Maallako ei pärjää ilman ajokorttia?

[maatalon tytär]

Ajokorttiketju oli jo niin pitkä, että laitoin uuden alotuksen.

Kun minusta vaan tuntuu vähän oudolle toi jaottelu, että vaan kaupungissa pärjää ilman korttia ja maalla se olisi pakko olla.

Mun vanhemmat asuvat maalla. Äidillä on ajokortti, mutta on ajanut viimeksi varmaan kolmekymmentä vuotta sitten. Muistan lapsuudesta jonkun kerran kun olin äidin kyydissä. Sillon ajettiin niin lyhyitä matkoja, pari kilsaa naapuriin, että kävellä olisi jaksanut, vaikka maalla oltiinkin.

Eihän sieltä muutenkaan kauppassa joka pivä käydä. Kerralla pyritään ostamaan viikon ruuat. Jos maito pääsee loppumaan kesken, pärjää päivn pari ilmakin. Silloin kun me käydään mummolassa, on meitä siellä kaksi "ajotaidotonta", mulla ei ole korttia. Kun mun mies ja isäni ovat molemmat paikalla, tuntuu ihan hullulta, kun joskus lähdetään liikenteeseen kahdella autolla.

Minusta on melko tavallistakin, kun vähänkään vanhemmista ihmisistä on kyse, että vain miehellä on kortti. Sukulaisissa on tällasta myös.

 

[Tiuhka]

Juu, ei tarvi.. Me muutetaan nyt maalle, ja ollaan jonkun verran asusteltu siinä meidän vieressä olevalla mökillä.
Lähellä asuu semmonen alle kolmekymppinen yhden lapsen kotiäiti, jonka mies tekee reissuhommia, ja tällä naisella ei ole korttia.
Luulin että saisin kaverinkin tästä mutta nyt on kyllä käyny selväks että ei ota yhteyttä ellei tarvii kyytiä.
Melkein joka päivä pitäis päästä keskustassa (yli 20km matka suuntaansa) tai pienemmälle kaupalle käymään, ja bensarahoista ei puhettakaan, ei edes KIITÄ
Minulle tuli niin hyväksikäytetty olo kun aikani tätä eukkoa kuskailin, että enää en vastaa tekstareihin kun tiedän mitä haluaa.
Törkeintä ehkä oli kun tälle piti lähteä hakemaan RIPSIVÄRIÄ 40km päässä olevasta halpakauppaketjun kaupasta..

 

[melle]

Ehkä täällä maalla ollaan niin omatoimisia ja kuitenkin enemmän omavaraisia kuin kaupungissa. Jos meille tulee vieraita niin aina löytyy jotain herkkua, jos vaan perustarpeet on taikinalle kaapissa. Kaudesta riippuen piha pursuaa raparperia (liikaakin), vadelmaa, herukoita, omenoita, luumuja. Kaupassa on oppinut käymään niin, että ostetaan useamman päivän tarpeet kerralla ja jos jotain unohtuu niin ei ole vaarallista... Tärkeimmät muistetaan ensimmäisenä ja vähemmän tärkeät jätetään listan loppupäähän.

 

[SuhmuranSandra]

Maalla asuminen on niin laajakäsite..Me asumme korvessa ja olisin aika hukassa jos ei korttia olisi. Mut sitten taas, aika lähellä asuu semmonen vanhahko erakko nainen ja se menee pyörällä kesät talvet kauppaan.

 

[Maine Coon/]

Me asumme n 13 kilsan päässä kaupungista eli maalla ja koska mies yrittäjänä tekee pitkiä päiviä, niin meillä on pakko olla 2 autoa eli onneksi mulla on ajokortti.Kyläkauppa on kyllä 500 metrin päässä, mutta lähes kaikki muut palvelut mm lääkäri, neuvola, pankit jne ovat kaupungissa.Kesällä kulkee vain kerran viikossa linkkari kaupunkiin, joten emme pärjäisi jos ei olis ajokorttia ja autoa myös mulla.

 

[JONSERED Karhunkantaja]

Minä en pärjää. Bussipysäkille reilu 6 km, siitä vielä pari, kolme kauppaan. Busseja menee tyyliin yksi aamulla ja takaisin illalla. neljä lasta, ostokset sen mukaisia ja turha kuvitellakaan, että tällä laumalla fillaroitaisiin idyllisesti soratien reunaa

 

[Huuhkajatar]

Tältä maalta pitää liikkua päivittäin töihin, vietävä lapset päiväkotiin, kuskattava harrastuksiin. Ellei noita olisi niin minä en tarvitsisi autoa, korttia kyllä välillä.
Pitää tienata että on varaa käydä siellä kaupassa.

