtalaisen vähän vastustusta. Käytännössä tuo vähäinenkin narina on turhaa, sillä EU:n nykyiset taloudelliset tukimekanismit mahdollistavat Kreikan auttamisen, vaikka Suomen eduskunta sitä vastustaisi.
Ja enemmistö perussuomalaisten kansanedustajista ymmärtää, että mahdottoman asian vastustamisen takia on turha jäädä oppositioon.
Ovat perussuomalaiset tulleet vastaan monessa muussakin kohdassa, muun muassa maahanmuutossa ja talouskysymyksissä, mutta eniten persujen hallitustaivalta uhkasivat linjamuotoilut Kreikan auttamisen ja eurokriisin yleisen hoitamisen suhteen.
Kun muutamat sanat ja lauseet saatiin sekä keskustalaisia että perussuomalaisia tyydyttävään kirjainjärjestykseen, mikään ei enää estänyt perussuomalaisten pääsyä hallitusneuvotteluihin ja todennäköisesti myös itse hallitukseen.
- Sieltä se ratkaisu löytyi, totesikin eräs keskustavaikuttaja helpottuneena myöhään tiistai-iltana.
Näkökulma: Kreikka ratkaisi taas - Soini antoi periksi
"Ongelmat syntyivät toisesta kappaleesta, jossa hallituksen todettiin muun muassa tukevan vahvaa sijoittajavastuuseen perustuvaa pankkiunionia. Tätä tekstiosiota perussuomalaiset ja keskusta joutuivat hinkkaamaan, ja lopulta muuttamaan. Sen lopullista sisältöä ei ole kerrottu julkisuuteen.
Muotoilu on kuitenkin sellainen, jonka kanssa molemmat puolueet pystyvät elämään.
Ja ennen kaikkea sellainen, jonka periksi antaneen Timo Soinin on ollut helpompi myydä omille kansanedustajilleen."
Tässä koko kirjoitus:
Näkökulma: Kreikka ratkaisi - taas kerran
Timo Soini antoi periksi, kirjoittaa politiikan toimittaja Tommi Parkkonen.
Vuoden 2011 eduskuntavaaleissa perussuomalaiset sai jytkynsä pitkälti Kreikan taloussekoilujen ja maan yhteisvastuullisen auttamisen takia. Ja koska perussuomalaiset vastusti Kreikan tukemista, se jäi ja jätettiin ulos hallituksesta.
Vuoden 2015 eduskuntavaaleissa perussuomalaiset jatkoi jytkytystään, jälleen kerran Kreikan(kin) ansiosta. Krooninen ongelmavaltio ja ongelmavaltioiden yhteisvastuullisen auttamisen vastustaminen olivat olennainen osa perussuomalaisten ja sen puheenjohtajan Timo Soinin vaalikampanjointia.
Ja ne melkein estivät perussuomalaisten hallitukseen pääsemisen. Taas.
Kompastuskivenä oli keskustan puheenjohtajan, hallitustunnustelija Juha Sipilän puolueille esittämät kysymykset. Erityisesti Sipilän silmään iski perussuomalaisten vastaus kohtaan "ehdotus eurokriisin hoitoa koskevaksi kirjaukseksi hallitusohjelmaan". Tilanne oli sinällään ironinen sillä kohta oli muotoiltu etukäteen yhdessä perussuomalaisten kanssa.
Puheenjohtaja Soini on ollut koko ajan "hyvin rakentava" keskustan kanssa käydyissä keskusteluissa. Eli valmis antamaan periksi monissa asioissa. Tai siis ollut neuvotteluhalukas - kuten kaunis termi kuuluu.
Sipilän yllättänyt vastaus kuitenkin muotoiltiin laajemmassa porukassa, ja siellä olleet kriittisemmät sekä tiukemmat äänenpainot pääsivät esiin. Toki Soinikin oli valmis kokeilemaan kepillä jäätä.
"Ehdotus eurokriisin hoitoa koskevaksi kirjaukseksi hallitusohjelmaan" on pitkähkö liturgia eikä mahdu tähän kirjoitukseen, mutta se sisältää käytännössä kaksi erillistä kappaletta. Ensimmäisessä todetaan, että "hallitus suhtautuu kielteisesti Suomen vastuiden kasvattamiseen eurokriisin hoidossa" ja että kriisimaiden pitäisi ensisijaisesti hoitaa itse omat ongelmansa.
Tämän suhteen perussuomalaisilla ei ollut sanottavaa ja kirjaus jätettiin sellaisenaan voimaan.
Ongelmat syntyivät toisesta kappaleesta, jossa hallituksen todettiin muun muassa tukevan vahvaa sijoittajavastuuseen perustuvaa pankkiunionia. Tätä tekstiosiota perussuomalaiset ja keskusta joutuivat hinkkaamaan, ja lopulta muuttamaan. Sen lopullista sisältöä ei ole kerrottu julkisuuteen.
Muotoilu on kuitenkin sellainen, jonka kanssa molemmat puolueet pystyvät elämään.
Ja ennen kaikkea sellainen, jonka periksi antaneen Timo Soinin on ollut helpompi myydä omille kansanedustajilleen.
Vaikka uusi kirjailu tökkii Sipilän sijaan nyt useammankin perussuomalaisen silmiin, on se herättänyt kohtalaisen vähän vastustusta. Käytännössä tuo vähäinenkin narina on turhaa, sillä EU:n nykyiset taloudelliset tukimekanismit mahdollistavat Kreikan auttamisen, vaikka Suomen eduskunta sitä vastustaisi.
Ja enemmistö perussuomalaisten kansanedustajista ymmärtää, että mahdottoman asian vastustamisen takia on turha jäädä oppositioon.
Ovat perussuomalaiset tulleet vastaan monessa muussakin kohdassa, muun muassa maahanmuutossa ja talouskysymyksissä, mutta eniten persujen hallitustaivalta uhkasivat linjamuotoilut Kreikan auttamisen ja eurokriisin yleisen hoitamisen suhteen.
Kun muutamat sanat ja lauseet saatiin sekä keskustalaisia että perussuomalaisia tyydyttävään kirjainjärjestykseen, mikään ei enää estänyt perussuomalaisten pääsyä hallitusneuvotteluihin ja todennäköisesti myös itse hallitukseen.
- Sieltä se ratkaisu löytyi, totesikin eräs keskustavaikuttaja helpottuneena myöhään tiistai-iltana.
Näkökulma: Kreikka ratkaisi taas - Soini antoi periksi
opcorn:
