LD Toivottavasti valmistujaiset on sujuneet mukavissa merkeissä!
mamskeli oot saanut rankkoja uutisia jotka on varmasti myös sulla ottanu koville. Kouraisee enemmän kuin mikään nuo uutiset. Itse saanut tässä raskauden aikana kahdet vastaavat kuulla ja kyllä siihen monenlaista tunnetta liittyy. Maailma tuntuu tavattoman julmalta, kun rakastavilta vanhemmilta otetaan pikkuinen pois..
Nukuttamisesta jokainen varmaan etsii ja löytää oman tapansa. Ja tottakai oven lukitseminen on silloin oikea tapa jos se toimii ja vanhemmat huomaa ettei se aiheuta pakokauhua vaan helpottaa nukahtamista. Musta nukuttaminen on tosi rankkaa jos se venyy siihen pariin tuntiin ja itse olen siitä molempien kohdalla opettanut eroon, mutta eihän se helppoa ole ja tutista luopumiset ym on tuonu sit aina takapakkia. Mulla on suhteellisen helpot lapset joten mitään viikkokausien taisteluja nuo nukuttamisetsa eroon pääsemiset ei oo ollut. Eli siis nyt on jo hyvän aikaa menty niin että luetaan iltasadut, paijataan ja toivotetaan hyvät yöt. Siis nukutetaan, mutta viereen ei jäädä siihen asti että lapset nukahtaa. Onhan se sit vähän väliä sitä kokeilua että on asiaa tai pissahätää tai janoa tms mut aika tiukkoja on oltu sen suhteen etteivät pompottele.
mindi voin kuvitella et on hermot kihissy jos tosiaan noin monta kertaa ootte saanu lasta kantaa takaisin. Mulla meni hermot paljon nopeammin! Mut pakkohan se on olla se yksi kerta lasta sinnikkäämpi jos haluaa vetää pidemmän korren ja taata helpotusta tulevaisuudessa.
Meillä ovi pitää jättää auki ja ovenraosta pitää kajastaa valoa yölläkin tai esikoinen pelkää. Ja joku kommentoi muuten sitä että lapsi pitää totuttaa että kuuluu ääniä kun nukahtaa tai nukkuu. Niin mäkin päätin ennen lapsi, mutta... Siinä taas yksi asia missä sai oppia ettei niitä niin vaan päätetä. Esikoinen on niin herkkäuninen lapsi että kyllä siinä lopulta taipui hissuttelemaan että sai sen jotenkin nukahtamaan ja pysymään unessa! Onneks nykyään normaalien iltatoimien äänet kestää, mutta pienempänä oli välillä ihan tuskaa saada se nukkumaan ja se saattoi herätä pieneenkin ääneen.
Olen itsekin herkkäuninen ja me kannetaan lapset pois kun tulevat yöllä viereen. Kovin mielelläni nukkuisin lasten kanssa, mutta en sitten saa unta eli ei ole mahdollista. Vauva-aikana mies muuttaa hetkeksi sängystämme pois niin imetys sujuu paremmin kun vauvan voi pitää vieressä, mut jos sängyssä on lapsi tai lapsia ja me vanhemmat, en osaa nukkua. Oon kade kaikille joilla on hyvät unenlahjat. Mulla on ihan onnettomat ja kun en oo raskaana, käytänkin nukahtamislääkkeitä silloin tällöin, muut konstit ei oo auttaneet.
urholiina ja katsuamsku teidän kuulumisianne mietin ja toivottelen kaikkea hyvää.
Itse oon ikävän flunssan kourissa. Päätä särkee, kurkkuun sattuu ja nenä on umpitukossa. Makuaistista ei tietoakaan sunnuntain jälkeen. Vaan ehkäpä tuo maistamisen kyky ainakin takas tulee jouluksi, näin toivon. Vielä ehtii, onhan tässä 3 päivää niin eiköhän nää 2 tuskan päivää ole ollu flunssan pahimmat ja huomenna alkaa helpottaa.
Olo tuntuu jo isolta kömpelöltä. Kyykkiminen ja kumartelu on työlästä. Kuinkahan isoksi vielä seuraavan 10 viikon aikana kerkiää =)
Leppismom 28+4
mamskeli oot saanut rankkoja uutisia jotka on varmasti myös sulla ottanu koville. Kouraisee enemmän kuin mikään nuo uutiset. Itse saanut tässä raskauden aikana kahdet vastaavat kuulla ja kyllä siihen monenlaista tunnetta liittyy. Maailma tuntuu tavattoman julmalta, kun rakastavilta vanhemmilta otetaan pikkuinen pois..
Nukuttamisesta jokainen varmaan etsii ja löytää oman tapansa. Ja tottakai oven lukitseminen on silloin oikea tapa jos se toimii ja vanhemmat huomaa ettei se aiheuta pakokauhua vaan helpottaa nukahtamista. Musta nukuttaminen on tosi rankkaa jos se venyy siihen pariin tuntiin ja itse olen siitä molempien kohdalla opettanut eroon, mutta eihän se helppoa ole ja tutista luopumiset ym on tuonu sit aina takapakkia. Mulla on suhteellisen helpot lapset joten mitään viikkokausien taisteluja nuo nukuttamisetsa eroon pääsemiset ei oo ollut. Eli siis nyt on jo hyvän aikaa menty niin että luetaan iltasadut, paijataan ja toivotetaan hyvät yöt. Siis nukutetaan, mutta viereen ei jäädä siihen asti että lapset nukahtaa. Onhan se sit vähän väliä sitä kokeilua että on asiaa tai pissahätää tai janoa tms mut aika tiukkoja on oltu sen suhteen etteivät pompottele.
mindi voin kuvitella et on hermot kihissy jos tosiaan noin monta kertaa ootte saanu lasta kantaa takaisin. Mulla meni hermot paljon nopeammin! Mut pakkohan se on olla se yksi kerta lasta sinnikkäämpi jos haluaa vetää pidemmän korren ja taata helpotusta tulevaisuudessa.
Meillä ovi pitää jättää auki ja ovenraosta pitää kajastaa valoa yölläkin tai esikoinen pelkää. Ja joku kommentoi muuten sitä että lapsi pitää totuttaa että kuuluu ääniä kun nukahtaa tai nukkuu. Niin mäkin päätin ennen lapsi, mutta... Siinä taas yksi asia missä sai oppia ettei niitä niin vaan päätetä. Esikoinen on niin herkkäuninen lapsi että kyllä siinä lopulta taipui hissuttelemaan että sai sen jotenkin nukahtamaan ja pysymään unessa! Onneks nykyään normaalien iltatoimien äänet kestää, mutta pienempänä oli välillä ihan tuskaa saada se nukkumaan ja se saattoi herätä pieneenkin ääneen.
Olen itsekin herkkäuninen ja me kannetaan lapset pois kun tulevat yöllä viereen. Kovin mielelläni nukkuisin lasten kanssa, mutta en sitten saa unta eli ei ole mahdollista. Vauva-aikana mies muuttaa hetkeksi sängystämme pois niin imetys sujuu paremmin kun vauvan voi pitää vieressä, mut jos sängyssä on lapsi tai lapsia ja me vanhemmat, en osaa nukkua. Oon kade kaikille joilla on hyvät unenlahjat. Mulla on ihan onnettomat ja kun en oo raskaana, käytänkin nukahtamislääkkeitä silloin tällöin, muut konstit ei oo auttaneet.
urholiina ja katsuamsku teidän kuulumisianne mietin ja toivottelen kaikkea hyvää.
Itse oon ikävän flunssan kourissa. Päätä särkee, kurkkuun sattuu ja nenä on umpitukossa. Makuaistista ei tietoakaan sunnuntain jälkeen. Vaan ehkäpä tuo maistamisen kyky ainakin takas tulee jouluksi, näin toivon. Vielä ehtii, onhan tässä 3 päivää niin eiköhän nää 2 tuskan päivää ole ollu flunssan pahimmat ja huomenna alkaa helpottaa.
Olo tuntuu jo isolta kömpelöltä. Kyykkiminen ja kumartelu on työlästä. Kuinkahan isoksi vielä seuraavan 10 viikon aikana kerkiää =)
Leppismom 28+4