 

[vieras]

Niin no, mä en kyllä pärjäis täällä ilman korttia saati autoa, "kylille" (kauppa ja muut palvelut) on matkaa vain kolmisen kilometriä, kaupunkiin n. 20 km. Kai se on vähän miten tottuu, mutta kyllä täällä on kaikilla kortti jotka tunnen. Töissä kaikki käyvät autoilumatkan päässä ja kun esikoinen syntyy en voisi kuvitellakaan olevani täällä ilman autoa kahdestaan hänen kanssa päivät pitkät :/

 

[Madicken04]

Ajokorttiketju oli jo niin pitkä, että laitoin uuden alotuksen.

Kun minusta vaan tuntuu vähän oudolle toi jaottelu, että vaan kaupungissa pärjää ilman korttia ja maalla se olisi pakko olla.

Mun vanhemmat asuvat maalla. Äidillä on ajokortti, mutta on ajanut viimeksi varmaan kolmekymmentä vuotta sitten. Muistan lapsuudesta jonkun kerran kun olin äidin kyydissä. Sillon ajettiin niin lyhyitä matkoja, pari kilsaa naapuriin, että kävellä olisi jaksanut, vaikka maalla oltiinkin.

Eihän sieltä muutenkaan kauppassa joka pivä käydä. Kerralla pyritään ostamaan viikon ruuat. Jos maito pääsee loppumaan kesken, pärjää päivn pari ilmakin. Silloin kun me käydään mummolassa, on meitä siellä kaksi "ajotaidotonta", mulla ei ole korttia. Kun mun mies ja isäni ovat molemmat paikalla, tuntuu ihan hullulta, kun joskus lähdetään liikenteeseen kahdella autolla.

Minusta on melko tavallistakin, kun vähänkään vanhemmista ihmisistä on kyse, että vain miehellä on kortti. Sukulaisissa on tällasta myös.

Isälläsi kuitenkin on ajokortti?

Varmasti valtaosa perheistä pärjää maallakin hyvin jos toisella on ajokortti, mutta silloin jos se puuttuu molemmilta on tilanne jo hankalampi (varsinkin jos kulkuyhteydet on mitä on). Omalla äidilläni ei ole ajokorttia koskaan ollut ja lapsuudessani/nuoruudessani asuttiin useampi vuosi maalla Hyvin pärjäsi kun isällä oli kortti ja auto. Ostokset saatiin hyvin tehtyä 8 hengen (ja lukuisten lemmikkien) perheelle noinkin ja lapsetkin pääsivät liikkumaan ihan kivasti harrastuksiin ja kavereille. Menot pyrittiin järjestämään isän vapaapäiviin, mutta jos ei onnistunut niin sitten mentiin bussilla.

Huomattavasti tuo tilanne hankaloitui kun vanhemmat erosivat ja äiti jäi yksin, silloin neljän kotona asuvan lapsen kanssa sinne korpeen. Tuolloin ostosten raahaaminen bussilla jne oli jo työläämpää kuin aikanaan niiden ajoittaminen isän vapaapäiviin. Onneksi sisarukset olivat silloin jo sen verran isompia että pystyivät osaltaan auttamaan noissa jutuissa, neljän pienen lapsen kanssa se olisi ollut jo aika saavutus. Ei siinä, äitikyllä nautti elämästään siellä noinkin ja varmaan olisi tuonne jäänyt jos ei muut syyt olisi kaupunkiin ajaneet.

Itse myös ajokortiton eikä tulisi mieleenikään muuttaa maalle.

 

[isoäiti mölykylästä]

keskustaan on kymppi kilsa sivu, mies tekee pitkää päivää töitä aamu viidestä ilta 22 ja jopa pitempään, mä hoidan kaikki asiat ja kaupassa käynnit, ei isäntä mua jouda kuskaamaan, joten mulla ainakin kotrri on ihan välttämätön ja täytyyhän jonkun käyttää lapsetkin lääkärissä jos tarve, sinne on matkaa kello kuudentoista jälkeen 40 kilsaa sivu.

 

[JuiceFani]

Mä oon asunu suurimman osan elämästäni vähintään 14km:n päässä keskustasta ja ihmettelen niitä joilla ei korttia ole. Mun äiti asuu 17km:n päässä keskustasta ja siellä se joka viikko muutaman kerran kuskailee millon ketäki kylille. Vanhuksia asuu paljon ja jopa sellanen alle 30v nainenki jolla ei korttia ole, miehellään kyl on.

 

[Rantakoivu]

Ajokorttiketju oli jo niin pitkä, että laitoin uuden alotuksen.

Kun minusta vaan tuntuu vähän oudolle toi jaottelu, että vaan kaupungissa pärjää ilman korttia ja maalla se olisi pakko olla.

Mun vanhemmat asuvat maalla. Äidillä on ajokortti, mutta on ajanut viimeksi varmaan kolmekymmentä vuotta sitten. Muistan lapsuudesta jonkun kerran kun olin äidin kyydissä. Sillon ajettiin niin lyhyitä matkoja, pari kilsaa naapuriin, että kävellä olisi jaksanut, vaikka maalla oltiinkin.

Eihän sieltä muutenkaan kauppassa joka pivä käydä. Kerralla pyritään ostamaan viikon ruuat. Jos maito pääsee loppumaan kesken, pärjää päivn pari ilmakin. Silloin kun me käydään mummolassa, on meitä siellä kaksi "ajotaidotonta", mulla ei ole korttia. Kun mun mies ja isäni ovat molemmat paikalla, tuntuu ihan hullulta, kun joskus lähdetään liikenteeseen kahdella autolla.

Minusta on melko tavallistakin, kun vähänkään vanhemmista ihmisistä on kyse, että vain miehellä on kortti. Sukulaisissa on tällasta myös.

Isälläsi kuitenkin on ajokortti?

Varmasti valtaosa perheistä pärjää maallakin hyvin jos toisella on ajokortti, mutta silloin jos se puuttuu molemmilta on tilanne jo hankalampi (varsinkin jos kulkuyhteydet on mitä on). Omalla äidilläni ei ole ajokorttia koskaan ollut ja lapsuudessani/nuoruudessani asuttiin useampi vuosi maalla Hyvin pärjäsi kun isällä oli kortti ja auto. Ostokset saatiin hyvin tehtyä 8 hengen (ja lukuisten lemmikkien) perheelle noinkin ja lapsetkin pääsivät liikkumaan ihan kivasti harrastuksiin ja kavereille. Menot pyrittiin järjestämään isän vapaapäiviin, mutta jos ei onnistunut niin sitten mentiin bussilla.

Huomattavasti tuo tilanne hankaloitui kun vanhemmat erosivat ja äiti jäi yksin, silloin neljän kotona asuvan lapsen kanssa sinne korpeen. Tuolloin ostosten raahaaminen bussilla jne oli jo työläämpää kuin aikanaan niiden ajoittaminen isän vapaapäiviin. Onneksi sisarukset olivat silloin jo sen verran isompia että pystyivät osaltaan auttamaan noissa jutuissa, neljän pienen lapsen kanssa se olisi ollut jo aika saavutus. Ei siinä, äitikyllä nautti elämästään siellä noinkin ja varmaan olisi tuonne jäänyt jos ei muut syyt olisi kaupunkiin ajaneet.

Itse myös ajokortiton eikä tulisi mieleenikään muuttaa maalle.

mut jos niitä bussejakaan ei olis kulkenut, täällä on paikkoja joihin ei niitäkään kulje

 

[Madicken04]

Ajokorttiketju oli jo niin pitkä, että laitoin uuden alotuksen.

Kun minusta vaan tuntuu vähän oudolle toi jaottelu, että vaan kaupungissa pärjää ilman korttia ja maalla se olisi pakko olla.

Mun vanhemmat asuvat maalla. Äidillä on ajokortti, mutta on ajanut viimeksi varmaan kolmekymmentä vuotta sitten. Muistan lapsuudesta jonkun kerran kun olin äidin kyydissä. Sillon ajettiin niin lyhyitä matkoja, pari kilsaa naapuriin, että kävellä olisi jaksanut, vaikka maalla oltiinkin.

Eihän sieltä muutenkaan kauppassa joka pivä käydä. Kerralla pyritään ostamaan viikon ruuat. Jos maito pääsee loppumaan kesken, pärjää päivn pari ilmakin. Silloin kun me käydään mummolassa, on meitä siellä kaksi "ajotaidotonta", mulla ei ole korttia. Kun mun mies ja isäni ovat molemmat paikalla, tuntuu ihan hullulta, kun joskus lähdetään liikenteeseen kahdella autolla.

Minusta on melko tavallistakin, kun vähänkään vanhemmista ihmisistä on kyse, että vain miehellä on kortti. Sukulaisissa on tällasta myös.

