miniä kokelas
Kertokaa miten te selviätte anopin ja appiukon kanssa. Itse en suoranaisesti riitele, mutta ei tunnu elo kivalta. Yhden kerran olen yrittänyt puhua ja aloittanut ei ole tarkoitus loukata ja jne.., seurauksella hirmu riita. Olen valinnut etten sano mitään. Juttelen hyvät huomenet ynnä muuta, mutta en mitään syvällisempää. Appiukko on aika piru ja olen päättänyt etten ota kantaa hänen tempuiluun, en sano takaisin vaikka kuinka tekisi mieli, kun se ei hyödytä mitään. Oma mummoni sanoi aikoinaan, jos ei ole ymmärtämystä ei voi mitään, nyt ymmärrän mitä tarkoitti. Mies mulla on ihana, mutta ymmärrän häntä, hänen isä on tosi vahva henkisesti. Suurin ongelma on että voin " viedä mieheni suuren omaisuuden", eli velat. Minusta on ikävää että vanhemmat eivät ole irronneet lapsestaan ja todenneet että hän on aikuinen mies. Haluaisin mieluiten vastauksia anopeilta, että osaisin ymmärtää. En halua vanhoille ihmisille mitään pahaa eli miksi he ovat niin ilkeitä. Olemme mieheni kanssa avoliitossa enkä aio mennä naimisiin, mieheni saa istua raha kasansa päällä ihan rauhassa.Nyt ymmärrän miksi maalla on paljon poikamies isäntiä, vaikka he ovatkin ihan mukavia.