Isälläsi kuitenkin on ajokortti?

Varmasti valtaosa perheistä pärjää maallakin hyvin jos toisella on ajokortti, mutta silloin jos se puuttuu molemmilta on tilanne jo hankalampi (varsinkin jos kulkuyhteydet on mitä on). Omalla äidilläni ei ole ajokorttia koskaan ollut ja lapsuudessani/nuoruudessani asuttiin useampi vuosi maalla Hyvin pärjäsi kun isällä oli kortti ja auto. Ostokset saatiin hyvin tehtyä 8 hengen (ja lukuisten lemmikkien) perheelle noinkin ja lapsetkin pääsivät liikkumaan ihan kivasti harrastuksiin ja kavereille. Menot pyrittiin järjestämään isän vapaapäiviin, mutta jos ei onnistunut niin sitten mentiin bussilla.

Huomattavasti tuo tilanne hankaloitui kun vanhemmat erosivat ja äiti jäi yksin, silloin neljän kotona asuvan lapsen kanssa sinne korpeen. Tuolloin ostosten raahaaminen bussilla jne oli jo työläämpää kuin aikanaan niiden ajoittaminen isän vapaapäiviin. Onneksi sisarukset olivat silloin jo sen verran isompia että pystyivät osaltaan auttamaan noissa jutuissa, neljän pienen lapsen kanssa se olisi ollut jo aika saavutus. Ei siinä, äitikyllä nautti elämästään siellä noinkin ja varmaan olisi tuonne jäänyt jos ei muut syyt olisi kaupunkiin ajaneet.

Itse myös ajokortiton eikä tulisi mieleenikään muuttaa maalle.

mut jos niitä bussejakaan ei olis kulkenut, täällä on paikkoja joihin ei niitäkään kulje

Eipä sitten olisi pärjännyt, mutta kuten huomasit, kirjoitin tuossa äitini tilanteesta jolloin bussit kulkivat (vaikkei aina niin usein kuin olisi toivottu )

 

[willasukka]

me asutaan maalla, enkä vois ilman ajokorttia olla, enkä myöskään ilman kahta autoa. mies töissä 10-15h/päivä, ei ikinä tiedä milloin lähtee tarkalleen töihin tai milloin tulee.. kauppaan 5km/yks suunta, kaupunkiin 19km. joka paikkaan mennään autolla.
eikä täällä busseja mene.

 

[Pauna]

Kyllä varmasti riittää sekin, jos edes toisella on kortti, mutta meillä kun ei tuo julkinen liikenne oikein toimi niin en pääsis sit mihinkään - esim. äitini tykö, ystäviä tervehtimään (välimatka reilusta 20 km melkein 100 km) ym. jos ei korttia olisi ja mies esim. töissä.

 

[Smartass]

neljä lasta, ostokset sen mukaisia ja turha kuvitellakaan, että tällä laumalla fillaroitaisiin idyllisesti soratien reunaa

juu on täälläkin idyllit kaukana... Onneksi biili on tuossa pihalla ja vapaasti käytössä...

 

[maatalon tytär]

En meinannutkaan, että kokonaan ilman autoa pärjäisi. Mutta juuri niin että riittää kun toisella on kortti. Onhan se totta, että sitten on näitä, joiden on surautettava justiinsa heti paikalla sitä ripsiväriä ostamaan vaikka 50km, jos se loppuu

Isälläni on siis kortti ja auto. Nyt on jo eläkkeellä ja kuskailee tuon tuosta kaikenmaailman mummoja silmälääkäriin ja muihin menoihin lähimpään kaupunkiin. Ärsyttäähän se, onneksi usein saavat menot soviteltua niin että heillä itselläänkin on asiaa kaupoille.

Silloin kun asuin vielä kotona, isä kävi töissä ja äiti hoiti pienen maatalon työt kotona. Illalla isäkin ennätti apuun. Eipä tuo nykyäänkään malta paljon paikallaan olla, on metsätöissä taikka muuta. Ei siis kuskaamassa äitiä koko aikaa. Mutta asioille toki vie sovittuna aikana.

 

[Emilyn]

Varmasti voi pärjätä ilman korttiakin, itse vaan haluan päästä hakemaan sen puuttuvan maitopurkin tarvittaessa piankin, samoin päästä harrastuksiini kulkemaan. Bussilinjoja meidän kulmilla ei kulje niihin aikoihin, kun itse tarttisi, vaan tyypilliseen harvaan tahtiin.

Näin jälkeenpäin minusta tuntuu vähän hölmöltä, että ostettiin aikoinaan miehen kanssa eka auto kun asuttiin Helsingissä.. B)

 

[Sitä Saa Mitä Tilaa]

mutta minulla tulisi suru puseroon :'( jos ei korttia ja autoa olis.. tämän lapsilauman kanssa kun on aikas vaikeaa lähinpään kauppaan lähteä... ja kun ei ole sitä metroakaan.. - niin tai edes linja autoja.

 

[Huuhkajatar]

En meinannutkaan, että kokonaan ilman autoa pärjäisi. Mutta juuri niin että riittää kun toisella on kortti. Onhan se totta, että sitten on näitä, joiden on surautettava justiinsa heti paikalla sitä ripsiväriä ostamaan vaikka 50km, jos se loppuu

Isälläni on siis kortti ja auto. Nyt on jo eläkkeellä ja kuskailee tuon tuosta kaikenmaailman mummoja silmälääkäriin ja muihin menoihin lähimpään kaupunkiin. Ärsyttäähän se, onneksi usein saavat menot soviteltua niin että heillä itselläänkin on asiaa kaupoille.

Silloin kun asuin vielä kotona, isä kävi töissä ja äiti hoiti pienen maatalon työt kotona. Illalla isäkin ennätti apuun. Eipä tuo nykyäänkään malta paljon paikallaan olla, on metsätöissä taikka muuta. Ei siis kuskaamassa äitiä koko aikaa. Mutta asioille toki vie sovittuna aikana.

Meinaatko että kortittoman on hyvä polkea säällä kuin säällä lasten kera, tarhaan ja töihin? Ripsivärin takia en tarvitse ajokorttia, en käytä.

 

[lastentarhanope]

Minä joskus haaveilin muuttavani isäni kotitaloon keskelle korpea. Jossain vaiheessa kuitenkin tuli järki käteen, sillä ihan joka paikkaan olisi pakko kulkea omalla autolla säällä kuin säällä mutkaista ja mäkistä soratietä. Sieltä sattuu olemaan 30 km kirkonkylälle ja 50 km lähimpään kaupunkiin. Koulubussi kulkee talvisin aamulla kirkolle ja iltapäivällä takaisin, mutta sillekin pysäkille on 3 kilsaa. Päätinpä siis pysyä kiltisti kaupungissa.

 

[kylmä nakki]

Juu, ei tarvi.. Me muutetaan nyt maalle, ja ollaan jonkun verran asusteltu siinä meidän vieressä olevalla mökillä.
Lähellä asuu semmonen alle kolmekymppinen yhden lapsen kotiäiti, jonka mies tekee reissuhommia, ja tällä naisella ei ole korttia.
Luulin että saisin kaverinkin tästä mutta nyt on kyllä käyny selväks että ei ota yhteyttä ellei tarvii kyytiä.
Melkein joka päivä pitäis päästä keskustassa (yli 20km matka suuntaansa) tai pienemmälle kaupalle käymään, ja bensarahoista ei puhettakaan, ei edes KIITÄ
Minulle tuli niin hyväksikäytetty olo kun aikani tätä eukkoa kuskailin, että enää en vastaa tekstareihin kun tiedän mitä haluaa.
Törkeintä ehkä oli kun tälle piti lähteä hakemaan RIPSIVÄRIÄ 40km päässä olevasta halpakauppaketjun kaupasta..

törkeetä ihan oikeasti! ettekös te tähän lähettyville piakkoin ollut muuttamassa?

 

[autoilija]

Me asutaan 18 km kaupungista, kumpikin tekee vuorotyötä, joten mennään ja tullaan aina eri aikaan. Busseja menee yks aamulla ja yks iltapäivällä, tietenkin väärään aikaan. Eo olis varmaan edes suostunut muuttamaan niin kauas kaupungista jos meillä ei olis kahta autoa.

 

[Leija]

mutta minulla tulisi suru puseroon :'( jos ei korttia ja autoa olis.. tämän lapsilauman kanssa kun on aikas vaikeaa lähinpään kauppaan lähteä... ja kun ei ole sitä metroakaan.. - niin tai edes linja autoja.

Minuakin harmittaisi, jos olisin siitä riippuvainen koska mies haluaa/ehtii minua kuljettelemaan. Maalla etäisyydet ovat sen verran pitkiä, että ei minulla olisi varaa taksiinkaan turvutua.

Niin tai näin, maalle en halua muuttaa eikä onneksi ole pakkokaan.

 

[Lunatic]

Kyllä maalla pärjää mutta ilmassa onkin jo toinen juttu! B)